sunnuntaina, elokuuta 31, 2008

Me konservatiiviset jäärät

Luen aina Anna-Stina Nykäsen kirjoitukset, sillä hän kirjoittaa älykkäitä, hauskoja ja mielenkiintoisia juttuja Hesariin. Tämän päivän Hesarissa hän käsittelee "antiradikalismia" eli kommentoi tutkijoiden Purhonen & Hoikkala & Roos tämänvuotista kirjaa "Kenen sukupolveen kuulut?" Kirjan sanotaan perustuvan haastatteluihin. (Anna-Stina Nykänen: Antiradikaalit eivät juhli. Suurissa ikäluokissa on niitäkin, joita 1960-luvun radikalismi on aina ärsyttänyt. HS/Sunnuntai 31.8.2008)

Nykäsen haastattelema tutkija Semi Purhonen, yksi kirjan kirjoittajista, väittää, että antiradikaalit arvostavat lapsuuteensa kuulunutta kovaa kuria, kaipaavat auktoriteetteja, haukkuvat feministit, monikulttuurisuuden, mustat [Artikkeli käyttää heistä rasistista ilmausta, jota en ottaisi blogiini edes lainaukseen.], ympäristönsuojelun, kettutytöt, venäläiset - jupit. Vaikka olen suurta ikäluokkaa vanhempi konservatiivinen jäärä, en tunnista itseäni tuosta. Ihmettelen, millä perusteella haastateltavat on valittu.

Ensinnäkin kaikki antiradikaalit eivät ole äärioikeistolaisia. Jos olisin asunut Englannissa, olisin äänestänyt Tony Blairia. En arvosta "kuria", en kaipaa auktoriteetteja. En ole rasisti, arvostan sekä suomalaisuutta että monikultturisuutta, olen sellainen feministi joka tunnustaa sekä miehen että naisen erilaisuuden ja oikeudet, kannatan ympäristönsojelua, olen kirjoittanut tyttökirjasarjan venäläisen äidin ja suomalaisen isän tytöstä jne.

Nähtävästi tutkija on niin nuori, ettei hän voi todella tietää, millaisia olivat ja ovat antiradikaalit. Se ei ole ihme, sillä Suomessa on alettu käsitellä lähihistoriaa avoimemmin vasta aivan viime aikoina. Lähihistoriaa tulkitaan yleensä vasemmistolaisten, usein entisten taistolaisten ja muiden äärivasemmistolaisten näkökulmasta. Tämän tuo Purhonen itsekin esille väitöskirjassaan.

Normaali itsesuojeluvaisto ja terve järki suojelivat nimittäin suurinta osaa suomalaisista Neuvostoliiton houkutuksista. Meidän konservatiivisten jäärien mielestä suomalainen äärivasemmistolaisuus oli kollektiívinen mielenhäiriö, josta Suomi ei ole toipunut vieläkään.

En ole voinut koskaan sietää äärivasemmistolaisuutta. Suomessa ei vieläkään tajuta, kuinka äärivasemmalla Suomi oli 1960- ja 1970-luvulla. Kun olimme juuri muuttaneet Kanadaan vuonna 1979 ja katsoimme TV:stä kanadalaisen vasemmistopuolueen New Democratic Partyn eli NDP:n puheenjohtajan haastattelua, olimme pudota sohvalta: hänhän puhuu Neuvostoliitosta niin kuin Suomen perustuslailliset! Ja kuitenkin Kanadassa olivat koululaitos, terveydenhoito ja lapsiperheiden tukeminen (lapsilisät 18-vuotiaaksi asti, kotona olevien opiskelijoiden vanhemmille verohelpotukset, lasten vaatteet verottomia jne) tuolloin paljon paremmalla kannalla kuin on ollut koskaan Suomessa.

"Monessa asiassa he ovat saaneet myöhemmin tuntea olleensa oikeassa - Neuvostoliiton hajoaminen oli heille voitto --pienen radikaalien ryhmän merkitystä helposti myös liioitellaan." Olen täysin samaa mieltä. Ja varsinkin tästä Purhosen arviosta: "1960-luvun radikaalit ovat kaikesta huolimatta niin näkyvä ryhmä edelleen, että se ärsyttää -- antiradikaaleja voivat [taistolaisten yms] muistelot kyllästyttää." Vielä enemmän, ne tympäisevät.

