maanantaina, marraskuuta 30, 2009

Mustavalkoinen joulu



Tämä Helsingin Aleksilla nähtävissä oleva näyteikkuna kertoo kahdella kielellä, että juuri tässä lienee viehättävin jouluikkuna. Ainakin se on erilainen. Tuskin osaisin laittaa mustavalkoisen joulun. Entä Coco Chanel, josta minäkin olen nähnyt kaksi elokuvaa tänä syksynä? Saattoiko hänen joulunsakin olla mustavalkoinen?

Brisbane, Australia mainostaa Coco avant Chanel joulua! Löytyyköhän sieltä myös Cocon katolisen joulun aineksia?

Kommenteista löytyy linkki pariisilaisiin Coco Chanel näyteikkunoihin.

Cocon tyyli 'vähän on tarpeeksi' kannustaa anteliaisuuteen näin jouluna, uskoo Southernness-blogin kirjoittaja kirjoituksellaan Coco liittyy Pelastusarmeijaan. Jos sinulla on liikaa, anna tarvitseville eli lahjoita hyväntekeväsyyteen.

Kiinnostava yksityiskohta: Coco Chanel käytti melkein joka päivä molemmissa ranteissaan ystävänsä herttua Fulco di Verduran suunnittelemaa Maltan ristiä.

sunnuntaina, marraskuuta 29, 2009

Adventti kotona

Adventti kotona

Adventtikynttilän lämpö saa amarylliksen kukan aukeamaan. On hyvä nauttia joulusta jo nyt.

Hyvää adventtia!

Aventti

Adventtiseppeleitä helsinkiläisen kerrostalon edessä marraskuun 28. päivänä 2009 eli 1. adventin aattona.

perjantaina, marraskuuta 27, 2009

Milloin rokotetaan terveet yli 64-vuotiaat?

Tämän aamun HBL kertoo, että henkilöt jotka ovat yli 64-vuotiaita TAI kuuluvat johonkin riskiryhmään, saavat rokotuksen ennen terveitä aikuisia. "Personer som är över 64 år gamla eller som tillhör någon riskigrupp får vaccinet före friska vuxna." (Alla får sprutan HBL/Nyheter 27.11.2009)

Helsingin terveyskeskukset ja Hesari taas kertovat, että yli 65-vuotiaat (ei 64) riskiryhmiin kuulumattomat rokotetaan kaikkein viimeisinä.

Informaatio sikainfluenssasta ja rokotuksista on ollut koko ajan sekavaa.

keskiviikkona, marraskuuta 25, 2009

tiistaina, marraskuuta 24, 2009

Penrosen laatat Keskuskadulla

Penrosen laatat

Penrosen laatoitus 17.11.2009. Kuvasin nämä sähkövalossa. Ne saattavat näyttää erilaisilta päivänvalossa. Taustalla näkyy mm tähtikuvio.

Oletko ihmetellyt kaakelikuvioita, joita ollaan laittamassa Keskuskadulle? Kuviot on keksinyt matemaatikko Sir Roger Penrose. Hänestä on laaja artikkeli englanninkielisessä Wikipediassa. Penrose tiling -artikkelista voi tutkia erilaisia laattakuvioita, joita näkee myös Helsingin Keskuskadulla.


28.11.2009

sunnuntaina, marraskuuta 22, 2009

Huivi ja kravatti patsaalle


Strossmayer
Originally uploaded by amnellanna

Hannelen blogissa Fredrika Bremer on saanut huivin kaulaansa.

Samoin oli käynyt eräälle Zagrebin keskustassa olevalle patsaalle. Sen kaulassa oli kuitenkin oikea punainen "kravatti", oltiinhan Kroatiassa, kravatin kotimaassa.

Patsas on kuuluisan kuvanveistäjän Ivan Mestrovicin luomus kroatialaisesta mesenaatista, kulttuuripersoonasta, piispasta J.J. Strossmayerista. Patsas sijaitsee Strossmayer-museon vieressä olevassa puistossa.

Jouluvalmisteluja: joulumieli

joulukadulla

Joulukadulla (sama kuva suurempana)

Oikeaa joulumieltä kannattaa ruveta keräämään hyvissä ajoin ennen joulua.
Mamman maailmasta sitä saa. Apuna ovat Kieku ja Kaiku ja itse Mika Waltari.

perjantaina, marraskuuta 20, 2009

Vanha auto

1950's car. Aaron auto
Jostakin syystä tämä kuva on ollut kaikkein suosituin valokuvani Flickrissä. Sillä on ollut yli 4000 katsojaa (yli 7000 vuonna 2010) , vaikka en ole itse mitenkään aktiivinen Flickr-yhteisössä.

Minun kotonani ei ollut autoa. Asuimme pikkukaupungin keskustassa. Joka paikkaan pääsi hetkessä kävellen. Sukulaisten luo maalle mentiin linja-autolla.

Olin teini-ikäisenä vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa perheessä, jonka isä oli autokauppias. Piha oli täynnä Fordeja. Perheen käytössä oli koko ajan monta autoa. Koululaisilla oli autot. Monilla ne olivat suuria kuin laivat, usein avoautoja. Koulussa olisi voinut käydä autokoulun, mutta ajattelin, että enhän minä ajokorttia tarvitse.

Poikaystäväni Suomessa, myöhemmin mieheni, kävi lukioluokilla koulua autolla, kuvassa näkyvällä isänsä vanhalla autolla. Se liittyy läheisesti seurusteluumme.

Minulla ei ole ollut koskaan autoa. Minulla ei ole edes ajokorttia, vaikka mieheni opetti minut ajamaan autoa, kun asuimme Kanadassa ja ajoin autoamme joillakin yksityisillä teillä. Hän opetti myös tyttäremme ajamaan autoa.

Mieheni oli oppinut ajamaan autoa isänsä opastuksella jo pikkupoikana ja ajeli ympäri tyhjää kuolunpihaa perheen autolla, joka oli vuoden 1939 4-ovinen Chevorolet. Kun hän täytti 17 vuotta, hänen isoveljensä hankki virallisen opetusluvan, jotta päästiin kaduille ja teille ja saatiin kuopuksellekin ajokortti.

Tutkimusten mukaan omassa perheessä tapahtuva "autokoulu" on jopa tehokkaampi kuin kaupallinen autokoulu. Poikamme eivät ole olleet koskaan kiinnostuneita autoista ja auton hankkimisesta.

Meillä ei ole ollut Suomessa asuessamme koskaan autoa. Kanadassa meillä oli farmariauto, Dodge Aspen, jolla teimme pitkiä matkoja ympäri Amerikan mannerta.

Our Dodge Aspen in Pennsylvania

Ostimme tämän auton Kanadassa vuonna 1979. Sillä ajettiin keskimäärin 25000km vuodessa (yhteensä noin 200 000 km).

Teimme kesäisin pitkiä camping-matkoja eri puolille Pohjois-Amerikan mannerta. Pisin oli Missisipin matka, joka ulottui New Orleansiin (noin 7000km). Tälle yhdeksän vuotta palvelleelle todelliselle family car- autolle tuli Torontossa dramaattinen loppu.

Mieheni pysähtyi, kun suojatielle astui lapsi. Takaa ajoi kovaa vauhtia nuori mies punaisella urheiluautolla. Meidän auton runko vääntyi ja katto meni kiharalle ,ja auto vietiin kaatopaikalle. Mieheni selvisi pelkällä säikähdyksellä.

Opettelin ajamaan autoa Kanadassa, mutta en ajanut koskaan muutettuamme Torontoon. Suurkaupungissa oli kaistoja jopa 20. Se oli liikaa minulle.

This family car served us well. We made long camping trips around America

Väestönkarsintaa?

Pienten lasten ja raskaana olevien naisten jälkeen kaikkein heikoimmat rokotetaan viimeisiksi:

"Muiden väestöryhmien rokotuksista tiedotetaan myöhemmin. Alustavan suunnitelman mukaan terveiden 3 – 24-vuotiaiden rokotukset aloitetaan marras-joulukuun vaihteessa ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvien 65 vuotta täyttäneiden rokotuksen tämän jälkeen." (Helsingin terveysasemien tiedote)

Yleisönosastoissa on ollut muutama kirjoitus asiasta. Muuten suomalaiset alistuvat tähänkin kiltisti. Utrion pillerijutut olivat kuin alkusoittoa tällaiselle tehoajattelua osoittavalle suhtautumiselle sairaita vanhoja ihmisiä kohtaan.

Arvellaan, että ehkä sikainfluenssa ei tartu yli 65-vuotiaisiin yhtä helposti kuin nuorempiin ihmisiin, mutta riskiryhmä on riskityhmä myös yli 65-vuotiaissa, kuten arvostetun amerikkalaisen Johns Hopkins Yliopiston geriatri Sean X. Leng sanoo:

"However, underlying health problems like heart and lung diseases or a compromised immune system 'confers an increased risk of influenza, whether it's swine flu or another type of flu,' says Sean X. Leng, MD, PhD, a geriatrician conducting research on influenza immunization in older adults and assistant professor of medicine at Johns Hopkins University School of Medicine."

Leng johtaa tutkimusta influenssarokotusten vaikutuksesta iäkkäisiin ihmisiin.

Wikipedian englanninkielisen artikkelin mukaan nimenomaan yli 65-vuotiaat saavat eniten vakavia komplikaatioita sikainfluenssasta.

"People at higher risk of serious complications include those aged over 65"
(ks linkkiä sivupalkissa)

torstaina, marraskuuta 19, 2009

keskiviikkona, marraskuuta 18, 2009

Kerrossisustamista

home

Isosta asunnosta pienempään asuntoon muuttaessa joutuu luopumaan monista tutuista esineistä. Asuntoa voi kuitenkin käyttää tehokkaasti vaikkapa "kerrossisustamisella". Osan tauluista, seinälautasista ym esineistä voi laittaa kirjahyllyyn kirjojen eteen. Tällainen pieni gobeliini peittää säilytyslaatikon ja kirjoja, joita ei tarvita usein.

Iltakävelyllä

autumn colors

Sama kuva suurempana

Illat ovat vielä lämpimiä, ja illalla syttyvät valot katulamppuihin ja näyteikkunoihin. Syksyn synkkyys haihtuu.

091-1

Töölön vanhoja jugend-rakennuksia:
Selim A. Lindqvist: Sähköasema (1911-1912)

tiistaina, marraskuuta 17, 2009

Hampaaton Kotiliesi

Tilasin taas kokeeksi Kotilieden. Petyin jälleen siihen, että Kotiliesi julkaisee täysin kritiikittömiä juttuja vanhoista taistolaisista. Tällä kertaa kyseessä on haastattelu Barbara Roosista, Skannon toimitusjohtajasta. (Essi Salonen: Maailmanparantajasta himomyyjäksi. Kotiliesi 22/2009, 26-30)

"Vapaaehtoistyö vei palavasydämisen Barbaran Kuuban sokeripelloille, 'pohjoismaiseen prikaatiin'. --Emme ehtineet juuri nukkua, kun tanssimme yöt läpeensä. Vallankumous oli Kuubassa nuori. Innostus oli kouriintuntuvaa. Se jätti jäljen."

Taistolaisten ihannoima ja kannattama aate kommunismi jätti todellakin jäljen: Kuuba on surkeassa tilassa, rakennukset rappiolla, ihmiset näkevät nälkää, ihmisoikeuksia poljetaan. Kommunismi on tuottanut kaikkialla maailmassa suunnatonta kärsimystä ja tuottaa edelleen. Eikö kannattaisi lopettaa sen ihannointi?

Sattumalta juuri tänään Hufvudstadsbladet kirjoittaa kirja-arvostelun kahden entisen taistolaisen kirjoittamasta kirjasta. (Christian Sundgren: Ett rött bokslut. HBL 17.11.2009)

"Kirjailijat kuvaavat sitä, miten tulivat mukaan liikkeseen, uskoivat marksisimi-leninismiin ja halusivat tuoda neuvostososialismin Suomeen." HBL kutsuu Berggrenin ja Lydenin kirjaa punaiseksi Kuka kukin on -kirjaksi. Camilla Berggren och Marianne Lyden (red.): Nyttiga idioter. Söderströms, 2009. Söderström.

Suomalainen lehdistö on edelleen hyödyllinen idiootti vanhoille taistolaisille, kohtelee heitä silkkihansikkain ja jopa ihannoi heitä kuten uusin Kotiliesi.

Luen hyvin paljon lehtiä. Ostan enimmäkseen ulkomaisia lehtiä, jotta minun ei tarvitse kohdata näitä vanhojen taistolaisten "pyhimyskertomuksia". Uskon, että näin tekevät monet muutkin lukijat. Päätoimittajien kannattaisi kuunnella lukijoitaan eikä lyödä puhelinta korvaan niin kuin minulle tehtiin tänään.

maanantaina, marraskuuta 16, 2009

H1N1: Tee parhaasi, ole valmistautunut pahimpaan



Ruttotohtori 1600-luvulta

Jos ihmiset olisivat järkeviä muutaman viikon ajan, sikainfluenssa heikentyisi itsestään Suomessa huomattavasti, kun uusia tartuntoja ei pääsisi tulemaan.

Miksi ihmeessä lasten täytyy mennä itsenäisyyspäiväjuhliin? Miksi sellainen juhla järjestetään yleensäkään tällaisena aikana? Miksi ei pidetä taukoa presidentinlinnan kutsuissa?

Monilla työpaikoilla voitaisiin tehdä töitä etätyönä. Monet lapset voisivat olla kotona, poissa tarhasta, jos toinen vanhemmista tai joku muu voisi hoitaa heitä kotona. jne

Rokotteiden hankkimisessa on viivytelty. Se on jo tarpeeksi paha virhe.

Minunkin suvustani kuoli kaksi lasta espanjantautiin, äitini teini-ikäinen sisar ja 12-vuotias veli. Äiti oli silloin 8-vuotias. Hänenkin uskottiin kuolevan, ja hänelle oli jo puettu kuolinpaita päälle. Hän selvisi kuitenkin ja eli sen jälkeen melkein 90 vuotta, vähää vaille 97-vuotiaaksi.

Tästäkin epidemiasta tullaan kertomaan vuosikymmenien ajan kaikenlaisia tarinoita, surullisia ja iloisia.

P.S. Kannattaa muistella Decameronea, jossa kerrotaan seurueesta, joka eristäytyi muista ruton aikana.

Lisäys: Tänään 27.11.2009 HS kertoo, että lasten itsenäisyysjuhla on siirretty maaliskuun 5. päivään.

lauantaina, marraskuuta 14, 2009

Nooakin arkki. Koti pommivaraston päällä

We lived in Suomenlinna

Kotiovi Suomenlinnassa. Keittiönikkuna oli tämän oven yläpuolella.

Tämän päivän Hesari kertoo Nooakin arkista, Helsingin vanhimmasta asuinkerrostalosta. Nooakin arkki tuli tutuksi meidän perheellemme, sillä asuimme siellä yli kaksi vuotta. Uutta oli se, että kotimme alla kellarissa oli ollut koko ajan pommivarasto, "200-vuotiaita, mustaa ruutia sisältäviä tykinkuulia. Sitten toisen maailmansodan aikaisia kranaatteja. Ja sitten patruunoita."(Jarmo Huhtanen: Nooakin arkki paljasti salaisuutensa. HS/Kaupunki 14.11.2009.) Artikkeli kertoo myös, että Suomenlinnan hoitokunta on julkaissut kirjan "Suomenlinnan kunnostus ja uusi käyttö". Lahdenmäki ja Amper (toim.)

Artikkeliin liittyy valokuvia, mm kovin tutuksi käyneestä porraskäytävästä, jossa näkyivät siihen aikaan eli ennen remonttia kahdensadan vuoden ajan maalikerrokset ja puiden reunustamasta tiestä, joka johtaa Suomenlinnan kirkolta Nooakin arkkiin, tie jota kuljin joka päivä kaupasta kotiin ja tuodessani lapsia koulusta, jota he kävivät mantereen puolella Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa, joka sijaitsi siihen aikaan Laivurinkadulla, jonne pääsi talvisin myös jäätä pitkin kävellen.

Tässä blogissa on monia kirjoituksia Suomenlinnan ajasta, mm "Nooakin arkki Suomenlinnassa", "Koti Suomenlinnassa", "Kodikkuus kolmannella vuosituhannella". Klikkaa alla olevia sanoja "Nooakin arkki", niin löydät kirjoituksia siellä asumisesta ja kodistamme, joka oli peruskorjaamattoman Nooakin arkin toisessa kerroksessa etelänpuoleisessa päädyssä. Sanalla Suomenlinna löytyvät kuvat muualtakin Suomenlinnasta, mm Suomenlinnan kauniista puutaloista.

Suomenlinnan Nooakin arkki, "upseeritalo", oli eräs meille niin tyypillisistä slummimaisista "virka-asunnoista" satumaisen kauniissa ympäristössä. (mm kaunis ränsistynyt huvila Nikosian vihreällä linjalla turkkilaisen ja kreikkalaisen alueen välissä , ullakkoasunto Etelä-Haagassa sijaitsevassa vanhassa venäläisessä dachassa) Noakin arkki oli armeijan henkilökunnan asuintalo 1970-luvulla, jolloin armeija oli erittäin epäsuosittu Suomessa ja armeijan henkilökunnan asunnot huonossa kunnossa.

Nooakin arkin restaurointi, yksityiskohdat.

torstaina, marraskuuta 12, 2009

Monenlaista lattiaa


P1040005
Originally uploaded by Brin d'Acier

Mitä! Ei kai tämä ole muovilattia, joka on verhottu matolla? Nestor kotonaan. Sama kuva suurempana.

Myöhästynyt kommenttini Arleenan blogin lattiamuotikeskusteluun

Lattioiden muoti vaikuttaa paljon perheen elämään. Kanadassa asuessani tuskastuin kokolattiamattoihin, joita oli joka paikassa, jopa lääkärin vastaanottohuoneessa. Pahaa hajua yritettiin sitten peittää parfyymeillä.

Koska ei ole omaa asuntoa, joutuu tyytymään muiden valintoihin. Ilahdun aina, kun asunnossa on puulattiat tai jokin muu kaunis päällys.

Valitettavasti esimerkiksi keittiössä ja käytävissä käytännöllisessä
muovilattiassa on joitakin suorastaan kuvottavia värisävyjä. Niiden vuoksi ei voi mennä asumaan johonkin muutoin mukavaan asuntoon. Lattian väri pilaisi koko sisustuksen. Koska olen allerginen pölylle, en voisi peittää lattioiden sopimatonta väriä matoilla kuten poikani on tehnyt (ks kuva).

Lisäys: En voi olla lisäämättä, että fingliskassa eli kanadansuomalaisten suomessa 'lattia' tarkoittaa myös samaa kuin kerros (=floor). Kun joku kertoi tyttärensä olevan työssä erään liiketalon neljännellä lattialla, ihmettelin, onko hän ehkä siivooja. Ei ollut vaan lakimies, 'loijeri'.

keskiviikkona, marraskuuta 11, 2009

Töölön punatiilitalot

054

Punatiilitaloja voi nähdä parhaiten Temppeliaukion länsi- ja pohjoisreunalla.

ks kuvani Red brick houses with white trimmings

Muutimme syskuussa mieheni virka-asunnosta Korkeavuorenkadulta vuokralaisiksi Töölöön. Minulla oli epätodellinen olo, kun katsoin ensimmäisenä aamuna ulos olohuoneen erkkeri-ikkunasta - mikä on myös aidon töölöläisen talon yksityiskohta. Ensinnäkin poissa oli laaja näkymä yli vanhan Helsingin. Vasemmalla oli tyly töölöläinen katu, jossa hallitsee suomalainen moderni arkkitehtuuri, näkymä, jota kaiken nähnyt sukulaiseni kuvaili sanoilla 'kuin Siperiassa'.

Mutta edessä näkyi Englanti, mahtava punatiilirakennus, jossa on valkoiset ikkunankarmit ja valkoista koristelua muuallakin. Siltä minusta ainakin tuntui silloin ja tuntuu vieläkin. Tai Kanadalta, jossa totuin näkemään punatiilirakennuksia, joissa oli valkoiset ikkunapielet ja muita valkoisia koristeita. Kadunpuoleisessä ulko-ovessa on jopa pylväät koristeina.

Netistä löytyi kartta Töölön kortteleista, ja sieltä selvisi, että vastapäätä oleva talo oli rakennettu vuonna 1928. Samanlaisia punatiilirakennuksia löytyy parhaiten Temppeliaukion kirkon aukiolta. Töölöläinen punatiilitalo on erikoinen ilmiö Suomessa. Suosittelen teitä lukemaan siitä näiltä sivuilta lisää.

Näiden punatiilitalojen suunnittelijoiden arvellaan saaneen vaikutteita Tanskasta.

tiistaina, marraskuuta 10, 2009

Pakinaperjantai: Muoti

Luumunväristä Aleksilla

Väritkin seuraavat muotia. Luumunväristä Aleksin myymälöiden ikkunoissa syyskuussa 2009

Pakinaperjantain uusimpana aiheena on muoti. Mielestäni parhaan selityksen nykyajan ihmisten suhteesta muotiin on esittänyt slovenialainen sosiologi, filosofi ja psykoanalyytikko Slavoj Zizek.

Köyhät suhtautuvat muotiin välinpitämättömästi. Tavoitteena on vain välttää rähjäisyyttä ja esiintyä säädyllisesti kuten Zizek sanoo. Alempi keskiluokka pyrkii seuramaan muotia orjallisesti. Taloudellisesta syystä alemman keskiluokan ihmiset ovat kuitenkin aina vähän myöhässä viimeisestä muodista ja käyttävät edellisen kauden muotivaatteita, joita saa alennuksella. Varakas ylempi keskiluokka pystyy seuraamaan viimeisintä muotia.

Kaikkein rikkaimmat ovat köyhien lailla välinpitämättömiä muodista. Ei heidän tarvitse olla muodin orjia, mukautua muodin normeihin, sillä hehän määräävät itse muodin. Se mitä he käyttävät on muotia. Muut seuraavat heitä.

Ks myös Monenlaista lattiaa, kommenttini lattiamuodista

Marraskuu kaupungissa

086

Töölöläinen puisto

Sama kuva suurena

Syksyinen puisto

097

Sama kuva suurena

Mintunvärisiä taloja Töölössä

Mintunväriset talot Töölössä

Pimeänä marraskuun päivänä teimme kävelyretken ja kuvasin mintunvärisiä taloja. Niissä on tietty töölöläinen tunnelma, erkkereitä, jugendkoristeita.

Kuvassa ovat mm Mehiläisen talo ja Kulmalinna, johon Carelia-apteekki on muuttanut (alarivi, keskimmäiset kuvat).

Sama kuva suurena näyttää paremmalta

Ruusu

057
a pink rose

maanantaina, marraskuuta 09, 2009

Sillin korttelista Valon kortteliin

First snow, Helsinki on November 7th 2006

Näkymä Sillin korttelista etelään marraskuussa 2006 ensilumen aikaan.

Muutin tänä syksynä Sillin korttelista Valon kortteliin, suureen töölöläiseen kortteliin, joka sijaitsee Kansallisoopperaa vastapäätä.
Korttelista käytetään myös nimeä Carelia-kortteli

http://www.navea.net/carelia.html


1800-luvulla annettiin Helsingin keskustan kortteleille Tukholman esikuvan mukaan eläinten ja kukkien nimiä. 1900 tämä hauska tapa lopetettiin. 1995 alkoivat Aleksanterinkadun yrittäjät laittaa Aleksanterinkadun talojen seiniin kylttejä, joissa oli korttelin nimi ja kyseisen eläimen tai kasvin kuva. Niitä näkee myös Esplanadilla.

Asuinpaikka tulee tutummaksi ja läheisemmäksi, kun siihen liittyy jotain hauskaa. Miksi ei uusille kortteleille anneta nimiä? Hyvänä esimerkkinä voisivat olla helsinkiläiset päiväkodit, joille on annettu mukavia nimiä.

Lue lisää kortteleista ja niiden nimistä.

Stasin agentti SAK:n viestintäpäällikkönä

Näin menestyt Suomessa: Tämän päivän HBL kertoo suomalaisesta naisesta, joka toimi 1980-luvulla Stasin agenttina Itä-Berliinissä. Hän on SAK:n viestintäpäällikkö Riitta Juntunen, joka toimi aikaisemmin Vasemmistoliiton tiedottajana. Riitta Juntunen, agenttinimeltään Kati, paljasti kaikkein intiimeimmätkin yksityiskohdat parhaasta ystävästäänkin, jota HBL on haastatellut.

sunnuntaina, marraskuuta 08, 2009

Oodi vapaudelle

Palasimme vuonna 1988 Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen. Vuonna 1989 eli 20 vuotta sitten Berliinin muuri murtui ja Eurooppa alkoi vapautua. Beethovenin Oodi vapaudelle esitettiin tuona vuonna Berliinissä. Kuulimme tänään YLEn Teemalta tämän historiallisen konsertin.

Presidentti Tarja Halonen on matkustanut muurin murtumisen juhlallisuuksiin. Kiinnostava tilanne. Näin reagoi kansa asiaan Iltalehden keskustelupalstalla.

Isänpäivä

Father's Day in Finland


Hyvää isänpäivää!

Juhlimme koko joukolla isänpäivää jo eilen, sillä lähisukulaisemme oli käymässä Suomessa ja joutui lähtemään jo tänä aamuna takaisin ulkomaille. Isänpäivän iltapalalla juotiin teetä ja syötiin karjalanpiirakoita ja hedelmäsalaattia ja jälkiruoaksi mutakakkua (mudcake), johon ihastuimme Missisipin matkalla New Orleansissa. Ostin mudcaken pakastettuna, ja se oli ihan hyvä, ei tietenkään niin hyvä kuin aito Etelä-Valtojen mudcake.

Uudistimme samalla liinan, jonka sain ystävältäni, samoin uuden kapeamman, jatkettavan pöydän ja pienet mariskoolit, joita mieheni on kerännyt meille lähikaupasta kampanjahintaan. Valkoiset orkideat olivat viimeisillään, siksi leikkasin kukat ja laitoin ne pieniin maljakkoihin, joissa ne kestävät varmaan kauemmin kuin olisivat kestäneet muuten. Punaisessa paketissa on isänpäivälahja, uusi ruotsalais-suomalainen sanakirja. Entinen alkoi olla hajalla, sillä mieheni lukee HBL:ää joka päivä sanakirjan kanssa.

lauantaina, marraskuuta 07, 2009

Vihreä talo

An old building opposite the National Opera

Suunnittelijat: O. Holvikivi & L. A. Pajunen (1911-1913)
Mannerheimintie 56

Lempirakennukseni lähiympäristössäni on tämä kaunis vihreä jugendrakennus, Vihreä talo Valon korttelissa vastapäätä Kansallisoopperaa. Korttelien nimiä

Vuosina 1912 - 1913 valmistunut Vihreä talo on Taka-Töölön korttelin numero 473 vanhin asuintalo. Sen paikalla sijanneessa Valo-nimisessä huvilassa avattiin vuonna 1899 Helsingin ensimmäinen sivukirjasto. Töölön sivukirjasto toimi huvila Valon tontille rakennetussa Vihreässä talossa vuosina 1913 - 1939. Huvila Valo on antanut nimen koko korttelille. Valon korttelin rakennukset ovat
seitsemän vuosikymmenen aikana rakennettuja (1912-1982).
Korttelista käyteään myös nimeä Carelia-kortteli

http://www.navea.net/carelia.html



Vihreä talo: Mannerheimintie/Runeberginkatu

perjantaina, marraskuuta 06, 2009

Räntä, elefanttitossut ja kalossit

punainen ja valkoinen

Räntäsade jatkuu. Tulevat mieleen opiskeluvuodet, jolloin Helsingissä oli syksykaudet räntäsadetta ja piti kahlata kumisaappaissa tai päällyskengissä sateenvarjon kanssa luennoille. Tuntuu siltä, että sellaista syyssäätä kesti vuosikaudet. Sitten Helsingin syksyt muuttuivat raikkaiksi ja kauniiksi, jollaisia ne olivat olleet koulukaupungissani. Muistaneeko kukaan niitä entisaikojen "elefanttitossuja", harmaita päällyskenkiä, joita ainakin koulutytöt käyttivät? Kaikilla miehillä oli mustat kumikalossit, opiskelijapojillakin. Ne olivat hyvin kätevät miesten mielestä.

Fall Landscape #6: First Snow


Fall Landscape #6: First Snow
Originally uploaded by Brin d'Acier

Matti Amnell: Ensilumi

keskiviikkona, marraskuuta 04, 2009

Syyshortensia

pink and sweet

Viehättäviä syyshortensioita

Syyshortensialla on myös se hieno omainaisuus, että se kuivuu kauniisti, joko antiikin valkoiseksi, pinkiksi tai hienostuneen ruskeaksi.

Aikaisemmin mieheni työpaikan lähellä kasvoi syyshortensioja, joita sain joka syksy. Niistä tuli niin kauniita kuivakukkakimppuja, että niistä ei olisi halunnut ollenkaan luopua.

Tulevat mieleen Viktorian ajan lasikuvut, joissa sen ajan ihmiset säilyttivät kuivakukkansakin pölyttöminä.

Kommentti Ritan blogiin

250 000 kävijää




Tänään julkaistaan maailmalla 900 000 blogikirjoitusta. Tämä kirjoitus on yksi niistä. En tiedä, kuinka monta bloggaajaa ja blogia maailmassa on nykyään, varmaankin kymmeniä miljoonia. Maailman useimpien bloggaajien tavoin elän blogimaailman laidalla omassa pienessä reviirissäni.

Aloitin bloggaamisen kesäkuun toisena päivänä vuonna 2005, jolloin maalmassa oli 60 miljoonaa blogia. Tämä on Blogisisko-blogin kolmas osoite, sillä matkan varrella on ollut ongelmia, joiden vuoksi olen siirtynyt uuteen osoitteeseen. Lopulta yhdistin Blogisisko ykkösen, kakkosen ja kolmosen.

Tämän päivän aikana mittariin tulee neljännesmiljoonas kävijä. Todennäköisesti Blogisiskolla on ollut paljon enemmän lukijoita, mutta yhteismittari on vaihtunut ja välillä kadonnutkin.
Blogini kestosuosikkeja ovat olleet amarylliksen ja orkidean hoito-ohjeet!

Sensaatio tuo tietenkin lukijoita. En halua kasvattaa sillä tavalla lukijamittariani, mutta joskus yksinkertaisesti tapahtuu jotakin erikoista. Näin oli esimerkiksi silloin, kun otin valokuvia VR:n makasiinien tuhopoltosta tai kun kirjoitin muiden bloggaajien tavoin koulusurmista tai Lordista.

Kiitos teille, lukijat!

Ensimmäinen blogikirjoitukseni oli Blogisiskot

tiistaina, marraskuuta 03, 2009

Orkideat kukkivat edelleen

037-1
Päivät ovat pimeitä, ja olen kuvannut orkideat illalla päivänvalolampun valossa. Orkideat ovat kukassa viikkokausia, usein kaksi kolme kuukautta kuten nämä.
Sama kuva suurena

sunnuntaina, marraskuuta 01, 2009

Ruusuja



Tämän blogin nykyisessä banner-kuvassa ovat nämä samat ruusut. Laitoin ne pöydälle vierekkäin, ja mieheni piti liinaa valkoisena taustana. Kukat ovat edesmenneen pikkusisareni muistoksi ja ennakoimassa sitä, että tässä blogissa on kohta isohko tasaluku kävijämittarissa.

Rauhallista pyhäinpäivää



Pyhäinpäivänä muistamme rakkaita omaisiamme.

Tänäänhän on varsinainen pyhäinpäivä, jota ennen sanottiin pyhäinmiestenpäiväksi. Useimmat juhlivat sitä eilen valtiovallalle tottelevaisina. Uskoisin, että pyhäinpäivälle käy kuten joululle, sitä tullaan juhlimaan sekä aattona että varsinaisena juhlapäivänä. Kukin tavallaan. Suomalaiset ovat pystyneet tekemään joulustakin remujuhlan, joten on turha syyttää amerikkalaisia Halloween-juhlista.



Kukat ja kynttilät heille, joita kaipaamme.

Ylemmässä kuvassa on Kustaa Aadolfin kirkko eli entinen Iisalmen maaaseurakunnan kirkko.