tiistaina, maaliskuuta 31, 2009

Kommentti: esineet kertovat tarinoita

027 a wooden toy

Eirassa sijaitsevan antiikkikaupan ikkunassa on tämä vanha lelu. Klikkaa kuvaa ja katso autoa suurempana.

On sääli, että harvat voivat enää säilyttää vanhoja leluja, postikortteja ja muita esineitä, jotka sisältävät paljon sukutarinoita. Asunnot ovat nykyään pieniä, säilytystiloja on vähän. Ennen vaatimattomiinkin asuntoihin kuului oma iso ullakko tai vaja, jonka seinille saattoi ripustaa kaikenalaista.

Laura Ingalls Wilderin aviomies Almanzo oli laittanut kaikkien heidän autojensa rekisterilaatat talteen vajan seinälle. Siellä ne ovat edelleen nähtävissä, kun heidän pieni talonsa Ozark-vuoristossa on avoinna turisteille. Kävimme siellä eräänä kesänä ja otin siellä valokuviakin, mutta jostain syystä en kirjoittanut siitä koskaan lehtijuttua Suomeen. Ostimme sieltä erään Pieni talo preerialla -kirjan - suomeksi- ja mieheni kirjoitti siihen optimistisesti "tulevalle kirjailijalle".

Alkuosa tästä on osa kommenttiani valokuvablogissani, jossa keskustellaan vanhoista esineistä, tuossa kuvassa olevasta vanhasta puuautosta.

maanantaina, maaliskuuta 30, 2009

Kukkia teille, lukijat

carnations

samat kauniit kukat suurina

En ole ehtinyt kirjoittaa mitään tänne blogiini, mutta täällähän käy väkeä yhtä paljon kuin tavallisestikin, välillä enemmänkin. Kiitos käynneistä. Mittarissa on jo yli 190 000. Se on Blogisisko-blogin Statcounter mittari, joka on ollut yhteinen Blogisisko 1-3: lle, jotka olivat aikaisemmin erillään (muut mittarit ovat olleet kullekin erikseen). Jo silloin huomasin, että vanhoja kirjoituksiani luetaan yhtä paljon kuin uusimpia. Kaikkien uusien bloggaajien kannattaa muistaa, että Blogilista ei anna todellista kuvaa lukijamäärästä. Siksi on tärkeää olla mittari blogissa. Kannattaa valita kunnollinen mittari, jotta ei käy niin kuin minullekin on käynyt useita kertoja, mittari on pettänyt (palvelu lakannut), ja on pitänyt aloittaa alusta.

Neilikat kestävät, ja niitä saa nykyään monissa kauniissa väreissä. Minulla on erityinen suhde neilikoihin, sillä neilikoita olivat ensimmäiset kukat, jotka mieheni minulle toi syntymäpäiväksi. Ne olivat tummanpunaisia, mutta eivät yhtä tummaa punaista kuin yllä olevassa kuvassa olevat. Tuo on uusi väri.

Olimme siihen aikaan koululaisia, ja mieheni kertoi, että hänen äitinsä neuvoi ostamaan neilikoita, sillä ne kestävät kauan. Laitoin ne tummanpunaiset neilikat kirjan väliin muutaman päivän päästä, ja kiinnitin ne päiväkirjani sivulle, kun ne olivat kuivuneet. Hyvin ovat ne neilikat kestäneet, vaikka päiväkirjakin on kadonnut, neilikkasivu on yhä tallella. Kukat ovat muuttuneet antiikin ruskeiksi.

torstaina, maaliskuuta 26, 2009

Uspenski ja tuntematon pyhimys

"Katedraalin alakerrassa on kirkkosali ja pappismarttyyri Aleksander Hotovitskille pyhitetty kappeli. Ukrainassa syntynyt isä Aleksander Hotovitski toimi kirkkoherrana Helsingin seurakunnassa vuosina 1914 – 1917. Sittemmin hän toimi kirkollisissa tehtävissä Venäjällä ja joutui Stalinin vainon kohteeksi. Hänet teloitettiin ampumalla vuonna 1937. Isä Aleksander kanonisoitiin eli luettiin pyhien joukkoon kuuluvaksi vuonna 1994. Kanonisoinnin teki Venäjän ortodoksinen kirkko." (Ortodoksi.net)
Ortodoksi.net artikkeli Aleksander Helsinkiläisen mielenkiintoisesta ja monivaiheisesta elämästä. Myös kuva ikonista.
Aleksander Hotovitski (suom, ks. myös englanniksi laaja artikkeli Hotovitskista lähetystyössä Amerikassa)

Wikipedia ei ole ainoa

On vaihtoehtoja Wikipedialle. Tässä muutama:

Encarta Ilmainen, mutta jos haluaa käyttää kaikkia sen karttoja ym, pieni vuosimaksu. Hauskoja -ja myös vaikeita - testaa tietojasi ym -tehtäviä, testejä ja kyselyjä paljon (Quiz) Erityisesti opiskelijoille ja koululaisille. BC/AD käytössä. Lisäys 31.3.2009 tiedon mukaan:
Microsoft lopettaa Encartan


Infoplease (ilmainen) Sieltä löytyy myös hauska Fact Monster lapsille. BC/AD, on joitakin poikkeuksia.

Encyclopedia Britannica (vuosimaksu)
Käytössä BC/AD muutamin poikkeuksin.

keskiviikkona, maaliskuuta 25, 2009

Taiteilijat on erikseen

Suomen kansa on aina antanut erivapauksia taiteilijoille. Tästä esimerkkinä seuraava: Kun menin opiskeluaikana kesälomalle Iisalmeen, aloin elää niin kuin maalla ainakin. Kävelin kaupungillakin avojaloin mahdollisimman usein. Äiti ei pitänyt siitä, vaan koetti päinvastoin saada minut laittautumaan kaupungille lähtiessä: Näkisinpä joskus sen päivän, että laittaisit käsineet käteen kaupungille lähtiessä.

"Onhan Erkki Matilainenkin avojaloin kaupungilla", minä puolustauduin.
"Taiteilijat on erikseen", äiti selitti.

Erkki Matilainen oli Ateneumissa opettajana ja vietti kesälomat Iisalmessa, entisessä kotikaupungissaan. Se ei ollut ihme, sillä olihan Iisalmi siihen aikaan kaunis puutalokaupunki ja sen luonto kuuluisa kauneudestaan. Maalauskohteita löytyi.

Kuvia Iisalmesta

Terapeuttista kuunneltavaa

Sofi Oksanen


Eilen oli kulunut 60 vuotta siitä, kun 20 000 virolaista vietiin keskellä yötä kotoaan perheittäin karjavaunuilla tuhansien kilometrien päähän kodeistaan. Tuhannet jäivät sille tielleen eikä heidän kohtalostaan tiedetty mitään. Nekin jotka pääsivät kotiin joutuivat vaikenemaan ja kärsivät henkisistä ja fyysisistä vammoista. Vasta Viron saatua jälleen itsenäisyytensä, he pystyivät puhumaan kokemuksistaan. Venäläiset kieltävät kaiken ja pitävät näitä kyydityksiä normaaleina "väestönsiirtoina".

Meille suomalaisille on ollut terapeuttista kuulla, kuinka avoimesti virolaiset ja suomenvirolaiset puhuvat neuvostoajasta. Sofi Oksanen ja Imbi Paju kertoivat eilen Akateemisessa kirjakaupassa kirjastaan Kaiken takana oli pelko. Heitä haastatteli Iivi Anna Masso

tiistaina, maaliskuuta 24, 2009

Veden päällä Helsingissä

A lonely bike

Helsingin keskustassa iltakävelyllä ollessa on monesti kylmänkalsea olo, mikä ei ole ollenkaan ihme, sillä Kluuvinlahti ulottui aikaisemmin Pohjois-Esplanadille asti. Osa Helsingin keskustasta on entistä merenlahtea, ja maan alla oleva kosteus tuntuu.

Lontoossa on paljon jokia, jotka on "haudattu elävinä". Kuuluisin niistä on Fleet-joki. Haudatut joet voivat uhota kosteutta ja tuoksua ummehtuneelle. Näiden jokien laaksot saattavat olla nyt teitä tai junanraiteita, joille nousee sumua ja kosteutta. Niiden lähettyvillä asuville ihmisille kehittyy reumatismia (Counter's Creek).

Haudatut joet voivat aiheuttaa allegiaa. Lontoon sairaaloiden tietojen mukaan suurin osa allergiaa tai astmaa sairastavista asuu jonkun kätketyn joen, esim Thamesin sivujoen, lähellä.
(Peter Ackroyd: London. The Biography. 2001. s. 555)

(Lontoo-osa on ollut kommenttini Kemppisen blogissa 24.10.2008)

sunnuntaina, maaliskuuta 22, 2009

Leonardon enkeli

Photo: Anna Amnell

Firenzen Uffizin taidegalleriassa käynti on ollut eräs elämäni suuria kokemuksia. Otin pienellä kamerallani kuvan tästä maalauksesta, Leonardon enkelistä. Tuntui siltä, että en ollut nähnyt koskaan aikaisemmin mitään yhtä kaunista ja täydellistä taideteosta.

Samassa huoneessa vastapäisellä seinällä olivat lisäksi Botticellin maalaukset: Kevät, kauniit olivat varsinkin Floran kasvot ja mekko tai merestä juuri nousseen Venuksen kasvot, jotka ovat tutut nykyihmisille mainoksistakin. Leonardon maalaus edustaa kristillistä aihepiiriä, joka oli vallitsevin renessanssin aikana. Istuimme pitkään tuossa huoneessa mustalla nahalla päällystetyllä matalalla penkillä ja ihailimme noiden maalausten kauneutta.

Ottamani valokuva on osa suurempaa maalausta, joka liittyy tähän päivään. Enkeli Gabriel ilmoittaa Marialle Jeesuksen syntymästä. Maria istuu muurien ympäröimässä puutarhassa Firenzessä. Enkeli pitää kädessään valkoista liljaa, joka on pääsiäiskukka mm Pohjois-Amerikassa. Taustalla näkyy Firenze.

Käynnistä Uffizissa alkoi kiinnostukseni renessanssiin, ja se johti Lucia OLavintytär-kirjoihin
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html

Lue myös
Antiikin vaikutus renessanssiin
http://blogisisko.blogspot.fi/2005/11/antiikin-vaikutus-renessanssin.html

http://www.virtualuffizi.com/

lauantaina, maaliskuuta 21, 2009

Uskonnot blogeissa

 
Posted by Picasa

Kuva: Anna Amnell
Klikkaa kuvaa ja katso maaliskuun iltaruskoa vähän suurempana.

