tiistaina, heinäkuuta 28, 2015

Mustat kyltit

kissojen Praha

Kissojen Praha

Värikollaasit 10.  2.8. ’Musta’
Makrokuvat: 'katse ylös'

Tolkien-cafe- Zagreb

Tolkien House- kahvila Zagrebissa

Tolkien House -tavern in Zagreb

signs

A sign in Stockholm's Old Town
Kyltti Tukholman Vanhassa kaupungissa


Tukholma-2010 210

Kyltti Tukholman Vanhassa kaupungisssa
A sign in Stockholm Old Town


signs


Street signs in Lutherstadt Wittenberg, Germany
Katukyltit Wittenbergissä


A hotel sign in Porvoo

Hotellin kyltti Porvoossa
A sign in Porvoo, Finland


Kahvila Iisakin kirkon aukion varrella

Enkelikahvilan kyltti Pietarissa Iisakin kirkon aukion kulmassa. Tähän kahvilaan olemme pelastautuneet pari kertaa sateella.  Lieneeköhön se vielä toiminnassa?
"Angels" -cafe in Saint Petersburg near Saint Isaac's Cathedral.


georgialainen ravintola

Georgialainen ravintola Pietarissa.
A georgian restaurant in Saint Petesburg,
Vietin täällä erään Halloween illan.


A sign Black Rose in Varazin

Roza, a Black Rose in Varazin, Slovenia
Musta ruusu -kyltti Varazinissa Sloveniassa


Liteyny  Prospect 53

Anna Akhmatova-museon kyltti Pietarissa
Akhmatova Home Museum in Saint Petersburg



Katso myös tämä: tyylikäs musta silmälasiliikkeen kyltti (tyttäreni ottama kuva)
Frydek-Mistek kaksoiskaupunki, Tsekki.

Teen etukäteen seuraavaksi viikoksi.  On menossa tämän kerrostalon ikkunaremontti, joten en pysty paljon muuhunkaan keskittymään. :)

Kiiltävä. Shining

IMG_8785

Aalto vases. Green. Vihreä. Näyteikkunassa kuvattuja, omia ja sukulaisten maljakoita, joita on ollut meillä hoidossa, kun he ovat olleet töissä ulkomailla. Joskus niitä on ollut hoidossa niin monta, että eräs nuori vieras sanoi: Täällähän on kuin Stockmannilla.

Makrokuvat, makrolinky Kiiltävä/Shiny


001 Mimin Aalto-maljakko

Sininen. Blue


a red vase

punainen, red
Sisareni jäämistöä, nyt hänen pojallaan. Maljakko on pieni, mutta hätkähdyttävä, kun valo leikkii siinä.

062 ylin kerros vaihtelee

colorless, blue, red (klikkaa kuva suureksi)


green

neonvihreä, neon -green
näyteikkunassa pääsiäisen aikaan


Aalto vase

colourless, väritön
Oma suuri Aalto-maljakkoni on väritön, ja yli 30 vuotta vanha. Sain sen luokkatoveriltani läksiäislahjaksi Kanadaan muuttaessani, siihen tuli naarmu, kun kuljetin sen käsimatkatavarana sylissäni, mutta toin takaisin Suomeen viisaasti muuttokuormassa, jossa se pysyi ehjänä. Säilytän siinä tärkeitä papereita, sillä ne näkyvät silloin ja muistuttvat, minne mentävä, mitä tehtävä. :)


Vases

Valon leikkiä vanhassa maljakossa.  Ylemmässä kuvassa pienempi koko, ihanteellinen maljakko kieloille tai orkideankukalle, joka on pudonnut. Olen tarjonnut Aalto-maljakosta salaattia ja muuta kaunista ruokaa..Muista maljakoista ei ole kimaltelevia kuvia.

Aalto vase

Maidonvalkoinen on eräs suosikeistani. Olen saanut lahjaksi useita pieniä. Kuva on orerru Pohjois-Esplanadin liikkeen näyteikkunasta.

