lauantaina, tammikuuta 14, 2012

Puutaloja: Porvoo, Helsinki

Runebergin kotimuseo


1800-luvun puutalon pihoineen voi nähdä vaikkapa Porvoossa Runebergin kotimuseossa (kuvat suurempina, myös Flickrissä). Helsingin monumentaalisten rakennusten suunnittelija Carl Ludvig Engel asui sen ajan Helsingille tyypillisessä puutalossa Bulevardilla.  


Engelin itsensä suunnittelemassa talossa oli kymmenen huonetta, kaksi eteisaulaa ja sen ajan mukaan ajatellen moderni keittiö. Talossa oli yhdeksän kaakeliuunia. (Annika Hällsten: Engel fick elva år i eget hus. HBL/Kultur & nöje 14.2011)


Kirjassani "Aurora ja Pietarin serkut" Aurora asuu Amerikasta tultuaan tätinsä luona Bulevardilla puutalossa Riikinkukon korttelissa Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa:


"Ratsumestari Kasimir Friskin ja hänen vaimonsa Sofian koti oli komea yksikerroksinen puutalo Helsingissä Bulevardin varrella. Talossa oli tukeva kivijalka ja oveton julkisivu, jossa oli kahdeksanruutuiset ikkunat. Tonttia ympäröivä korkea lankkuaita oli maalattu samalla mantelinsävyisellä valkealla värillä kuin talokin.


Sisään käytiin pihan puolelta, ja aidassa oli kaksi porttia, kapea portti, joka oli kuin pieni ovi ja joka voitiin lukita painavalla rauta-avaimella, ja leveä kaksoisportti, joka avattiin aina, kun joku oli tulossa hevosella pihaan asti. Iso portti natisi ja kolisi, kun Jenny avasi sen selkoselälleen.


Paraatioven edessä oli iso lasiveranta, ja pihan puolella oli useita punamullalla siveltyjä ulkorakennuksia, huolellisesti hoidettu puutarha lepotuoleineen ja puutarhakeinuineen sekä suippokattoinen huvimaja."

Sukulaismies houkuttelee Friskejä myymään puutalon ja muuttamaan kerrostaloon. Niitä rakennettiin runsaasti Bulevardin ja Kampin seudulle 1900-luvun alussa. Kirjani Eero Erkko (kuvitteellinen henkilö) on eräs näitä 1900-luvun alun tarmokkaita rakennusmestareita, jotka rakensivat ja myös suunnittelivat itse kerrostaloja Helsinkiin.

--
– Mitenkäs setä voi? kysyi Eero Erkkola.
– Säästä riippuen, säästä riippuen, sanoi ratsumestari Frisk.
– No, onkos setä nyt ajatellut sitä minun ehdotustani? Rakennettaisiin tähän oikein komia kivitalo: Vedet tulis ja menis, balkongilta näkis yli kaupungin. Vesiklosettikin kuohuis kuin Imatra.
– Mutta missä me se aika asuttaisiin? puuttui Sofia-täti keskusteluun.
– Entäs jos menisitte Saksaan kylpylään? Ehdotti Elli-täti.
– Tai Krimille, tuumi Kasimir-setä.
– Onhan minulla valmiina monta uutta taloa, voisitte muuttaa vaikka heti, ehdotti Eero Erkkola. 
– Sitten ei olisikaan enää tätä taloa, sanoi Aurora haikeana.
– Siihen se vie, vanha väistyy, uusi tulee sijalle, sanoi Kasimir-setä. "


Vuonna 1912 samalle paikalle kohosi Riikinkukon kortteliin Sigurd Frosteruksen suunnittelema kivitalo: Bulevardi 3 

Otteet kirjastani Aurora ja Pietarin serkut. 1993 Kirjapaja (kirjoitettu nimellä Pirkko Pekkarinen)



(Suomen vanhin asuinkerrostalo on Suomenlinna C54 eli Nooakin arkki, jossa olen itsekin asunut  yli kaksi vuotta siihen aikaan.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti