Näytetään tekstit, joissa on tunniste Berliinin muuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Berliinin muuri. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, huhtikuuta 28, 2015

Tänään Lutherstadt Wittenberg



Tänään Helsingin Sanomat kertoo Berliinistä ja hiukan Wittenbergin pikkukaupungista, joka on viralliselta nimeltään Luthersstadt Wittenberg. Iloisen kyltin takana on DDR-museo, joka kertoo ajasta Itä-Saksan osana. Iäkäs opas ja minä itkimme. Kun kysyin opasrouvalta, miten hän kesti Itä-Saksan ajan, hän sanoi: Minulla oli niin ihanat lapset. 
Moni asia muistutti sota-ajan Suomea. Kun olimme hienossa olohuoneessa, opas sanoi, että sellaista oli vain "muutamilla".

Tiina Rajamäki: Berliini vetää nuoria puoleensa. Tunnin matkan päässä Wittenbergissä elämäntapa tuntuu kaukaiselta. HS/Ulkomaat 28.4.2015.
Klikkaa hakusanoja ja lue tästä blogista lisää

Itä-Saksa elää Suomessa eaa- ja jaa-lyhenteinä, joita näkyy olleen suomalaisissä 1980-luvun itä-saksalaisissa lastenkirjoissa hiukan toisessa muodossa (v  e.a.a ). Olin vuodet 1979-1988 poissa Suomesta. Kirpputorilöytö.



Kuvia
Lutherstadt Wittenberg

Berliini ja Wittenberg syksyllä 2010

DDR-museo
https://www.flickr.com/photos/amnellanna/sets/72157633401040474

Myös
Aurora-blogi (1800-luku ja 1900)
aurorakirjat.blogspot.fi/2010/10/matkalla-berliinissa-180...

Lucia Olavintytär (keskiaika ja 1500-luku)
amnellinlucia.blogspot.com/search/label/Saksan%20matka


keskiviikkona, marraskuuta 12, 2014

Berliinin muuri

Berliinin muuri

I took these photos in November 2010 in Berlin. Otin kuvat marraskuussa 2010.


Berlin Wall

the map

Berliinin muurin uhreja


Berlinin muurin uhreja


Berliini2 157

Nuorten turistien ihmettelyä


Berlin in 2010

Glad it is gone

DDR-nostalgiaa WittenbergissÄ : DDR -museum http://blogisisko.blogspot.fi/2013/05/kommentti-ddr-nostalgiaa.html


Photos of the Berlin wall in a German blog:

Kuvia saksalaisessa blogissa muuriin vaiheista

Thank you. Danke schön!

Saman bloggaajan kuvia graffitista /katutaiteesta Berliinissä.
Berlin Street Art
http://you-wee-because.blogspot.de/2012/04/berlin-street-art.html

sunnuntaina, marraskuuta 09, 2014

Onnellista isänpäivää kaikkiin koteihin!

IMG_4806

Onnellista isänpäivää muistojen ja omaisten parissa! Onnea isät!
Lisäys:
Vanhuudesta: Kultaiset kädet. On muutakin rikkautta kuin aineellinen rikkaus.
Ukin muistoksi kuva Pietarista, jossa hän kulki nuorena miehenä - ja jonka "bolshevikit pilasivat", kuten ukilla vuonna 1875 syntyneellä miehellä oli tapana sanoa.

Tänään juhlitaan Berliinissä Berliinin muurin murtumisen 20-vuotispäivää.
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/grafiikka-tallainen-on-berliinin-muurin-tarina/4505956

Kultaiset kädet- blogikirjoitus on myös uudemmassa paikassa:
http://amnellanna.blogspot.fi/2008/12/kultaiset-kdet-golden-hands.html

tiistaina, helmikuuta 21, 2012

Onko naisjohtaja miesten luoma marionetti?



Rautarouva-elokuvassa Berliinin muuri rikotaan. Joku on kirjoittanut muuriin sanan 'madness', hulluus.

Onko naisjohtaja miesten luoma marionetti? Tämän vaikutuksen sai elokuvasta Rautarouva (The Iron Lady).

Rautarouva-elokuvan alussa dementoitunut vanhus harhailee luxus-asunnossa kuolleen miehensä "haamun" kanssa.  Typerän näköinen tytär käy katsomassa äitiään, joka elää suuruuden aikansa muistoissa ja kaipaa Etelä-Afrikassa asuvaa poikaansa. Etelä-Afrikka esitetään elokuvassa kaukaisena paikkana, jonne ihminen katoaa.

