lauantaina, lokakuuta 04, 2008

Sinebrychoffin museo

 


Ensimmäinen lähikuvani kuumailmapallosta Helsingissä. Kanadassa kuvasin erään kuumailmapallon matkallelähtövalmistelut, ja siitä tuli juttu Koululainen-lehteen.

Sana Sinebrychoff merkitsee minulle museota, kaunista vanhaa taloa Bulevardilla ja hevosia, jotka vetävät mainoskärryjä. Kadulla kulkee toisinaan punainen Koff-raitsikka. On tehnyt mieli mennä kyytiin, mutta en pidä oluesta, ja tuskin sieltä muuta juotavaa saa. Huom! Klikkaa tämän tekstin alapuolella olevaa sanaa 'Sinebrychoff', ja löydät muitakin kirjoituksiani samasta aiheesta.
Posted by Picasa

7 kommenttia:

  1. Ihania punaisia kuvaotoksia, tämä
    ja alempi postauksesi. =)

    Minäkin inhoan jopa oluen hajua.

    VastaaPoista
  2. Minulla inho olutta kohtaan johtuu varmaankin allergiasta. Tulisin varmaankin pahoinvointiseksi, jos joisin sitä.

    Tämä ilmapallo kulki kovaa vauhtia mieheni työhuoneen ikkunan ohi. Ehdin juuri ja juuri rynnätä sinne ottamaan kuvaa, kun mieheni huusi: Kuumailmapallo menee!
    Harmi, ettei tullut tarkempaa kuvaa. Ilmapallo katosi hetkessä talojen taakse.

    VastaaPoista
  3. Museota Sinebrychoff minullekin edustaa - opetin englantia ja ruotsia Ateneumin ja Siffin väelle aika monta vuotta. Oluesta pidän kyllä. Koff doesn't make me cough :)

    VastaaPoista
  4. Oluella on ollut aina paljon ystäviä. Sillähän on myös oma kulttuurinsa ja kiinnostava historia. Jotkut keräävät nykyään oluttölkkejä eri maista.

    Keskiajalla olut oli ruokaa, kun ihmiset eivät jaksaneet koko ajan järsiä ruisleipää. Nesteenä ravinto oli helpompaa käyttää.

    Olutta juotiin uskomattomia määriä, sillä vesihän oli juomakelvotonta. Tosin olutta oli silloinkin monia vahvuusasteita. Tärkeät asiat piti toimittaa aamupäivällä, sillä iltapäivällä kaikki olivat jo aikamoisessa tuuterissa.

    Jotkut ovat sanoneet, että siten keskiajan ihmiset jaksoivat kestää silloisen elämän kauhut, jatkuvat sairauden ja kuoleman vierailut.

    Sinebrychoff voisi laittaa myös olutmuseon.

    VastaaPoista
  5. Tiedot oluen käytön määrästä ovat peräisin paljolti armeijan huollosta. On totta, että keittoa muistuttava olut oli ravinnon lähde, mutta oli sillä "valtio-opillinenkin" merkitys. Kaljapöhnässä olevat palkkasoturit sammuivat ennen kuin ennättivät ryhtyä rähinöimään. Kyseessä ei siis ollut ns. rähinäviina :-)

    VastaaPoista
  6. Myös linnojen kirjanpito kertoi tarkoin, paljonko minkin arvoiset henkilöt saivat olutta.

    Vilkunan väitöskirja "Hämeen linnan taloudenpito 1500-luvun puolivälissä" on monessa mielessä erittäin kiinnostava. mm sen ajan nimet, ammatit, ruuat ja juomat.

    http://www.lib.helsinki.fi/elektra/vilkuna.html

    VastaaPoista
  7. Väitöskirjan nimi:

    Anna-Maria Vilkuna: "Kruunun taloudenpito Hämeen linnassa 1500-luvun puolivälissä".

    Suosittelen historiasta ja ruuasta kiinnostuneille.:)

    VastaaPoista