Esimerkiksi suomalainen aikakauslehdistö paapoo näitä entisiä ja nykyisiä Neuvostoliiton ihailijoita niin paljon, että olen tympääntynyt suomalaisiin lehtiin täysin ja ostan yleensä vain ulkolaisia lehtiä. Näin tekevät monet nuoremmatkin ihmiset ja ihan samasta syystä: ulkolaisissa lehdissä ei tule vastaan jatkuvia isä aurinkoisen lasten ja lastenlasten "pyhimyskertomuksia".

Helsingin Sanomat kirjoittaa nykyään uskomattoman avoimesti politiikasta. Tämän päivän varsinainen ilonaihe oli Jaakko Lyytisen "Pakkasukon paluu". Olen tullut nähtävästi viime aikoina siinä määrin aivopestyksi täällä Suomessa, että olin jo alkanut ajatella, että miksi ihmeessä me läksimme Suomesta pois niinkin myöhään kuin vuonna 1979. Eikö kaikki ollut jo silloin ohi? Voi hyvänen aika, ei. Tuon Lyytisen kirjoituksessaan kuvaaman Neuvostoliittoa ylistävän karmaisevan "Hyvää päivää pakkasukko" - laulunkin julkaisi Love Records vuonna 1977.

Me "antiradikaalit" olimme todellisia radikaaleja, jotka vastustivat 1960- ja 1970-lukujen poliittista muoti-ilmiötä ja aivopesua, vaikka sitä toitotettiin joka puolelta ja tuettiin valtion korkeimman auktoriteetin taholta.

lauantaina, elokuuta 30, 2008

Haikon kartanossa voi kohdata myös luonnon



Näköala hotellihuoneestamme Haikon kartanohotellissa

Tämän päivän Hesari kertoo kylpylöistä. Se testaa viisi eteläsuomalaista kylpylää, " missä niistä viihtyy parhaiten aikuinen, joka haluaa hemmottelua, hoitoja ja rauhoittavia hetkiä." (Mari Manninen: Kylpyläkierros: Luksusta ja neukkunostalgiaa. HS/Meno & Paluu. 30.8.2008)

Olin viime viikonlopulla ensimmäistä kertaa elämässäni kylpylässä, sillä saimme mieheni kanssa lahjakortin Haikon kartanohotelliiin pojaltamme ja miniältämme, jotka pitävät kovasti Haikosta ja arvostavat varsinkin siellä saatavaa huippukylmähoitoa.

Halusimme näkymän luontoon, mieluiten merelle, ja sellainen löytyi iloksemme meren rannalla olevasta modernista kylpylärakennuksesta. Siellä huoneet ovat myös paljon edullisempia kuin kartanon päärakennuksessa, jossa voi käydä sitten aterioilla ja ihmettelemässä kartanon sisustusta.




Ensikertalaisina halusimme tutustua ennen kaikkea Haikon ympäristöön ja itse kartanorakennukseen. Olimme kahtena päivänä myös Porvoossa, joka liittyy monin tavoin myös Haikon historiaan. Sinne pääsee edullisesti bussilla, joka lähtee aivan kartanon läheltä.



Aamiainen Haikon kartanohotellin suuressa ruokasalissa on elämys, sillä ruokasali on viihtyisä ja brunch täydellinen. Kuvassa osa ruokasalia.

Otin Haikossa ja Porvoossa hyvin paljon valokuvia ja olen laittanut niitä jo muihin blogeihini, varsinkin Aurora-blogiin, jonka teemana on 1900-luvun alku, jota Haikon kartano edustaa tyyliltään. 1800-luvulla rakennuttu kartano tuhoutui tulipalossa vuonna 1911, ja nykyinen kartano valmistui pari vuotta myöhemmin. Lisää tietoa on Haikon kartanon verkkosivulla ja "Haikon kartano" -kirjassa (Soini & Toivanen & Hirvisaari. 2006. 3. painos), jota myydään kartanossa. Haikon historia ulottuu keskiajalle, ja löysin kiinnostavaa aineistoa myös 1500-luvusta.



Huvimaja kartanohotellin puistossa houkuttelee kävelylle



Taidan tehdä vielä syksy- tai talviretken Haikkoon.

perjantaina, elokuuta 29, 2008

What movie star are you?



You are KATHERINE HEPBURN:

You are smart, a real thinker. Every situation is approached with a plan. You are very healthy in mind and body. You don't take crap from anyone. You have only a couple of individuals that you consider "real friends". You teach strong family values. Keep your feet planted in them, but don't overlook a bad situation when it does happen.

I found this quiz in bookbabie's blog.

Kokeile! Vain hyvää tulossa.