Hölmistyneen näköinen ruma ja tyhmänrohkea pikkukauppiaan tyttö jumaloi isäänsä ja tämän ihailemia poliittisia puhujia. Tyttö tulla tupsahtaa mukaan politiikkaan, ja näppärä ja mukava rillipää yläluokkainen nuori mies ihastuu häneen ja tekee hänestä salonkikelpoisen rouvan: opettaa tanssimaan ja syömään sivistyneesti. Kaikkien ihmeeksi tämä hassusti pukeutuva nainen menestyy politiikassa niin hyvin, että yläluokan herrat tekevät hänestä poliittisen marionettinsa. Hän menestyykin liian hyvin, karkaa miehensä ja kaikkien herrojen käsistä ja muuttuu itsenäiseksi rautarouvaksi, kunnes romahtaa väsymyksestä kansan mellakoidessa jatkuvasti. Samaan aikaan romahtaa jostain syystä myös Berliinin muuri.

Missä on tarmokas ja käytännöllinen, tietosanakirjamaisen ilmiömäisen muistin omaava ja huippulahjakas Margaret, joka saa arvostetun stipendin Oxfordiin,  mikä vain ohimennen mainitaan elokuvassa? Missä on virkanainen, kemisti ja lakimies Margaret? Missä supernainen, joka osaa tapetoida tyttärensä asunnon seinät ja tekee itse ruokaostokset valtansa huipullakin?

Kuningas opetettiin puhumaan selvästi ja vakuuttavasti, ja sitä pidetään ihailtavana asiana. Elokuvan kauppiaan tyttö opetetaan puhumaan vakuuttavasti. Toiseen suhtaudutaan ihaillen, toiseen huvittuneesti. Länsimaiset miehet eivät pidä hattua päässään puhuessaan julkisesti, siksi myös Margaretin hatuille nauretaan. Hänestä tehdään mies, hatuton nainen. (Vain Hillary Clinton ja Elisabet II sekä muut kuninkaalliset naiset käyttävät hattuja.)

Elokuvan plussana pidän muutamia erinomaisia näyttelijöitä ja etenkin Meryl Streepin ilmiömäistä kykyä luoda menestysvuosien Margaret Thatcher, jonka me sanomalehtiä lukeneet ja TV:tä katsoneet opimme tuntemaan Thatcherin politiikan huippuvuosina (1979–1990). Meryl Streepin ääni on kuin loistosoitin, joka osaa muuntautua.

Unohtumaton on myös kuvaus Margaretin ensi kokemuksesta parlamentissa "Welcome to the mad house", kuten hän puoluetoverinsa (James Bond-näyttelijä) sanoo vähän ennen kuin joutuu poliittisen murhan kohteeksi. Jos on seurannut TV:stä Englannin alahuoneen poliittisia väittelyjä, tietää mistä on kyse. Poliittinen väittely on aivan oma luokkaansa englantilaisessa kulttuurissa.

Tämä elokuva kannatti katsoa. Ymmärrän, miksi se on herättänyt voimakasta debaattia Britanniassa. Se herätti kiinnostuksen: kuka oli oikeastaan Margaret Thatcher? Ei hän minusta kuitenkaan marionetti ollut. Sen ajan Englannin sisäpolitiikkaa en Kanadassa koko 1980-luvun asuneena seurannut. Minua lähempänä olivat Amerikka ja Ronald Reagan. Reaganin sisäpolitiikka ei miellyttänyt minua.

Oma tulkintani Thatcheristä on ollut tähän asti: huippulahjakas, tietosanakirjamaisen muistin omaava ja tarmokas tyttö saa siihen aikaan naisille harvinaisen stipendin Oxfordiin, valmistuu kemistiksi ja lakimieheksi. Tämä kaunis ja naisellinen nykyaikainen uranainen, kaksosten äiti,  varakkaan liikemiehen vaimo ei tyydy edes kemistin tai lakimiehen  uraan vaan ajattelee, että maassa ja  maailmaassa tarvitaan poliittinen muutos.

Yhdessä toisen hullunrohkean poliittisen toimijan Ronald Reaganin ja puolaissyntyisen paavin kanssa hän toimii keulakuvana sille poliittiselle aallolle, joka kaataa Berliinin muurin ja vapauttaa Itä-Euroopan kansat monen vuosikymmenen kestäneestä poliittisesta sorrosta.