Useimmat bloggaajat vaikenevat uskonnosta, mutta toiset kirjoittavat myös siitä. Monia uskontoja on edustettuina blogeissa.  Reviirini on nykyään ajanpuutteesta johtuen aika pieni, joten tällä hetkellä ei tule varmana mieleen yhtään ortodoksia, juutalaista eikä katolista bloggaajaa, mutta muita riittää.

Itse edustan klassista luterilaista kristinuskoa, mutta anglikaanisuuskin on läheistä (C.S. Lewis, Desmond Tutu, P. D. James, siis rauhallinen ja älyllinen anglokaanisuus, ei mitään kiihkoilua). Kirjoitan blogeissani muistakin uskonnoista.

P. S. Historiallisissa nuortenromaaneissani en käsittele uskontoja muutoin kuin juonen kannalta täysin välttämättömissä kohdissa ja silloinkin vain mainintana (esim luostarien lakkauttaminen 1500-luvulla) , vaikka ne ovat ns kirkollisten kustantajien, Kirjapaja ja Lasten Keskus, julkaisemia.

Jo muinaiset kreikkalaiset

Miksi antiikin kreikkalaisia ihaillaan, vaikka he pitivät orjia ja olivat naisvihaajia?

Antiikin patsaat ovat valkoisia ja elegantteja, mutta alkujaan ne oli maalattu kirkkailla väreillä niin kuin nykyajan huvipuistojen satuhahmot. Järkytyin, kun luin siitä ensi kerran. Se ei tuntunut sopivan kuvaan, sillä Kreikka oli mielessäni jalo sivistyksen kehto, jossa miehet kävelivät henkevästi keskustellen ja filosofoivat. Vapaat miehet, sillä suurin osa miehistä oli orjia ja naiset pysyttelivät kotosalla.

Miksi antiikin kreikkalaisia ihaillaan, vaikka he pitivät orjia ja olivat naisvihaajia niin kuin kuvassa olevan patsaan esittämä Euripideskin? Heidän kaupunkinsa olivat alkujaan sotilaitten majapaikkoja ja leirejä, joissa oltiin koko ajan sotajalalla muita vastaan, haluttiin alistaa, valloittaa, harrastettiin voimalajeja - ja filosofiaa, yhdistettiin väkivalta kulttuuriin eli luotiin pohja länsimaiselle väkivaltaisen kulttuurin ihailulle.

Juutalaiset eivät olleet ruumiillisuuden halveksijoita, he eivät edes tehneet eroa ruumiin ja sielun välillä niin kuin kreikkalaiset filosofit, joilta idea sielusta kehnon ruumiin vankina levisi vasta Paavalin kautta kristinuskoon ja länsimaiseen kulttuuriin (Platon, Paavali, Augustinus, Descartes).

Renessanssin aikana harrastettiin kovasti antiikin filosofiaa. Ehkä miehet saivat sieltä lisäintoa naisten halveksimiseen. Naisten pilkkaamista pidettiin nimittäin silloin erityisen hauskana asiana, jopa jalo Thomas More sortui siihen. Se taisi kuulua antiikin sivistykseen renessanssin miesten mielestä.

perjantaina, maaliskuuta 20, 2009

Minna Canth: Minna ja minä

Minna ja minä

Kun Minna ja minä olimme nuoria. Mieheni ottama kuva. Olimme matkalla hänen vanhempiensa kanssa, ja Jyväskylässä nuori Minna Canth ja minä kohtasimme. Kaikille savolaisille koululaisille Minna Canth oli ollut kuin naapurin täti, vakava ja hiukan pelottava. Nuori Minna oli jotain uutta minulle.

torstaina, maaliskuuta 19, 2009

Tunnustuksia ja virtuaalipokaaleja

Kiitos tunnustuksista!



Tämähän on kuin Oscar!

Blogging with purpose

Briljantti
Amazing Friendship ja I love your Blog

You make my day

Nice Matters Award (kannattaa katsoa suurena)

Olen saanut Rocking Girl Blogger- tunnustuksen jonakin sellaisena aikana, että en ole nähtävästi ehtinyt laittaa siitä edes merkintää. Kiitos siitä. Olenhan minä osannut joskus rokata oikein kunnolla, kun minulle opetti sitä taitoa vaihto-oppilasvuonna poika, josta tuli myöhemmin tanssin opettaja - ja sillä tapahtumalla on ollut suuri merkitys. Kohtalona Rock around the Clock. (2006)
Ja muistoja ja tunnustuksia vuodelta 2005



Kuvankaunis tunnustus ilahdutti, ja sen lähtöpaikkakin löytyi.


Blogimentorini-palkinnon löysin itse jostain kaukaa netistä ja lähetin eteenpäin. Tällä voit osoittaa kiitollisuuttasi.



Vappulahja: Brain




Lisää tunnustuksia: Yhtä hymyä. Summer smile ja kaksi muuta kuvaa.

Tämänkin löysin netissä vaeltaessani ja laitoin eteenpäin kaikille bloggaajille. Ole hyvä, lukija, ota ja anna eteenpäin!

Blogisisko ja muut blogini

Ensimmäinen blogini ja nykyinen ajankohtaisblogini on Blogisisko, joka oli aikaisemmin kolmessa peräkkäisessä osassa, Blogisisko 1-3, jotka olen yhdistänyt joulukuussa 2008 Bloggerin uuden systeemin avulla.

Kuten niin monilla muillakin bloggaajilla, minulla on ollut blogeja vuoroin Vuodatuksessa vuoroin Bloggerissa, olen siirrellyt sen mukaan, mikä tuntuu toimivan tehokkaammin. Olen lopettanut ja aloittanut blogeja. Siinä on oppinut paljon bloggaamisesta. Kävijöitä Blogisisko 1-3:ssa on ollut 2005-2009 ainakin yli 180 000. Muissa blogeissa muutamasta tuhannesta 30 0000:een. Blogeissani ei ole ollut alusta asti ja koko ajan mittareita. Blogien ulkoasu vaihtuu silloin tällöin, sillä minusta on hauskaa laittaa blogeihini uusia banner-kuvia ja suunnitella värejä. Viime aikoina olen löytänyt hyvin kauniita valmiita Bloggerin blogipohjia, joita ei ole tarvinnut muutella paljoa tai ollenkaan (ks. esim Narnia-blogi, Aurora, nukkekotiblogi ja valokuvablogi) Picasa ja Flickr auttavat paljon bloggaamisessa. Otan hyvin paljon valokuvia.




Kotisivublogi "Anna Amnell" : Kirjoittamiani lehtijuttuja eri aiheista, kirjallisuus, kirjoittaminen, historiallinen romaani, kirjailijatietoa, linkkejä. Kuvia. Paljon asiaa.


Lucia Olavintytär
Keskiaika ja 1500-luku. Vaatteet, rakennukset, ruoka jne. Elisabet I. Vaasojen aika. Tallinna. Kirjojen "Kyynärän mittainen tyttö" ja "Pako Tallinnaan" taustaa.


Aurora 1900-luvun alku, Helsinki, Toronto, Aurora-kirjat, pukuhistoria, hyödyllisiä linkkejä, kirjoittaminen


Broken Star Käsityöblogi, käsityöt kulttuurina ja omana harrastuksena. Kuvia myös ulkomaiden museoista. Pohjois-amerikkalaisia käsitöitä. Kuvia, linkkejä. Yli 30 000 kävijää yhteensä. Välillä mittari puuttunut.


Nukkekotiblogi Nukkekodit, lelut, nuket, 1900-luvun alku, 1500-luvun tornitalo, nukenvaatteet. Nukkekodit harrastuksena ja terapiana.


Kotikissat Elämäni kissat, suvun ja ystävien kissoja, kuvia, kirjoituksia kissoista.




Narniassa-blogi. Narnia-kirjat, C.S. Lewis, Velho ja leijona -elokuva, linkkejä. Pohjana on oma garaduni Narnia-kirjoista.


Narnia-blogi
Narniassa-blogin sisarblogi. Osittain samoja asioita, keskittynyt Prinssi Kaspian -elokuvaan. Kausiblogi, joka virkistyy aina kun tulee uusi Narnia-elokuva. Näitä Narnia-aiheisia blogeja kannattaa lukea rinnakkain. Ne täydentävät toisiaan.


Vanhat kotisivuni, joita en osaa päivittää. Poistunevathan tänä keväänä. Linkit vanhentuneita.

Lisäksi on kausiblogi Syksyblogi. Viimeisenä näkyy kuva nyt pakettiin laitetusta Helsingin Rautatieaseman kellotornista.

Moniblogisuus on nykyään tavallista. Minulla on lisäksi ykstyisiä blogeja eri tarkoituksia varten. Blogit ovat mappeja, joista ei tule pölyä!

sunnuntaina, maaliskuuta 15, 2009

Varis raitiovaunupysäkillä

Eastern crow

Tapasin variksen, joka istui puussa raitiovaunupysäkillä ja esitti äänekkäästi mielipiteitään ihmisille. Helsingissä kohtaa entistä useammin villieläimiä: rusakoita, kaniineja, huuhkajan, jopa rotan tai ketun.

Huomaa silmut lehmuksessa: kevät on tulossa.

Villieläimiä Torontossa

lauantaina, maaliskuuta 14, 2009

Helsingin kioskit

Esplanadi, Helsinki

Kioski Etelä-Esplanadilla on 1800-luvun lopulta, samalta ajalta kuin Johanneksen kirkko. Tällainen kioski sopisi Johanneksen kirkon eteen. Nykyisen voisi ensinnäkin kunnostaa ja mieluiten siirtää urheilukentän toiseen laitaan, jonne voisi laittaa myös pukukopit. Näin rauhoitettaisiin tämä kaunis alue. Otetaanhan turistit huomioon kaikkialla Helsingissä nykyään, sillä laman tultua turistien tuomat rahat ovat tarpeen Helsingille.

Äskettäin kirjoitti joku Hesarin yleisönosastossa samasta asiasta, kioskeista, jotka pitäisi kunnostaa, sillä ne rumentavat kaupunkia.

Olen kokoamassa Flickriin kansiota kioskeista.
Kioskit

perjantaina, maaliskuuta 13, 2009

Huuhkaja lensi äsken Johanneksen torniin

Kun tulimme äsken iltakävelyltä, näimme huuhkajan lentävän Johanneksen kirkon etelänpuoleisen tornin huipulle. Se näytti harmahtavalta, ja siivet olivat isot ja leveät. Se lensi aivan huipulle ja alkoi huhuilla sieltä ja vastasi, kun mieheni huhuili sille. Siellä se huhuilee, kun tätä kirjoitan avoimen ikkunan lähellä. On niin pimeää, että sitä ei voi nähdä.

Helsingin patsaat: Sakari Topelius

Topeliuksen patsas

Koulupuiston Sakari Topelius (1818-1898) lasten ympäröimänä. Ville Vallgren

Sakari Topelius kuoli maaliskuun 12 p:nä vuonna 1898. Hänen hautajaisensa pidettiin Koulupuiston vieressä olevassa Johanneksen kirkossa. Arkkitehti Aili Salli Ahde-Kjäldman, rakennusmestarin tytär, oli tuohon aikaan 6-vuotias. Hän kertoo muistelmissaan:

"Papalla oli silloin melkein valmiina Kihlmanin talo Korkeavuorenkatu 19:ssä. Talo oli Hård af Segerstadin piirtämä, ja se sijaitsi aivan vastapäätä kirkkoa. Tämän talon neljännessä kerroksessa oli meitä varten pesty hyvä näköalaikkuna, mutta pääsy sinne ei suinkaan ollut helppoa. Kaikilla koululaisilla oli lupaa, ja kansaa oli niin paljon liikkeellä, että kadut kirkon ympärillä täytyi sulkea ja läpikulku kiellettiin. Meidän oli kierrettävä Pikku Roobertin- ja Kasarminkadun kautta Punanotkon kadulle ja sieltä porttikäytävän kautta Kihlmanin naapuritalon pihalle. Siellä oli sitten kiivettävä korkean kivimuurin yli uutisrakennuksen puolelle. --Sieltä suuresta ikkunasta olikin paljon parempi näköala meillä kuin niillä lapsiraukoilla, jotka seisoivat alhaalla ihmismeressä. Hautajaissaattueessa oli paljon väkeä ja silinteripäiset herrat kantoivat kukilla koristettua mustaa arkkua. Kaikilla vanhoilla ihmisillä oli musta arkku. Joka puolella oli lippuja - ja niitä oli paljon. Hautajaissaattue ulottui kauas, ja kun meidän silmistämme jo hävisi alkupää, jatkuivat sufletti- ja landoorivit yhä."
(Kotini vuosisadan lopun Helsingissä. 1964. 3. painos, 185-187.

keskiviikkona, maaliskuuta 11, 2009

Kiroilulakko: No Cussing Club



Eräs kalifornialainen koulupoika kyllästyi siihen, että hänen koulussaan ja jalkapallojoukkuessaan käytettiin paljon kirosanoja. Hän perusti kerhon : No Cussing Club.

Tämä klubi on levinnyt maailmalle (Argentiina, Australia, Itävalta, Botswana, Ranska, Saksa, Kiina, Intia, Indonesia, Italia, Meksikko, Uusi Seelanti, Nigeria,
Africa,Argentina, Australia, Austria, Botswana, Israel, Japani, Filippiinit, Venäjä, Espanja, Skotlanti, Etelä-Korea, Saudi Arabia, Iso Brotannia, Yhdysvallat, Kanada).

Suomea ei näy vielä. Tässä olisi hyvä idea nuorisokerhoille ja sopiva kiroilulakko aikuisille. Liittyminen on ilmaista.

Kiroilulakossa voi edetä seuraavasti ja saada arvomerkin:
Yhden viikon: oppipoika
Yhden kuukauden: kisälli
Yhden vuoden : mestari

Ehkä kiroilemattomuudesta on tullut sitten jo tapa:

"Sanoista tulee ajatuksia.
Ajatuksista tulee käytös.
Käytöksestä muodostuu luonne.
Luonteesta tulee kohtalo."
(suomennos No Cussing Clubin sivulla olevasta runosta.)

Täällä lisää tietoa ja mahdollisuus tehdä lupaus olla kiroilematta
The NO CUSSING Challenge!

"I won't cuss, swear, use bad language, or tell dirty jokes. Clean language is a sign of intelligence and always demands respect. I will use my language to uplift, encourage and motivate. I will Leave People Better Than I Found Them!"

"En kiroile, sadattele, käytä rumaa kieltä enkä kerro likaisia vitsejä. Kaunis kielenkäyttö on älykkyyden merkki, ja sitä kunnioitetaan. Käytän puhettani kannustamaan, rohkaisemaan ja motivoimaan. En pahenna ihmisiä puheillani."

Los Angelesissa on menossa juuri kiroilemattomuusviikko.

Ei korkeanpaikankammoa

 

Lumenluontia katolta. Kuva: Beesi
Posted by Picasa

Valokuvia viimassa ja pakkasessa

Valokuvaajan talvikäsineet

Nyt ei palella käsiä yhtä paljon kuin ennen.

tiistaina, maaliskuuta 10, 2009

"Muinaiset kulttuurit" huijasi!


UUTTA ASIASSA: Muinaiset kulttuurit-aikajanajuliste korjataan. Uusi painos tulee syksyksi. Kiitos!

Mutta kyse oli vain suomalaisten omituisuudesta. Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Näin Muinaiset kulttuurit mainosti suomeksi ruotsalaisen firman käytännön mukaisesti, mutta oli muuttanutkin teksteihin ja julisteeseen 70-lukulaisen tavan merkitä aikaa. Lue koko juttu.


Korjattu aikajanajuliste tuli sopivasti jouluksi 2009! Kiitos! Kuvassa näkyy pieni nurkka isoa julistetta.

Tämä tapahtui:Jokin aika sitten kotiimme tuli mainos IPM Nordic'in Muinaiset kulttuurit DVD-levyistä ja niihin liittyvistä kirjoista. Mainos kertoi mm: "7000 luonnollisen kokoista, terrakotasta veistettyä soturia aseineen, hevosineen ja vaunuineen saatteli Kiinan ensimmäisen keisarin tuonpuoleiseen vuonna 210 e.Kr." [=BC]

Mainostin asiaa blogissani ja tilasimme sarjan. Ihmettelin hiukan sitä, että DVD:ssä käytettiin puheessa koko ajan vain sanontaa "ennen meidän ajanlaskuamme", joka on kylläkin OK suullisena muotona. Saatoin nähdä, että alkuperäisissä teksteissä oli BC ja AD. Niissä kirjoissa, jotka olen jo ottanut käyttöön on myös eKr (välillä muodossa EKR).

Sitten sain odottamani julisteen "Muinaisen kulttuurin merkkitapahtumia", juuri sellaisen, jonka piti sopia lastenhuoneen tai koululaisen huoneen seinälle. Ja siellähän olikin käytössä EAA ja JAA! [= BCE and CE]


IPM Nordic on kansainvälisesti toimiva ruotsalainen firma. Soitin lehdistötiedotteessa mainitulle Andreas Arnellille ja sain tietää, että Ruotsissa käytetään heidän tuotteissaan perinteisiä eKr ja jKr vastaavia muotoja. Arnellilla ei ollut mitään tietoa siitä, että Suomessa käytettiin heidän tuotteissaan eri merkintöjä!
Suosittelen Muinaiset kulttuurit -tuotteita!! Ota yhteyttä suoraan Ruotsiin, jos suomenkieliset tekstit tai selosteet poikkeavat firman linjasta ja yleiseurooppalaisesta käytännöstä
Vertaa esim Metropolitan Museumin Timeline of Art History -sivua Käytössä BC (before Christ= ennen Kristusta= eKr [e, K, r]
The British Museum käytössä BC (= before Christ= eKr), haussa yhteensä yli 300 kohtaa. Vain Aasian osastoa (Kiina) koskevia 3 merkintää, joissa BCE = before Common Era (=eaa), jonka voi lukea myös before Christian Era.
Louvre, jossa näyttely muinaisesta Egyptistä (avant J.-C) = eKr.

maanantaina, maaliskuuta 09, 2009

Osasiko entisajan ihminen arvostaa luonnonkauneutta?



Huudahdin ääneen aamulla, kun vedin verhot syrjään ikkunasta: lumisade! Pidän lumisesta maisemasta. (Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurena)

Jossain kirjassa väitettiin, että entisaikojen ihmiset eivät osanneet nauttia maiseman kauneudesta, ja vasta 1400-luvulla elänyt italialainen kirjailija Piccolomini (myöhemmin paavi Pius II) "havaitsi" ensimmäisenä maiseman kauneuden. En usko, että on niin. Hänellä oli vain aikaa ja mahdollisuus, paperia, mustetta, varmaan myös kirjuri, jotta hän saattoi merkitä muistiin muutakin kuin aivan välttämättömät faktat. Ja hänellä oli mahdollisuus matkustella. Uskon, että löytyy vielä joitain käsikirjoituksia, joissa muutkin kertovat nauttineensa ympäristön kauneudesta. (Luukaskin kirjoittaa vanhan käännöksen mukaan "kauniista satamista", King James käännös "fair havens") Tietenkin vain harvat ihmiset ovat jääneet historiaan, muut ovat vaipuneet unholaan - kuten sanotaan - kuin heitä ei olisi ollutkaan.

Menneisyyden tulkinnassa käytetään toisaalta arkeologisia löytöjä, kaivetaan esiin kulttuurikerroksia ja katsotaan, mitä ihmiset ovat syöneet (ruoantähteet, käymälät), millaisia astioita tai työvälineitä heillä on ollut, millaisia tekstiilejä. Hyvin paljonhan ei ole säilynyt. Sitten ovat asiakirjat, testamentit ja tiedot rikoksista tai myötäjäisistä. Voi havaita erimielisyyttä näiden kahden ryhmän välillä vaikkapa silloin, kun puhutaan Suomen historiasta.

Maalaukset ovat kiinnostava lisä menneisyyden ymmärtämiseen. Niissä näkee koiria, kissoja, lapsia leikkimässä, palvelijoita - ja maisemia (Bruegel). Mutta ovatko ne realistisia? Toiset ovat, toiset ei.

Kun ajattelen lapsuuttani maalla mummolassa, minusta tuntuu näin jälkeenpäin monesti, että elin kuin keskiaikaa. Sodan aiheuttaman pitkällisen pulakauden vuoksi vuonna 1875 syntynyt isoisäni turvautui lapsuutensa ja nuoruutensa elämäntapaan, esimerkiksi käytti päreitä tuvan valaisemiseksi, vaikka hänellä oli ammattinsa vuoksi erikoislupa saada polttoainetta hyvin kirkkaaseen työskentelylamppuun, jonka valossa jotkut naapurit tulivat lukemaan sanomalehteään. Vielä 1950-luvullakin maalla elettiin vaatimattomasti kuin keskiajalla. Juhannus oli kuin renessanssin juhla: soudeltiin talosta taloon, laitettiin kukkia ja vihreitä oksia hirsiseinän rakoihin ja lattialle, koivukuja rappusten eteen.

Tässä ympäristössä elin monta vuotta ja muistan, että luonnonkauneus oli minulle, pienelle lapsellekin tärkeä. Muistan aamu-usvan, joka verhosi maiseman, kukat joiden keskellä vaelsin kuin metsässä, auringonlaskut ja valkean puhtaan lumen, jota näkyi silmänkantamattomiin.

sunnuntaina, maaliskuuta 08, 2009

Mitä on jääkaappisi ovessa?



Hallatar kyselee

Jääkaappini ovessa on milloin mitäkin. Usein jokin tärkeä tiedote, ystäviltä ja sukulaisilta tulleita kortteja, kuvassa lapsuudenystäväni ja hänen miehensä lähettämä kortti Roomasta. Helsingin Sanomat kertoo, että täytyy lähteä liikkeelle työpöydän äärestä niin usein kuin voi. Kortteja ja viestejä pitelevät aapiskukko, alligaattori, Ljubljanan sillan lohikäärme ja Velasquesin "Infanta Margarita". Picasson kissakin kurkistaa kuvassa.

P.S. Blogilista on viisi juttua jäljessä. Onneksi minulla on mittarit, muuten luulisin, että minulla on Blogilistan näyttämät parikymmentä lukijaa päivässä. Nyt 14! Jokin toimii. Aika outoa.

Hyvää naistenpäivää 2009!

Window shopping

International Women's day 2009

Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurempana. Tai katso tässä OIKEIN SUURENA.

lauantaina, maaliskuuta 07, 2009

Kuusi asiaa

kuvia 007

Rita haastoi minut tähän leikkiin. Kirjoita itsestäsi kuusi sattumanvaraista asiaa.

Säännöt:

1. Linkitä henkilö joka haastoi sinut.

2. Kirjoita säännöt blogiisi.

3. Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.

4. Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.

5. Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.

6. Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen

********************************************************************
Kuusi asiaa minusta:

1. Kirjoitan paljon tekstiviestejä ja tallennan osan niistä, varsinkin ne, jotka tulevat kaukaisista ja eksoottisista maista, joissa aikuiset lapseni ja eräs lähisukulaiseni usein käyvät työnsäkin puolesta.

2. Kuuntelen klassista kanavaa radiosta ja pidän elokuvista.

3. Minulla on yksi suuri addiktio: digikuvaaminen.

4. Tilasin ”seiskan” koeajaksi, jotta sain vanhan ajan radion. (Ks kuvaa) Harmittelin, kun tuli musta. Olisin halunnnut värikkään. (Seiska on maineensa mukaisesti kammottava, mutta olen selannut sitä. Luen yleensäkin kaiken, mikä tulee eteeni. Radio- ja TV-ohjelmat ovat perfektionistisen täydellisesti lueteltuja. Jaksaneeko joku käydä ne päivittäin läpi? Mikä on lehden suosion salaisuus?)

5. Minulla on ikävä sisartani, joka kuoli kaksi vuotta sitten.

6. Olen allerginen soijalle ja huonepölylle.

Tämä quiz on avoin kaikille teille, jotka satutte lukemaan sen.

torstaina, maaliskuuta 05, 2009

Pelaatko sanaristikkopeliä?

001

Olen pelannut mieheni kanssa Scrabblea jo vuodesta 2000 lähtien säännöllisesti. Jossain välissä löysimme kirpputorilta toisen pelilaatikonkin, jossa oli kaikki osat tallella. Tuskin sitä oli pelattu monta kertaa. Tästä syystä pelin mukana tulevat pisteidenlaskutaulukot ovat riittäneet kauan.

Vähän aikaa sitten huomasimme, että viimeinen oli menossa. Onneksi löytyi yksi lyijykynällä kirjoitettu lista, josta saattoi pyyhkiä numerot pois ja tulostaa sen avulla lisää näitä pelissä tarvittavia listoja.

Kirjainlaatatkin kuluivat ensimmäisestä pelistä, ja vahvensimme numeroita mustalla tussikynällä. Toisesta pelistä saimme kirjainlaatat, jotka ovat kuin uudet. Peli jatkuu.

Scrabblea pelatessa voi jutella ja juoda teetä. Lukemattomat sanat vilistävät mielessä, osa päätyy ruudukkoon.

Klikkaa sanaa Scrabble, niin näet muita kirjoituksiani samasta aiheesta ja kuvia pelilaudasta.

Suomalainen wikipedia ja meritokratia

En ole ehtinyt kirjoittamaan blogiini enkä lukemaan muiden blogeja. Se on innostanut joitakin lukemaan vanhoja kirjoituksiani ja kirjoittamaan niihin kommentteja.
Viimeksi aiheesta eaa ja jaa vaiko eKr ja jKr. Löydät kaikki kirjoitukseni tästä aiheesta tämän linkin kautta. Uusia kommentteja on kirjoituksessa "Vähemmistö terrorisoi" (suomalaisessa Wikipediassa).

Olen viime päivinä oppinut, ettei suomalainen Wikipedia pyrikään demokratiaan ja suuren yleisön palvelemiseen (kuten muiden maiden Wikipediat), vaan katsoo olevansa meritokraattien eli (teknillisesti ja luonnontieteellisesti) ansioituneiden pieni joukko, joka ei välitä kansan toivomuksista, vaan kulkee rautasaappain kohti valitsemaansa tietä.

Meritokratiasta ja kulttuurista kirjoitetaan Käymälässä

"Teknistaloudellisesti se taas on niin tehokas ja niin jyrkässä ristiriidassa planeetan resurssien ja ihmiskunnan inhimillisen sietokyvyn kanssa, että se varmasti tuhoaa sekä planeetan, eläinkunnan ja ihmiskunnan, ellei sitä suoranaisesti kielletä ideologiana ja rikoksena ihmiskuntaa vastaan."

Takkirauta-blogissa kuvataan meritokratian eri puolia ja historiaa:

"kaikkein pelottavin esimerkki meritokratian toimivuudesta on ollut Kolmannen valtakunnan armeija. "

Meritokratian hyvä puoli on edellä mainittu tehokkuus ja se, että ihmisiä pyritään kohtelemaan ansion mukaan. Se johtaa loputtomiin suorituksiin, loppututkintoihin tai vaikkapa siihen, kuinka monta kertaa jaksaa laittaa merkit eKr- ja jKr -merkkien sijaan keksityt lyhenteet, jotta ne näkyisivät Googlessa suurina lukuina - ei väliä, onko sisältöä ja minkä tasoista se on.

Mutta onko ansioitunein aina sopivin? Entä jos häneltä puuttuu empaattisuutta? Entä jos hän haluaa vaientaa kaikki muut, tukahduttaa demokratian, kulttuurin, uskonnon, jotka eivät sovi nykyajan teknillis-luonnontieteellisen maailmankuvan aatteisiin?
Annammeko kylmien ja tehokkaiden meritokraattien määrätä itseämme? Tämä koskee monia muitakin aloja kuin suomalaista Wikipedia.

Lue tarkoin, mitä kirjoitan 8-11 -vuotiaille tarkoitetusta suomalaisesta Wikijuniorista, joka poikkeaa muiden maiden vastaavasta. Kirjoituksissani on verrattu muilla eurooppalaisilla kielillä kirjoitettua Wikipediaa ja suomalaista Wikipediaa.

(Suomen historia Wikijuniorissa, ks muinaishistoria)(eaa siellä näkyy, muissa maissa lapsille Ekr:ää vastaava merkki)

Petteri Järvinen kritisoi Wikipediaa: "Perinteinen tietosanakirja pyritään tekemään lukijoiden ehdoilla ... Wikipediaa tehdään kirjoittajien ehdoilla." Tämä on totta suoménkielisestä Wikipediasta.

Anna Rotkirch (2006);
"Viime aikoina on ihmetelty sitä, että suomalainen Wikipedia on kehittynyt
verkossa heiveröisesti verrattuna vaikkapa Ruotsin vastaavaan. Varsinkin alkuperäistä suomalaista aineistoa on niukasti."

Ehkäpä syynä on suomenkielisen Wikipedian outous, kun päätarkoituksena näyttää olevan muu kuin tiedon välittäminen. Suomenkielinen Wikipedia ei vastaa ihmisten tarpeita. Kun suurin osa kansasta kuuluu kirkkoon, voi arvata että ateistien tekemä Wikipedia, joka kirjoittelee väheksyvästi uskonnosta ja kieltää eKr/jKr -merkintöjen käytön kirjoittajiltaan, ei miellytä ja herätä luottamusta.

eaa ja jaa alkoivat Suomessa kommunismin vaikutuksesta 1970-luvulla:

Wikipedia kertoo, että joissakin kommunistimaissa - jotka olivat pääasiallisesti kristittyjä maita- viranomaiset kehottivat käyttämään merkintöjä "uusi aika" tai "meidän aikamme" perinteisen ajanmerkinnän tilalla. Esimerkiksi Bulgarissa niitä käyttävät edelleen ateistit ja agnostikot, vaikka perinteiset merkinnät on otettu käyttöön kommunistisen kauden loputtua.:
"In some formerly Communist, predominantly Christian societies, the designation New Era (or Our Era) [!] was encouraged by Communist authorities to replace BC and AD. In Bulgaria, for example, пр.н.е. (преди новата ера, before the new era, or преди нашата ера, before our era) and н.е. (от новата ера, of the new era, or от нашата ера, of our era) are still widely used by atheists/agnostics instead of traditional пр.Хр. (преди Христа, Before Christ) and сл.Хр. (след Христа, After Christ), which were unofficially reinstituted after the Communist period."

keskiviikkona, maaliskuuta 04, 2009

Ruma kaunis Helsinki 2

Blogissani keskustellaan taas aiheesta Ruma kaunis Helsinki. Tervetuloa mukaan! Laittakaa kommenttinne sinne aikaisempaan, olkaa hyvät.

Koulupuiston aukio Kuvia muista rakennuksista.