Näytetään tekstit, joissa on tunniste 1600-luku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 1600-luku. Näytä kaikki tekstit

torstaina, toukokuuta 30, 2019

Juuret haussa




Meille oli täydellinen yllätys, että minulla on rälssi- ja pappissuvut taustalla lähinnä äitini isän puolelta. Mieheni äidinpuoleinen suku on edelleen arvoituksellinen paitsi Karjalan Hyväristen puoielta. Mieheni isän puolelta löytyi monia talonpoikaissukuja, joista emme olleet tienneet mitään. Mieheni sanoo olevansa tahvojen jälkeläinen. Nämä tahvot kuten muuan Juntti ovat olleet hyvin toimeentulevia vakaita talonpoikia, jotka eivät ole lähettäneet poikiaan Turkuun tai Uppsalaan kuikuilemaan. Minun isänpuoleisen suvun tarkkailua en ole vielä edes aloittanut. Suuret savolaiset suvut kauhistuttavat minua, kun näkönikin on heikkenemässä kovaa vauhtia. Keskityn oman perheeni vanhoihin juuriin, lähinnä keskiaikaan ja käytän muiden tutkimustuloksia. Loistoa, kovaa työtä ja tragediaa löytyy rälssin ja papiston elämästä. Siitä kertovat monet uudet tutkimukset, mm Ulla Koskinen: Hyvien miesten valtakunta. Nimi on ironinen ja tarkoittaa sen ajan "hyvä-veli" -syysteemiä.
https://www.tiedekirja.fi/default/hyvien-miesten-valtakunta.html

"Voudit, nimismiehet ja käräjät tunnetaan hyvin 1500-luvun Ruotsin ja Suomen paikallishallinnosta, mutta millaisena näyttäytyy hallintojärjestelmässä toiminut aateli? Aatelismiesten viranhoidon perustana olivat henkilökohtaiset suhteet, sosiaaliset verkostot ja epäviralliset vaikutuskanavat. Ylhäältä annettujen pikkutarkkojen määräysten sijaan toimintaa ohjasi usein luova reagointi vaihteleviin olosuhteisiin. Tutkimus perustuu kuninkaan luottomiehen Arvid Henrikinpoika Tawastin laajaan kirjeenvaihtoon. Kirjeissä jatkuvasti toistetulla ystävyyden ja vastavuoroisuuden retoriikalla luotiin järjestystä ja ennakoitavuutta yhteiskuntaan, jossa valtiovalta ei voinut niitä taata."
‹‹Col. Arvid Henriksson Tawast, till Vesunta is your fourth cousin 13 times removed.  [Olof Jönsson Tawast (1332-1402) 16th ggf ]


torstaina, marraskuuta 20, 2014

Netissä sattuu ja tapahtuu: historiaa


Kustaa II Aadolf ja kuningatar Maria Eleonora

Avaan tietokoneen, olen olemassa, mitään katastrofia ei ole tapahtunut maailmassa.  Ajattelen olen olemassa (”Cogito, ergo sum” ), kirjoitti  1630-luvulla René Descartes. Luen, että arvostamani  tutkija MirkkaLappalainen sai Tieto-Finlandia-palkinnon 1600-luvun tutkimuksesta (Pohjolan leijona – Kustaa II Aadolfin Suomi), joka käsittelee nuorena kuollutta Kustaa II Aadolfia (1594-1632). Kustaa Aadolfin 22-vuotias tytär kuningatar Kristiina kutsui Ruotsiin Descartesin (k. 1650 Tukholmassa). Olen aina ajatellut, että Pohjolan kylmä ilmasto tappoi Descartesin.  Wikipedian mukaan syynä saattoi olla se, että nuori kuningatar halusi opiskella filosofiaa varhain aamulla ja Descartesille tuli univajetta. Tai ehkä arsenikki oli syynä, kirjoittaa Wikipedia. Lappalaisen kirja varmaankin kertoo uusimman tiedon.

Olin ajatellut aina, että Kustaa II Aadolf oli vanha mies kuollessaan, mutta hän oli vain hyvin tukeva, sanoisinko vatsakas, mistä vaikutelma on syntynyt. Luen eräästä blogista soturikuninkaan traagisesta kuolemasta.
Yritän selvästikin paeta kirjoittamista netin syvyyksiin.. Olen tuhlannut jo pari tuntia netissä vaelteluun. (Vaeltelun alkusyynä oli eräs Facebookissa näkemäni hauska kuva tietokoneen ääressä istuvasta 2010-lukulaisesta.)
(Facebookissa kirjoitettua)

tiistaina, heinäkuuta 08, 2014

Körttipuvun juuret 1600-luvun Pariisin muodissa

IMG_2533


YLE kertoi: "Naisten körttipuku oli alunperin 1600-luvun Pariisin muotihuoneista lähtöisin oleva vaate, joka saavutti suosiota muun muassa Pietarissa. Suomeen asu rantautui noin vuosisadan myöhemmin, jolloin se ei enää ollut muotivaate vaan rahvaan asu. Herännäisyyden tunnusasuksi se muotoutui 1800-luvun loppupuolella, kun herännäisväki ei mielinyt omaksua säätyläisten koristeellisempaa pukeutumistyyliä."   

torstaina, elokuuta 04, 2011

Elämää kivilinnoissa


Louhisaari Manor, originally uploaded by Anna Amnell.
Monikerroksinen kivitalo on ollut varmaankin kylmä talvisin. Tämä tuli minulle mieleen, kun kävin kuumana heinäkuun päivänä Louhisaaren kartanossa.

Sieltä löytyi monelaisia uuneja ja takkoja. Käsittelen tässä vain päärakennuksen, sillä sivurakennuksesta on eri juttu.

Louhisaaresta löytyi yksi tuttu kaakeliuuni, samanlainen kuin se, joka oli Suomenlinnan Nooakin arkissa, jossa asuimme 1970-luvulla armeijan "virka-asunnossa", puulämmitteisessä isossa kaksiossa, asunnossa, josta on ihanat muistot, sillä Suomenlinna oli kaunis, kesät lämpimiä ja lapsemme pieniä ja suloisia.
Kotimme oli Suomenlinnassa (kuvani)

Klikkaa sanaa 'Louhisaari Manor', niin näet kaikki kuvat Louhisaaresta tai 'Suomenlinna' niin näet minun kivilinnani. Klikkaa myös sivun alalaidasta teksti 'vanhemmat tekstit" Louhisaari-kuvat Flickrissä

lauantaina, heinäkuuta 30, 2011