Johanneksen kirkon tornin gargoyle, kivikoira.
Mukavaa viikonloppua!
perjantai, elokuu 28, 2009
sunnuntai, elokuu 23, 2009
Kommunismin ja natsismin uhrien muistopäivä
Lisätietoa
Suomi elää vielä menneisyydessä. Tampereella on Lenin-museo ja Helsingissä Lenin-puisto. Häpeällistä.
Naiset ja tietokoneet
Modernin tietokoneen esiasteen keksi vuonna 1822 Cambridgen yliopiston matematiikan professori Charles Babbage ja antoi sille nimen "differenssikone". Tämän koneen oli määrä suorittaa ne laskutoimitukset, joita tekivät naispuoliset laskentavirkailijat eli 'computers'. ['to compute'= laskea, arvioida, nykyajan tietokone on englanniksi 'a computer'). Babbage ei saanut konettaan valmiiksi. Se rakennettiin Babbagen mallin mukaan 1900-luvun lopulla ja toimi virheettömästi.
lauantai, elokuu 22, 2009
Blog Magico
Kiitos, Rita, tästä palkinnosta. Se liittyy hyvin eilisen iltaiseen Taiteiden yön ilmapalloparaatin tunnelmaan.
Haluan kiittää blogiystäviäni, jotka vierailevat edelleen tässä blogissa, vaikka en ole ehtinyt bloggaamaan viime viikkoina. Tämä palkinto kuuluu myös teille!
perjantai, elokuu 21, 2009
Taiteiden yö
2009: Tämän vuoden Taiteiden yön tunnelmaa. Katuteatteri Plasticiens Volants Ranskalaisen sirkusryhmän
Ilmapallokulkue
Keskustan tungosta
tiistai, elokuu 18, 2009
maanantai, elokuu 17, 2009
lauantai, elokuu 15, 2009
Pitkä pilvi Helsingin yllä
2009-08-15 a long cloud
Originally uploaded by amnellanna
Nyt pitäisi osata kuvakäsittelyä, jotta saisi osat siististi yhteen.
tiistai, elokuu 11, 2009
Toinen maailma
Malcesine_2009_July_011
Originally uploaded by Brin d'Acier
Kuvia Italiasta
http://www.flickr.com/photos/brindacier/collections/72157606682142890/
tiistai, elokuu 04, 2009
Amin Maalouf: EU ja Obama tuovat toivoa
Olemme tilanneet jo pari kolme vuotta HBL:n. Pidän erityisesti sen kulttuuriartikkeleista. Tänään on esillä Amin Maalouf, Beirutissa vuonna 1949 syntynyt arabikristitty. (Gun Gestrin: En helig vrede. HBL/Kultur & Nöje 4.8.2009) Maalouf pakeni Libanonin sisällissotaa Pariisiin vuonna 1976 ja on kokenut pakolaisuuden ongelmat.
Tuo tilanne on minulle ennestään tuttu, sillä lastemme koulutoverin perhe oli myös näitä entisestä ihanasta Lähi-Idän Pariisiksi sanotusta Beirutista paenneita libanonilaisia, ja he ovat asettuneet asumaan eri puolille maailmaa. Maalouf pitää itseään "adoptoituna" eurooppalaisena.
Maaloufin mukaan ajallemme on ominaista se, että on edistystä tieteessä, teknologiassa ja taloudessa, mutta puuttuu moraali. Maailman voi pelastaa Maalaoufin mielestä vain täysin uudenlainen ajattelu, jossa koko maailma koetaan yhtenä suurena kansana. Hän uskoo, että EU:lla on suuri maailmanhistoriallinen vaikutus ja katsoo, että Barack Obamalla on erityinen rooli muutoksessa kohti parempaa maailmaa.
Amin Maalouf on alkanut pitää blogia, aluksi ranskaksi, piakkoin myös englanniksi.
Amin Maalouf on Kaija Saariahon oopperan Adriana Mater libretisti.
Tuo tilanne on minulle ennestään tuttu, sillä lastemme koulutoverin perhe oli myös näitä entisestä ihanasta Lähi-Idän Pariisiksi sanotusta Beirutista paenneita libanonilaisia, ja he ovat asettuneet asumaan eri puolille maailmaa. Maalouf pitää itseään "adoptoituna" eurooppalaisena.
Maaloufin mukaan ajallemme on ominaista se, että on edistystä tieteessä, teknologiassa ja taloudessa, mutta puuttuu moraali. Maailman voi pelastaa Maalaoufin mielestä vain täysin uudenlainen ajattelu, jossa koko maailma koetaan yhtenä suurena kansana. Hän uskoo, että EU:lla on suuri maailmanhistoriallinen vaikutus ja katsoo, että Barack Obamalla on erityinen rooli muutoksessa kohti parempaa maailmaa.
Amin Maalouf on alkanut pitää blogia, aluksi ranskaksi, piakkoin myös englanniksi.
Amin Maalouf on Kaija Saariahon oopperan Adriana Mater libretisti.
sunnuntai, elokuu 02, 2009
Suomi vaikeni, kun Eurooppa vapautui
"Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun rautaesirippu revittiin alas ja silmät ja suut sai jälleen aukaista", kirjoittaa Aki Petteri Lehtinen artikkelissaan "Suomi vaikeni, kun Eurooppa vapautui". HS/Kulttuuri 3.8.2009.
"Kulttuurin edellytys on vapaus, ja se koitti vasta 20 vuotta sitten. Eikö vapautumisen merkkivuotta sietäisi juhlia?"
Olisiko tässä suomalaisille juhlimisen aihe? Olen sitä mieltä, että se on Suomelle ennemminkin häpeän aihe, sillä Suomi ei vapautunut vielä silloin itse rakentamistaan kahleista.
Lehtisen haastattelema toimittaja Martti Puukko sanookin: "Suomessa nämä vuodet eivät kuitenkaan olleet kaikille ilon aihe, sillä aika moni uskoi Neuvostoliiton ja kommunistisen järjestelmän ikuisuuteen."
Mitä tapahtui 1980-luvun lopun Suomessa? "Suomessa radikaalivasemmistolaisuus tarkoitti vielä tuolloin Neuvostoliiton ihannointia", sanoo maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen samassa artikkelissa. "Teivaisen mielestä Suomen suhtautuminen Itä-Euroopan maihin oli tuolloin 'häpeällisen vähättelevää'."
"Poliittisen historian professori Seppo Hentilä huomauttaa, että suomalaiset olivat vuoden 1989 tapahtumissa lähinnä ulkopuolisia."
Pääsimme vuonna 1979 vihdoin Suomesta Kanadaan kyllästyneinä suomettumisen ajan henkiseen tunkkaisuuteen. Palasimme Suomeen yhdeksän vuoden kuluttua eli vuoden 1988 loppukesällä. Luulimme, että Suomessakin tultaisiin iloitsemaan Euroopan vapautumisesta. Kun ensimmäinen kirjani ilmestyi vuonna 1991 syksyllä, ilmaisin tämän käsitykseni Kirjakauppalehden haastattelussa.
Kuinka väärässä olinkaan! Hämmästyttävän monet kirjailijat ja muut kulttuurielämän vaikuttajat olivat edelleen Neuvostoliiton ja Itä-Saksan suuria ihailijoita ja jotkut kansainvälisesti tunnettuja kommunisteja.
Aurora-tyttökirjojeni angloamerikkalaisuus, 1900-luvun alun suomalaisuus, iloiset palvelustytöt ja vuoden 1905 suurlakkokuvaus ei-sosialistisesta koulutyttöjen näkökulmasta eivät sopineet heidän maailmankuvaansa kuten siihen ei sopinut myöskään sananvapaus. Pääsin Kirjailijaliittoon vasta vuonna 1998.
Milloinkahan näistä ajoista voidaan puhua avoimesti?
Iloitsin Euroopan vapautumisesta vuonna 1991, kun ensimmäinen kirjani ilmestyi. Kuva Kirjakauppalehdessä syksyllä 1991 olleesta Uusia kirjailijoita -esittelystä. Sain pian kokea, että olin tullut väärän maahan.
"Kulttuurin edellytys on vapaus, ja se koitti vasta 20 vuotta sitten. Eikö vapautumisen merkkivuotta sietäisi juhlia?"
Olisiko tässä suomalaisille juhlimisen aihe? Olen sitä mieltä, että se on Suomelle ennemminkin häpeän aihe, sillä Suomi ei vapautunut vielä silloin itse rakentamistaan kahleista.
Lehtisen haastattelema toimittaja Martti Puukko sanookin: "Suomessa nämä vuodet eivät kuitenkaan olleet kaikille ilon aihe, sillä aika moni uskoi Neuvostoliiton ja kommunistisen järjestelmän ikuisuuteen."
Mitä tapahtui 1980-luvun lopun Suomessa? "Suomessa radikaalivasemmistolaisuus tarkoitti vielä tuolloin Neuvostoliiton ihannointia", sanoo maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen samassa artikkelissa. "Teivaisen mielestä Suomen suhtautuminen Itä-Euroopan maihin oli tuolloin 'häpeällisen vähättelevää'."
"Poliittisen historian professori Seppo Hentilä huomauttaa, että suomalaiset olivat vuoden 1989 tapahtumissa lähinnä ulkopuolisia."
Pääsimme vuonna 1979 vihdoin Suomesta Kanadaan kyllästyneinä suomettumisen ajan henkiseen tunkkaisuuteen. Palasimme Suomeen yhdeksän vuoden kuluttua eli vuoden 1988 loppukesällä. Luulimme, että Suomessakin tultaisiin iloitsemaan Euroopan vapautumisesta. Kun ensimmäinen kirjani ilmestyi vuonna 1991 syksyllä, ilmaisin tämän käsitykseni Kirjakauppalehden haastattelussa.
Kuinka väärässä olinkaan! Hämmästyttävän monet kirjailijat ja muut kulttuurielämän vaikuttajat olivat edelleen Neuvostoliiton ja Itä-Saksan suuria ihailijoita ja jotkut kansainvälisesti tunnettuja kommunisteja.
Aurora-tyttökirjojeni angloamerikkalaisuus, 1900-luvun alun suomalaisuus, iloiset palvelustytöt ja vuoden 1905 suurlakkokuvaus ei-sosialistisesta koulutyttöjen näkökulmasta eivät sopineet heidän maailmankuvaansa kuten siihen ei sopinut myöskään sananvapaus. Pääsin Kirjailijaliittoon vasta vuonna 1998.
Milloinkahan näistä ajoista voidaan puhua avoimesti?
Iloitsin Euroopan vapautumisesta vuonna 1991, kun ensimmäinen kirjani ilmestyi. Kuva Kirjakauppalehdessä syksyllä 1991 olleesta Uusia kirjailijoita -esittelystä. Sain pian kokea, että olin tullut väärän maahan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)