En ole Aallon arkkitehtuurin tai huonekalujen ihailija - liian kalliita, liian epämukavia- , mutta pidän tästä maljakosta, joka on valloittanut maailman. Niitä on kertynyt lahjoina, ja olen antanut niitä nuorille, jotka usein sitten vaihtavat keskenään itselleen mieluisen värin. Tämä maljakko lienee eräs suosituimmista keräily & käyttöesineistä Suomessa. Ulkomaalaiset ystävät keräävät niitä myös.

sunnuntaina, heinäkuuta 26, 2015

Tyttökirjat: Mary Marck ja Martta Wendelin


Tänään Hesarissa: Martta Wendelin, joka loi Kotilieden kannet ja myös Mary Marckin ( Kersti Bergroth) tyttökirjojen kannet. Millaisia olivat Marckin kirjat?

Lapsena luetun kirjan vaikutuksen huomaa myöhemmin, ehkä vasta aikuisena. Vaikuttajan ei tarvitse olla yksi kirjan henkilöistä, se voi olla ihmisryhmä. Tällaisia olivat [minulle] helsinkiläiset yhteiskoululaiset Mary Marckin Eeva-kirjoissa. --Pidin niissä kuvatusta koululaisten välisestä ystävyydestä ja taloudellisesti sekä emotionaalisesti turvallisesta kotielämästä. Mary Marckin kirjojen Helsinki sekä keskiluokan ja yläluokan tilavat kodit olivat eskapismia, mutta myös rohkaisevaa optimismia: jos käyn koulua, minäkin voin muuttaa Helsinkiin, minulla ja minun lapsillani voi olla samanlainen koti.

En halunnut lukea kirjoja köyhistä pula-ajan tytöistä, jotka asuvat uneliaassa pikkukaupungissa ja käyvät tyttökoulua. Minusta olisi ollut hauskaa olla yhteiskoululainen ja asua Helsingissä. Tunsin, että pikkukaupungissa asuminen, köyhyys ja tyttökoulu typistivät maailmaani.

Lue koko kirjoitus "Yhteiskoululaisia Helsingissä" blogistani 
http://amnellanna.blogspot.fi/…/yhteiskoululaisia-helsingis…


tai Sara Kokkosen kirjasta "Rasavillejä ja romantikkoja"Anna Amnell: Yhteiskoululaisia Helsingissä. - Sara Kokkonen: Rasavillejä ja romantikkoja. Rakkaat suomalaiset tyttökirjat. Avain 2013. Luvussa Kersti Bergroth (Mary Marck)/Lukijat kertovat, sivut 72-76. 



Kuvassa Anna Amnell, taustalla entinen Iisalmen Kaupunginkirjasto (1985).
 Tämä kirjasto oli kuin toinen koti minulle.

lauantaina, heinäkuuta 25, 2015

Blogisisko ® Anna Amnell: Mitä Venäjällä oikein tapahtuu?

Old and new Russia

Otin tämän kuvan Pietarissa vähän ennen voitonpäivän juhlia toukokuussa 2014. Satuin olemaan Pietarisssa siihen aikaan.Olin kirjoittanut Pietarista näin viestissäni:
Pietari oli koristeltu voitonpäivänparaatia varten, jota Putin alkoiviettää vuonna 2008, vaikka se oli lopettu 80-, 90-luvulla. TV:ssä koko päivä sotaelokuvia ja reportaaseja juhlista. Putin puhui sotalaivalla Krimissä.

Kun Putin oli "kadonnut": 
Koska en edusta mitään virallista kantaa, voin tehdä arvauksen: Putin on syrjäytetty. Uutiset maailmalla vaikuttavat sellaisilta. Ehkä on valtataistelu käynnissä kulissien takana. Kuka johtaa nyt Venäjää?
http://www.janes.com/article/49931/power-struggle-in-the-kremlin-increases-the-risks-of-government-and-policy-instability-in-russia
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/venaja-varpaillaan-putin-huhuista-olkaa-valmiit/Se2C8SgL

Lisäys:

Olin väärässä. Putin on palannut! Putin is back!
Mutta - jotain on pielessä.

Jollei hänellä ole kaksoisolento.

Jatkoa tänään 25.7. 2015
Putin erotti yllättäen 110 000 virkailijaa! Ennen kuulumatonta!
 Valtataistelu kiihtymässä
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1427102701083.html
Toistan tämän  ja jatkan

Blogisisko ® Anna Amnell: Mitä Venäjällä oikein tapahtuu?: Otin tämän kuvan Pietarissa vähän ennen voitonpäivän juhlia toukokuussa 2014. Satuin olemaan Pietarisssa siihen aikaan.Olin rjoittanut P...

Mucha Prahassa

Kukka ikkunalla Prahassa

Prahan keskustassa on torin laidalla Mucha-galleria. Otin kuvan gallerian ikkunasta
Mucha-exhibition in Prague

Alfons Mucha (1860 - 1939)
 Viralliset Mucha-säätiön sivut   Mucha foudation

perjantaina, heinäkuuta 24, 2015

Photo Friday: 'Summer'

Beach, Iisalmi, Finland

Memories of childhood summers. On warm summer days we went swimming many times each day. In my memories it was always sunny! Sometimes we had lemonade and ice cream after swimming. My mother used to swim here until late autumn.

Lapsuudessa kesät olivat aina lämpimiä - ainakin muistoissa. Kävin ystävieni kanssa uimassa monta kertaa päivässä. Opetin pikkusiskoni uimaan tällä hiekkarannalla. Tähän hiekkarantaan liittyy vain hyviä muistoja. Äitini kävi uimassa tällä rannalla myöhään syksyyn asti.


keskiviikkona, heinäkuuta 22, 2015

Uussuomettuminen ja vaikenemisen kulttuuri

Olen ollut huomaavinani uussuomettumisen ja itsesensuurin lisääntymisen Suomessa. Blogeissakin voi kirjoittaa vain kissoista tai kukista muuten joku otttaa nokkiinsa. Jos sellainen lisäntyy, elämä muuttuu hyvin tylsäksi.

Orava

Sanoinko jotain sopimatonta?

Samasta asiasta täällä

ja täällä

Taidetta puistossa: Re-Creation

Art in Helsinki

Esplanadipuiston länsipäässä on kaksi suurta puuveistosta.
Lue lisää tästä arkkitehtuuritaåahtumasta

sunnuntaina, heinäkuuta 19, 2015

Green -the colour of life

Lokrum, Croatia 2010 908

Elämän väri -vihreä.  Riikinkukko sopii luonnon vertauskuvaksi, sillä luonto ei pihistele kauneudessa, se pursuu kauneutta. Riikinkukko Lokrumin saarella Dubrovnikin lähellä.

Osallistun näillä kuvilla seuraaviin:
Värikollaasiin 8. 19. heinäkuuta 2015: Vihreä ja
Makrotex-linky Vapaa aihe/Photographer's Choice July 21st

värikollaasi-201-green

Vihreää kauneutta Töölössä, keittiössä ja korttelin toisella puolen talon seinässä.


vesiposti Berliinissä

Vanha vesiposti toimii edelleen Berliinissä.


Green

Keidas ja ravinto: Vihreää Kroatian luostareissa ja Tallinnan Olde Hansan yrttilaatikoissa.


sadetta

Sateet pitävät kaupungin vihreänä. Lehmus sateessa.


vihreä talo Oopperaa vastapäätä

Vihreää koko vuoden. Vihreä talo Oopperaa vastapäätä Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmassa. Tämä talo ilahduttaa aina, kun kuljen sen ohi.


Saint Petersburg

Vihreä on toivon ja salaisuuksien väri.

Kuljin kolmen vuoden aikana yhteensä kuukauden ajan näitä Pietarin keskustassa olevan talon portaita ja mietin, mitä kaikkea ne ovat kokeneet. Kaunis art nouveau, Jugend -kaide kertoo vallankumousta edeltävän ajan kodikkaasta ja vauraastakin pietarilaiselämästä, sellaisesta, josta olemme lukeneet vanhoista venäläisistä romaaneista. Murtuneet portaat todistavat rappiosta, köyhyydestä, väkivallasta, nälästä ja pelosta. Kansio näistä portaista, lisää kuvia.
P.S. Porraskäytävien korjaukset kuuluvat Pietarissa kaupungille. Jos kävelet ränsistyneen porraskäytävän läpi, tulet rautaovelle, jonka takana voi olla kaunis ja viihtyisä koti.

Katso kuvakansioni Everything Green

lauantaina, heinäkuuta 18, 2015

Jatkuvaa sadetta

Sateinen kaupunki

Kuva on tosin aikaisemmalta vuodelta (23.7.2012) tuosta läheltä Mannerheimintieltä, mutta voisi olla otettu tänään.