Minua ovat kiinnostaneet eniten tässä asiassa juuri nuo Neuvostoliiton alistamat maat, joista tulleita pakolaisia tunsin Torontossa paljon. Heitä olivat monet naapurini ja tuttavani, Itä-Euroopasta paenneet toimittajat. Heille Thatcher ja Reagan olivat rohkeita vapauttajia. Heille Rautarouva-elokuva vaikuttanee parodialta. Eiköhän se liene siksi tarkoitettukin.

Lisäys: Elokuva olisi voinut käsitellä selvemmin Margaret Thatcherin poliittista ideologiaa. Hän uskoi vahvasti neoliberaaliin vapaamarkkinafilosofiaan. Jos ei ole taloudellista vapautta, ei ole myöskään poliittista vapautta. Anekdootti kertoo, että tullessaan konservatiivipuolueen johtajaksi vuonna 1975, hän pamautti pöydälle oppi-isänsä, vuotta aikaisemmin Nobel-palkinnon saaneen Friedrich Hayekin tiiliskiven paksuisen, yli 500 sivuisen teoreettisen teoksen "The Constitution of Liberty" ja sanoi ponnekkaasti konservatiivipuolueen johtajille, jotka istuivat pöydän ympärillä: "This is what we believe". Hän murskasi Englannin vahvan ammattiyhdistysliikkeen, joka rajoitti hänen mielestään taloudellista vapautta. Siitä johtuivat mellakat, sekin jätettiin epäselväksi.

Elokuvassa dementoitunut vanha rautarouva keskustelee lääkärin kanssa, ja kun lääkäri kysyy miltä tuntuu, rautarouva sanoo, että hänelle eivät merkitse tunteet vaan ideat. Annetaan vihje Thatcherin luonteesta teoreettisena poliitikkona, jolla oli oma visionsa, ja hän uskoi siihen aidosti.

 Työtoveri ei tunnista Thatcheriksi elokuvan rautarouvaa, "ei ollut hysteerinen, ylitunteellinen, ylireagoiva kuten Meryl Streepin hahmo".
Ohjaaja Phyllida Lloyd

Toinen anekdootti: Margaret Thatcher on ainoa mies hallituksessa.

perjantaina, marraskuuta 04, 2011

Pakinaperjantai: Hätävarjelun liioittelu - Berliinin muuri


Berliinin muuri, originally uploaded by Anna Amnell.
Berliinin muuri oli erinomainen esimerkki hätävarjelun liioittelusta. Berliinin muurin uhreja oli paljon. Saksa suree heitä . Monet suomalaiset ihailivat DDR:ää.  Monet tunnetut henkilöt ovat opiskelleet Itä-Saksassa. (Many Finns admired the politics of East Germany, GDR. They have not regretted. It is a shame.) Millainen oli Berliinin muuri?

Berliinin muurin uhreja

Noin 700 ihmistä menetti henkensä yrittäessän paeta Itä-Saksasta. Aitaan on kiinnitetty ristejä joidenkin murhattujen muistolle. 

torstaina, syyskuuta 15, 2011

Berliini on erilainen

On jo melkein vuosi siitä, kun olin ensi kerran Berliinissä. Sattumalta vapautui kaksi viikkoa Särön uudessa Berliinin taiteilija-ja kirjailijaresidenssissä. Miehellänikin oli vapaata, ja niin menimme Berliiniin.

Se oli työ- ja lomamatka. Minulle oli kovasti hyötyä Berliinin museoista ja varsinkin Wittenbergistä, joka on kuin 1500-luvun museo. Wittenberg, virallisesti Lutherstadt Wittenberg, on 100 kilometrin päässä Berliinistä. Siellä ovat Lucas Cranachin talot, Lutherin huone alkuperäisessä 1500-luvun puolivälin asussa jne.

Wittenberg oli tuttu historiasta ja kirkkohistoriasta, siellä ovat monessa mielessä Suomen ja suomen kielen juuret.

Berliini on yllätys. Luin koulussa yhdeksän vuotta saksaa, ja vanha Saksa keskiaikaisine rakennuksineen, maaseutukylineen ja kulttuurin merkkihenkilöineen oli tuttu. Olin myös käynyt Hampurissa, Bremenissä ja Lyypekissä.

Berliini on kauhistuttava. Toinen maailmansota tuhosi melkein koko kaupungin, ainakin keskustan, samoin kuin Saksan lukemattomat keskiaikaiset kaupungit, joista olen nähnyt kuvateoksen.

Siellä täällä on aitoja sodan edeltävältä ajalta olevia rakennuksia tai osia niistä. On ikivanhoja puita.

Lisäksi on kokonaisia kaupunginosia, jotka on jälleenrakennettu kuten juutalaisten kaupunginosa Hackesche Höfe (Jugend ja Art Deco -kaupunginosa) ja Riehmers Hofgarten. Tietenkin ehdimme nähdä vain osan Berliiniä, sillä Berliini on hyvin suuri.

Berliini on myös hyvin ruma. Modernit rakennukset ovat siellä yhtä yhtä rumia kuin muuallakin.

Näin joitain kiinnostavia rakennuksia, jotkut niistä postmoderneja.

Parasta oli Berliinissä se, että menneisyyttä ei peitelty ja salattu. Oli menossa monenlaisia näyttelyjä, kaduilla ja seinissä oli taidetta. Haluan mennä Berliiniin uudestaan. En ihmettele sitä, että niin monet taitelijat muuttavat Berliiniin.

Mieheni ja minä puhuimme, että voisimme ihan hyvin muuttaa Berliiniin. Se oli hyvin kaunis marraskuun alussa ruskan ollessa parhaimmillaan. Puistoja on hyvin paljon.

Ymmärrän nyt hyvin myös saksanopettajaani, joka oli ollut nuorena tyttönä Berliinissä, aikana ennen kauhun ja häpeän aikaa. Berliini on ollut varmaankin lumoava siihen aikaan. Kirjakaupoissa oli paljon teoksia noista hyvistä ajoista.

Savossa sanottiin "Kukaan ei ole niin viisas kuin saksalainen. Siltä vaikutti varsinkin museoissa ja kirjakaupoissa kierrellessä. Konserteissa emme ehtineet käydä, mutta saksalaisten säveltäjien musiikkia kuulen nytkin tätä kirjoittaessani.
Saksan matkan kuvia (lisää tulee vähitellen)
Saksan matkan kuvia on myös muissakin blogeissani. 1800-luku (Aurora-blogi), Wittenberg (Lucia Olavintytär), sisustus ja lelut (nukkekotiblogi), Syksyblogissa jne.

perjantaina, syyskuuta 02, 2011

Berliinin muistoja

Olin viime marraskuussa kaksi viikkoa Berliinissä. Se oli ensimmäinen Berliinin matkani, vaikka olen lukenut pitkän saksan koulussa. Ihastuin Berliinin puistoihin, joissa oli paras ruska menossa, sen sotien vuoksi harvoiksi jääneisiin vanhoihin rakennuksiin, sen entistettyihin taloihin, kirkkoihin ja kokonaisiin kaupunginosiin, sen kokeilevaan arkkitehtuuriin, sen rehellisyyteen kohdata menneisyyden kauhut ja virheet - ja iloita sekä menneisyyden että nykyhetken hyvistä puolista.

Kollaasissa: Metro-karhu, jossa Berliinin Metron kartta, lempimuseoni, Branderburger Tor, Jugend-portaikko, yksi lukemattomista puistoista, Valtiopäivätalon moderni tarni, joka rakennettiin sodassa tuhoutuneen perinteisen tornin tilalle, muotia, entistettyä juutalaisten kaupunginosaa ja ristit jotka on pystytetty niiden muistoksi, jotka kuolivat yrittäessään paeta Itä-Berliinistä muurin yli.

Laitoin jo Berliinissä ja sieltä palattuani Flickriin ja blogeihini paljon kuvia Berliinistä. Sieltä löytyvät linkit myös muiden blogien Berliini-kuviin. Tässä blogissa - klikkaa hakusanoja.
Aurora-blogissa: 1800-luku, museoita ym

Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurena!

Posted by Picasa

maanantaina, marraskuuta 01, 2010

Palanen Berliinin muuria


Berliini2 156, originally uploaded by Anna Amnell.
1900-luvulla Berliini koki kauhun aikoja, mutta se on noussut sananmukaisesti tuhkasta ja raunioista energiseksi ja kiinnostavaksi suurkaupungiksi.
Lue, millainen oli Berliinin muuri