Photo Friday: Exercise



the old faithful

Kommentti: Medvedev

Kommenttini Iineksen blogissa

Kuva Medvedevistä ja Angela Merkelistä kävelemässä rinnakkain (lehtikuvassa) oli mielestäni järkyttävä. Merkel oli selvästi vihainen, ja Medvedev tajusi pudonneensa normaalin valtiomiehen roolista hylkiöksi. Sääli häntäkin. Jotenkin luotin hänen avoimeen hymyynsä. Mutta hän on joutunut Putinin kouriin.

Vastaava tilanne oli se, kun Blair astui [tv-uutisissa) kalmankalpeana Valkoisesta talosta lehdistön eteen Bushin kerrottua hänelle Irakin sodan aloittamisesta. Hänenkin roolinsa maailmanpolitiikassa muuttui silloin täydellisesti.

Voi meitä. Tämä vuosituhat menee yhä hullummaksi, ja ainakin minä haaveilin, että tämä olisi kansainvälisen ystävyyden ja järkevän yhteiselon aikakausi. Olemmeko me ihmiset noin mahdottomia?

(20. elokuuta 2008 18:47)

[Alkuperäisessä kommentissa kirjoitin Medvedevin nimen väärin. Olen korjannut sen.)

Vrt. "Medvedev isoleras av väst och öst" (HBL 29.8.2008)

torstaina, elokuuta 28, 2008

Telemakhos, Zizek, unet, unikakkiainen




Opettajankouluttajan päiväkirjan kirjoittaja Telemakhos kertoo kiinnostavan unen.

Innostuin kommentoimaan, sillä olin nähnyt edellisenä iltana TV-ohjelman, joka käsitteli jotain vastaavaa:

Sosiologi ja psykoanalyytikko Zizek analysoi elokuvia freudilaisuuden näkökulmasta eilen keskiviikkona TV:ssä. Satuitko näkemään? Näytteet olivat karmeita: Hitchcockin Linnut ym. Näin tietysti painajaisunta yöllä. Onneksi se haihtui niin kuin useimmat unet haihtuvat. Jäi vain outo olo.

Joskus olen pitänyt unipäiväkirjaa. Silloin unet muistaa ihan uudella tavalla.

Savossa lapsuudessani ihmisillä oli tapana kertoa toisilleen unistaan, ja niistä keskusteltiin innokkaasti. Ihan niin kuin sinun kotonasikin.

Ukkini käytti kiinnnostavaa vanhanaikaista sanontaa: Kylläpä se unikakkiainen näytti mulle kummallista unta.

Vielä Zizekistä:

Zizekin mielestä on olemassa kivenkova todellisuuden ydin, jota ei voi pukea sanoiksi. Sitten on mielikuvien kerros, joka on varsinainen todellisuus, jossa ihminen elää. Hän pohti näiden kahden asian suhdetta elokuva-analyysissaan.

keskiviikkona, elokuuta 27, 2008

Miten säilyttää pelargoniat talven yli?

Tällainen vaaleanpunainen Morbacka-pelargonia on ollut minulle tähän kesään asti tuttu vain valokuvista. Minulla ei ole ollut koskaan aikaisemmin lainkaan pelargonioita, mutta tänä kesänä mieheni osti ruokakaupasta harvinaisen isokukkaisen punaisen pelargonian ja sen kukkia katsellessamme muistelimme lapsuuskotejamme, joissa oli joka kesä pelargoniat eteisen ja lasiverannan ikkunalaudoilla.

Sain alla kuvassa olevat kolme pelargoniaa ihan sattumalta, kun menin ystäväni kanssa lohjalaiseen puutarhakauppaan. Siellä oli enää kolme ränsistynyttä pelargoniaa jäljellä. Tunnistin ne heti Morbacka-pelargonioiksi. Päätin ostaa ne, jotta saisin kasvatettua niistä seuraavaksi kesäksi joukon pelargonioita keittiön ikkunalaudalle.

Yllätyksekseni vaaleanpunaiset pelargoniat alkoivat kukkia tarmokkaasti ja ovat tuottaneet paljon iloa jo viikkokausiksi. Nyt mietin, miten saisin ne parhaiten säilymään talven yli. Monet opettajat pitivät ainakin ennen aikaan pelargoniat luokkansa ikkunalaudoilla talvehtimassa. Näin tekivät myös anoppini ja kälyni, jolla oli joka kesä suuri joukko reheviä lohenpunaisia pelargonioita terassilla.

Asuinhuoneet ovat paljon lämpimämpiä kuin luokat, ja olen suunnitellut vieväni nämä talveksi porraskäytävän ikkunalaudalle. Luin netistä mitä erilaisimpia ohjeita siitä, miten pelargoniat säilyvät talven yli. Toiset vievät ruukut kellariin eivätkä kastele kukkia lainkaan, toiset pitävät kukat sisällä ja kastelevat niitä silloin tällöin. Ja aina vaan pelargoniat kukoistavat.

Kiron. Kaksipäinen vauva

Järkyttävä uutinen. Bangladeshissa on syntynyt poikavauva, jolla on kaksi päätä. Millainen mahtaa olla hänen elämänsä?

Maanantaina 25.8. 2008 syntynyt poika nimeltä Kiron on poliisien vartioimassa sairaalassa, sillä yli 100 000 ihmistä on kerääntynyt sairaalan ympärille. Tällaista lasta pidetään Intiassa ja Bangladeshissa jumalana.

Lisäys:

Pienen Kironin vanhemmilla ei ollut varaa lähettää häntä suurempaan sairaalaan hoidettavaksi, päinvaston he veivät hänet kotiin. Lapselle tuli kuumetta ja hengitysvaikeuksia ja hän kuoli elettyään vain muutaman päivän.

I am a Blogging City Bunny



Eikö olekin kivan näköinen ihminen? Photo: Freefoto.com

"Se, mikä erottaa ihmisen city-kanista on oletusten ja tiedon laatu ja määrä" , kertoi Susanne Björkholm -niminen eläin eilen Hesarissa (Aivot ovat tunteellinen elin. HS/Tiede & Luonto. 26.8.2008)

Eikö ole todellakaan muuta eroa?

Ja jos olemme eläimiä, miksi emme elä kuten eläimet. Miksi emme ole yksiavioisia ja uskollisia niin kuin joutsenet? Miksi emme hoida lapsiamme niin kuin eläimet? Esimerkiksi gorilllaemo kantaa lastaan sylissä aina mukanaan, kunnes se on kolmevuotias. Muuten gorilloista tulee häiriintyneitä, sekopäitä, sanovat gorillantutkijat.

Ja jos sanomme ihmistä eläimeksi, miksi emme sano eläintä ihmiseksi?

Idea: Laita juliste pakastekaapin oveen



Ei tilaa kauniille julisteelle? Laita se magneeteilla kiinni pakastekaapin oveen.

tiistaina, elokuuta 26, 2008

Hillittyä tyyliä



Onko Esa Saarinen vaihtanut tyyliä?

Bussin ikkunasta otettu 'paparazzi'-kuva. Keskustassa asuvana voisin, jos haluaisin ja hankkisen toisenlaisen kameran, ottaa jatkuvasti kuvia suomalaisista julkisuuden henkilöistä. Joitakin vuosia sitten Esa Saarinen juoksi usein ulkoiluasuisena lenkille Kaivopuistoon työntäen kaksosiaan vaunuissa. Tämä mediafilosofi on totuttu kuitenkin näkemään yleensä postmoderneissa asuissa ja väreissä.

(Sana 'paparazzi' tulee nimestä Signor Paparazzo, joka on henkilö Federico Fellinin elokuvassa "La Dolce Vita".)

Porvoo: Runebergin koti -museo



Porvoolaisia koululaisia ja taustalla kansallisrunoilijan koti . J.L. Runeberg asui tässä Porvoon empirekaupunginosassa sijaitsevassa talossa neljännesvuosisadan. Pihapiiri ja talon sisustus biedermeier-huonekaluineen ja huonekasveineen kertovat 1850-luvun elämäntyylistä. Erityistä on se, että se on runoilijan koti, jossa on laaja kirjasto. Se kertoo myös perheenisän ja poikien metsästysharrastuksesta. Metsästysretkellä Runeberg halvaantui ja vietti vuosikaudet vuoteessa. Koti kertoo myös Fredrika Runebergista, runoilijan vaimosta.

Valokuvani ovat talosta, pihapiiristä ja puutarhasta. Tutustu perheen elämään ja kotiin Runeberg.netin sivuilla. Valitse kohta "Tutustu kotiin" ja klikkkaa pohjapiirustuksessa olevia huoneita.

609runebergin-portti

Portti Runebergin kotiin.

623


Kotimuseo kadulta katsottuna

613

Pihalla
612

Kuisti

610

Runebergin kodin piha

617

Pihapiirin tunnelma tuo mieleen lapsuuden niille, jotka ovat asuneet suomalaisessa puutalokaupungissa.

611 Runebergin puutarha

Runebergien puutarha

Mitä Runeberg merkitsee suomenkieliselle savolaissyntyiselle ihmiselle? Runeberg "Lähteellä"

Kotiliedessä ollut artikkelini 1800-luvun tyylistä eli Viktorian tyylistä.

maanantaina, elokuuta 25, 2008

sunnuntaina, elokuuta 24, 2008

Sunnuntai-iltapäivä La Grande Jatten saarella

Televisio voi olla korkeatasoista viihdettä. Tänään lauantaina oli Teemalla nostalginen ohjelma TV-sarjan Mennyt maailma (Brideshead Revisited´) tekemisestä ja ulkomaisella kanavalla erinomainen dokumentti Seurat'n maalauksesta, jossa tämä kuvaa sunnuntai-iltapäivän viettoa pariisilaisella saarella. Tämä monimerkityksinen pointillistinen maalaus avautui aivan uudella tavalla.

Taulu on suurin ranskalainen maalaus, joka on päätynyt ulkomaille, Chicagoon. Amerikkalaisten välitön suhtautuminen on tehnyt taulun tunnetuksi suurelle yleisölle monilla tavoin. Ohjelmassa tuotiin esille se mielipide, että mitä enemmän suuri yleisö näkee taideteosta vaikkapa T-paitana tai kassina, sitä läheisemmäksi se tulee. On jopa luotu koristepensaspuutarha (topiary garden), jossa tämän maalauksen henkilöt esiintyvät leikattuina koristepensaina.

Tarkkaile yksityiskohtia taulusta ja lue lisää.

P.S. Olen viikonloppumatkalla. I'll be out of town for a couple of days.

lauantaina, elokuuta 23, 2008

Yö kaupungissa elokuussa

 


Näetkö hämähäkin seitin kuvan oikealla puolella?
Posted by Picasa

Päivä kaupungissa

 


elokuussa
Posted by Picasa

Elokuu Helsingissä

 


Kesän värejä vaatteissa

 
Posted by Picasa

Onnen avaimet Suomessa

"Juvassa kiteytyy 60-lukulaisten radikaali tarina.
-- Hän oli kiihkeä taistolainen
--arkkipiispan tytär, joka erosi kirkosta ja sanoi olevansa ateisti. Nyt hän on ortodoksi.
--Isoäidillä oli kartano Nuuksiossa ja talo kaupungissa.

'Olen ollut niin onnekas!
-- Olen saanut koko ajan taiteilija-apurahoja, kirjastokorvauksia, Kulttuurirahaston avustuksia
--Minulle on ominaista olla ajassa kiinni.' "

(Maija Alftan: Kääntäjäkin on nyt taiteilija. Kersti Juva on ensimmäinen taiteilijaprofessoriksi valittu kääntäjä. HS/Kulttuuri 23.8.2008)

Vrt. Kirsikka Moring: "Taide on Venäjällä ainoa vastavoima" HS/Kulttuuri 23.8.2008

Helsingin Yliopiston Humanistisen tiedekunnan lehdessä on haastattelu, jossa Juva kertoo kääntäjän työstään.

perjantaina, elokuuta 22, 2008

Wikipedia in Finnish: Vähemmistö terrorisoi. A small minority terrorizes the majority.

Date format: BCE vs. BC, in Finnish eaa [e, a, a] vs. eKr [e, K, r = ennen Kristusta= BC]
CE vs. AD, in Finnish jaa vs jKr

There is strange oligarchy in Wikipedia in Finland. If you compare two Wikipedia articles on eg. oligarchy, you can see that the article is very short in Finnish [suomi]. It's main purpose seems to be to use the Finnish equivalent of Common Era system [eaa]! They put it everywhere. This sort of thing happens very often in Finnish Wikipedia. Read more.

There seems to be disagreement among writers of Finnish Wikipedia about using the Common Era instead of BC/AD which is most common in Finland. But everyone is demanded to use BCE/CE in Finnish Wikipedia!

It is very strange that a very small minority can terrorize the majority in this matter. It is not good publicity for Wikipedia. Luckily there is Wikipedia in English and in other languages.

There is no reason to use Common Era in a general article in Finland which is not a multicultural country and in Finnish which is not a world language.

Outoa oligarkiaa suomenkielisessä Wikipediassa. Pieni ryhmä määrää koko Suomea!

Vertaa aluksi vaikkapa oligarkia-artikkeleita englanniksi ja suomeksi. Englanniksi on pitkä artikkeli. Suomeksi (=in Finnish) on lyhyt artikkeli, jonka varsinainen tarkoitus näyttäisi olevan e, a, a -merkinnän mainostaminen heti alussa. Paljon muuta ei artikkelissa ole. Englanninkielisessä artikkelissa ei tällaista ole. Tätä tapahtuu usein, ja sitä voi jo sanoa propagandaksi. Kuinka ihmeessä Wikipedia on päästetty tällaiseen tilaan Suomessa? Lue koko artikkelini.

Suomeksi:
Wikipedian kahvihuoneessa näyttää olevan erimielisyyttä siitä, käytetäänkö "neutraaleiksi" sanottuja ajanmerkintöjä yleisen kristillisen ajanlaskun merkinnän sijaan. Kuinka on mahdollista, että pieni vähemmistö saa terrorisoida enemmistöä tässä asiassa?

Minusta on hauskaa kirjoittaa blogeihin tai muualle, mutta en voisi kuvitellakaan, että kirjoittaisin tai kääntäisin englannista suomeksi artikkeleita Wikipediaan, jossa joku tulisi muuttelemaan käyttämäni ajanlaskun merkinnän suomessa edelleen oudoksi (e, a, a) ja (j, a, a) merkinnäksi.

Hyvin pieni yliaktiivinen ateistinen joukko harjoittaa harvainvaltaa tässä asiassa. Se ei kuulu demokratiaan.

P.S. Muissa kielissä ei ollut tämän artikkelin yhteydessä mitään ajanilmauksia (esim turkki) tai käytettiin BC/Ad eli eKr/jKr -merkkejä (esim. ranska ja saksa). Mikä ihmeen outo maa tämä Suomi on!

Taiteiden yö 2008

 


Tekstiä syntyy tänään helposti. Taiteiden yö taitaa olla tuolla ulkona.
Posted by Picasa

Photo Friday: Old Fashioned


A motorcycle with a side car. Sivuvaunullinen moottoripyörä.

torstaina, elokuuta 21, 2008

Vaarana uusi suomettumisen aika

Lue :
Staffan Bruun: Tauno Tiusanen varnar för ny finlandisering. "Vi står inför ett vägval". HBL/Säkerhet 21.8.2008
"Vi kan söka säkerhätsgarantier i väst eller tiga och återgå till finlandiseringens mörkasta sidor."

Turvallisuutta lännestä tai paluu pimeään suomettumisen aikaan.

Hesari kirjoittaa: Tsekkoslovakian miehityksestä 40 vuotta

Eetu Isto: Hyökkäys



Eetu Isto "Hyökkäys" - kuva on Aurora-blogissani

keskiviikkona, elokuuta 20, 2008

Kommentteja jälleen

Ikkunaiineksen blogissa

Iines,

nyt ymmärrän kirjoituksesi. Ei ole ihme, ettet tiennyt Stubbin olevan perheenisä. Hän on kovin nuori, ja perhe asuu ulkomailla ainakin toistaiseksi vaimon työn vuoksi.

Lehdet eivät taida keksiä mitään muuta "pahaa" Stubbista, joka on ahkera ja lahjakas.

En ole lukenut lehtiä, joissa asiasta kirjoitettiin. Mielestäni jonkun henkilön ulkomuotoa voi kehua ilman sen kummempaa tarkoitusta - tai sitten huomautus oli ajattelematon.

Olisiko mahdollista, että Ricen todella upeat sääret ovat jonkinlainen yleinen "vitsi" niissä piireissä, joissa Stubb liikkuu?

Sääliksi käy, kun nuori mies joutuu noin kovaan paikkaan kuin Venäjän ja Georgian yhteenotto kansainvälisessa politiikassa. Tilannehan on edelleen todella kriittinen. Kyllä siinä itsekukin raapii päätään ja ihmettelee: Miten tässä nyt näin kävi?

Kuva Medvedevistä ja Angela Merkelistä kävelemässä rinnakkain oli mielestäni järkyttävä. Merkel oli selvästi vihainen, ja Medvedev tajusi pudonneensa normaalin valtiomiehen roolista hylkiöksi. Sääli häntäkin. Jotenkin luotin hänen avoimeen hymyynsä. Mutta hän on joutunut Putinin kouriin.

Vastaava tilanne oli se, kun Blair astui kalmankalpeana Valkoisesta talosta lehdistön eteen Bushin kerrottua hänelle Irakin sodan aloittamisesta. Hänenkin roolinsa maailmanpolitiikassa muuttui silloin täydellisesti.

Voi meitä. Tämä vuosituhat menee yhä hullummaksi, ja ainakin minä haaveilin, että tämä olisi kansainvälisen ystävyyden ja järkevän yhteiselon aikakausi. Olemmeko me ihmiset noin mahdottomia?

Käytännöllinen kauneus



Kauneuden historia. 2008 (2004) on Girolamo de Michellen ja Umberto Econ kirjoittama ja Econ toimittama antologia ja kuvateos kauneuskäsityksen kehityksestä kautta aikojen kuvataiteissa ja kirjallisuudessa. Suomennos Pekka Tuomisto

Lue keskiajan tutkijan kirjoittamahyvä kirja-arvostelu Kauneuden historiasta.

Luvussa "Naiset ja sankarit" Girolamo de Michelle kirjoittaa 1500-luvulla alkaneesta muutoksesta käytännöllisempään suuntaan:

"Muutoksen taustalla olivat epäilyksettä uskonpuhdistuksen vaiheet ja yleisempi tapojen muutos 1500-luvulta 1600-luvulle siirryttäessä. Naiskuva muuttui ja kehittyi: naiset esitettiin jälleen pukeutuneina; heistä tuli kotiäitejä, opettajattaria ja hallitsijattaria. Esimerkiksi voittoisan aistillisen kauneuden tilalle tuli Henrik VIII:n kolmannen vaimon Jane Seymourin jäykkyys: Hän esiintyy muotokuvissa huulet tiukasti suljettuina ja kasvoillaan kunnollisen emännän ilme, josta puuttuvat intohimon piirteet - kuten myös monilta Dürerin naisilta."
(sivu 206)

Suomalainen nainen edustanee käytännöllistä kauneutta. Siihen ovat varmaankin vaikuttaneet monet syyt: köyhyys, ankara ilmasto, protestanttisuus, viime aikoihin asti vallinnut maantieteellinen ja henkinen etäisyys muodin keskuksista, lukuisat sodat, naisten hakeutuminen työelämään sekä Neuvostoliitossa ja sen valtapiirissä vallinnut naiskäsitys. Ehkä syynä ovat myös suomalaisessa luonnossa olevat karut piirteet, jotka ovat vaikuttaneet myös kuvataiteisiin.

Suomalaisessa kulttuurissa voi havaita myös suoranaista vihamielisyyttä kauneutta ja tyylikkyyttä kohtaan. Se johtunee ennnen kaikkea kateudesta, tuosta Suomen ehtymättömmästä luonnonvarasta, jota ovat ruokkineet sekä protestanttisuus että sosialismi.

sunnuntaina, elokuuta 17, 2008

Terapeuttista tekstiä

"Iltalehti arvioi pääkirjoituksessaan, että Halosen käyttämä iskulause koko kansan presidentistä mureni entisestään nimityskiistan takia. Pääkirjoituksen mukaan hän leimautuu nyt yhä enemmän vain vasemmiston valtionpääksi." (Henkäys menneisyydestä/HS/Muut lehdet 17-8.2008)

Mutta me suomalaisethan saimme nähdä konkreettisesti punaista jo samana päivänä, jolloin tämä henkilö valittiin presidentiksi. Kansan eheyttäjää emme saaneet. Suomalainen lehdistö on suhtautunut kriittisesti myös Halosen toimimattomuuteen Kaukasian tilanteessa.

Vieraskynässä kirjoittaa Kaukasian tilanteen historiallisesta taustasta Hanna Smith, joka on tutkija Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa.


Valokuvaamossa



Teini-ikäinen tätini päätti viedä minut eräänä kesänä valokuvaan. Ensimmäiseksi hän pesi hiukseni, leikkasi otsatukkani ja puki päälleni kauniin mekon. Jotta näyttäisin vielä hienommalta, hän päätti piipata tukkani kiharoille. Mutta piippausrauta ei ehtinyt kuumentua kunnolla, siksi kiharat jäivät puolitiehen. Sitten vaan kiireesti valokuvaamoon.

Meillä molemmilla oli uudet paperinarusta tehdyt kengät. Ne olisivat kuluneet liiaksi kadulla kävellessä, joten tätini kantoi meidän kummankin kengät kädessään valokuvaamoon asti.

Valokuvaamo oli apteekinmäessä, ja valokuvaaja oli pienikokoinen mies, jolla oli köyryselkä, sillä hän oli Henri de Toulouse-Lautrecin lailla joutunut johonkin onnettomuuteen lapsena. Hän oli taitava valokuvaaja, jonka studioon tultiin toisilta paikkakunniltakin kuvattavaksi.

Sain upouudet narukengät jalkaani, käsilaukun käteeni ja istuin korkealle tuolille lampaannahkan päälle.
- Näkyykö laukku? kysyin valokuvaajalta, joka oli kätkeytynyt mustan kankaan sisälle.

Minua käytettiin tällä samalla valokuvaajalla useitakin kertoja. Muutamat valokuvat katosivat ja uusia ei voitu hankkia tilalle, sillä lopettaessaan liikkeensä tämä valokuvaaja oli tuhonnut kaikki negatiivit ja valokuvalevyt.

Lauantai-illan sumu

 

Johanneksenpuisto
Posted by Picasa

lauantaina, elokuuta 16, 2008

Luterilaisuudessa ei ole kuvakieltoa



Michelangelon "Aatamin luominen" Sikstiiniläiskappelissa Roomassa lienee kuuluisin kristillinen maalaus Jumalasta.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa on hieno artikkeli, joka käsittelee myös kirkkoja ja kirkkotaidetta.(Tarja Saarivuori: "Rajaseudun rauhassa". HS/Meno ja paluu. 16.8.2006) Siinä on kuitenkin eräs kohta, joka voi johtaa väärinkäsityksiin:

"Varsinainen harvinaisuus on kirkon aseseinällä oleva maalaus, jossa Jumalalla on kasvot. Maalaushan uhmaa Raamatun kuvakieltoa." ("Sadan enkelin kirkossa Jumalalla on kasvot.")

Kirjoittaja viittaa tässä Vanhan Testamentin kuvakieltoon, mutta kuvakieltoa ei ole katolisessa, ortodoksisessa eikä myöskään luterilaisessa kirkossa. Sitä pidetään vanhentuneena juutalaisena määräyksenä. Sitä vastoin Calvin otti kuvakiellon kymmenen käskyn sääntöihin, ja se johti laajoihin kuvain hävityksiin. Osa protestanteista seuraa Calvinia tässä asiassa, mutta eivät luterilaiset.

Luterilaisessa Katekismuksessa on jätetty pois kuvakielto, ja käskyjen luku saadaan kymmeneksi jakamalla viimeinen käsky kahteen osaan. (2. Moos. 20:4)

perjantaina, elokuuta 15, 2008

Suomalaiset naiset rakastavat värejä pukeutumisessa



Keski-ikäinen suomalainen nainen Hietalahden kirpputorilla

Nanson ja Anna-lehden teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten naisten pukeutuminen on muuttumassa. On tyyliä ja on värejä. Haastateltuja 2010, ikä 15-75 vuotta.

Pukeutujat prosenttia ikä
Rohkeat itseensä panostajat 27 25-44-vuotiaat
Vaatimattomat 19 25-34-vuotiaat
Perushuolitellut 18 +45 tai +65
Näyttäytyjät 8 alle 25-vuotiaat
Rennot peruspukeutujat 7 kaikki ikäryhmät
Naiselliset tyylittelijät 4 yli 45-vuotiaat


Lue lisää

Vertaa tätä kirjoitukseeni Muoti: neljän kerroksen väkeä , joka käsittelee slovenialaisen Zizekin käsityksiä pukeutumisen uusista yhteiskuntaluokista.

Zizek on tietenkin kansainvälinen tutkija, mutta omat havaintoni Sloveniasta ja Kroatiasta: Ljubljanassa yleisvaikutelma varakkaan perushuoliteltu, Zagrebissa suuri osa naisista pukeutui erittäin vaatimattomasti, mutta loisteliaat "näyttäytyjät" herättivät huomiota värikkäillä, omaperäisillä ja erittäin tyylikkäillä vaatteillaan.

keskiviikkona, elokuuta 13, 2008

Allerginen koululle?

 


Joskus voi tuntua siltä. Onneksi se menee yleensä pian ohi, sillä ilman koulua on vaikeaa toteuttaa haaveita omasta elämästä. Koulu ei tuonut vain opiskelumahdollisuutta ja ammattia vaan myös taidot joiden avulla lukea kirjoja ja lehtiä, ymmärtää laulujen sanoja, puhua ulkomaalaisten ihmisten kanssa, tutustua uusiin kulttuureihin, virkata, neuloa ja ommella vaatteita, oppia tuntemaan itseään ja maailmaa paremmin. Ja monia muitakin asioita.
Posted by Picasa