IMG_4205

Sateenvarjoja

Jouduin DDR-museoon

DDR -museum in Wittenberg, Germany

Keräsin vuonna 2010 Berliinissä ja Wittenbergissä aineistoa kirjaani Lucia ja Luka (2013). Wittenbergin vanha keskusta oli kuin 1500-luvun ulkomuseo, ja hotellimme vieressä oli museo nimeltä Haus der Geschichte arki DDR:ssä, ks. kuvakansioni). Luulin sitä ensin satumuseoksi tuon yllä olevan kuvan vuoksi. Museo kertoi ainakin vielä vuonna 2010 DDR:n arjesta, lähinnä siitä mitä kansalla oli todellisuudessa.
 En tunne DDR-nostalgiaa, sillä inhosin DDR:ää.  Mutta olin utelias näkemään museon.
Vrt. esim. Selina Vuohela: Aatteen muotoilemat. Antiikki ja design. 3B/2015 Retroilu.
tänään HS/Uutiset: Etyk muutti Itä-Euroopan--

Etuoikeutettu luokka asui näin Itä-Saksassa

Ihanne ja todellisuus. "Ei meillä tavallisilla ihmisillä ollut koskaan tällaista, ", selosti oppaamme, herttainen rouva, joka oli elänyt tuossa kommunistisessa valtiossa. Kun kysyin häneltä, miten hän kesti ne vuosikymmenet, hän sanoi "Minulla oli niin ihanat lapset". Taisimme vähän kyynelehtiä.

770

Meillä oli kotona tuollainen vesihana ja tuollainen pyyheteline keittiössä, kerroin oppaallemme, ja meillä alkoi olla hauskaa.  1950-luvun alussa oli Suomessa hyvin vaatimatonta. Huonekalut olivat 1920- ja 1930-luvulta, ja DDR:ssä ne olivat sellaisia paljon kauemmin. Aika pysähtyi. Vanhat tavarat olivatkin museossa kauneimpia. On peseytymisvälineitä, astioita, helloja. Museota leimasi kuitenkin ankeus. Sellaista elämän kerrotaan olleen noina vuosikymmeninä. Mutta olihan heillä onneksi vanhat kauniit kaupungit jäljellä kommunismia edeltävältä ajalta.


Itä-Saksa

Nuori mies aamupalalla


826

Mitä kuunneltiin radiosta?

748 DDR
Kaupassa

842
Lastentarha

Toys in DDR

Leluissa elää kukin aikakausi. Lapsille haluttiin tietenkin mahdollisimman onnellinen lapsuus.

Esineistö oli noin vuosilta 1920-1990.  DDR 1949-1990.
Museo on laajentunut ja tullut hienommaksi.
"En missään nimessä ihaile itäsaksalaista yhteiskuntaa, mutta on mielenkiintoista nähdä, ettei totalitarismi ja kaikenkattava kontrolli kuitenkaan täysin nitistänyt ihmisten luovuutta", DDR-muotoilun tutkija Juha Järvinen kirjoittaa.


751

Halpoihin muoviesineisiin tavallisella kansalla oli nähtävästi varaa.


DDR, ideal man:  a Chemist

DDR halusi teollisuusmahdiksi kemianteollisuuden avulla. Ihanneihmiseksi tuli "poreilevia koeputkia katseleva kemisti", kertoo DDR-muotoilun tutkija Juha Järvinen Antiikki ja Design Retroilu- lehdessä  2B/2015. Kuvassa tsekkiläisen Olomoucin keskiaikaiseen kelloon laitettu uusi pyhimys.

DDR- ihmisen arki ei ollut länteen myytävän designin kaltaista, vaan vanhaa ja kulunutta, porvarillisen menneisyyden rakastettua perintöä.

Berliinin DDR-museo on suurempi ja hienompi  ja kertoo myös ihmisten arjesta. Siellä ei tullut käytyä, vaikka olin kaksi viikkoa Berliinissä.

perjantaina, heinäkuuta 17, 2015

keskiviikkona, heinäkuuta 15, 2015

Emmekö kestä elämää ilman alkoholia?



Humala oli pakollinen viljelyskasvi Suomessa 1500-luvulla ja pitkään sen jälkeenkin.


Nuori nainen kertoo tämän päivän lehdessä: "Veikkaan, että osasyy yksinäisyyteeni on se, etten juuri käytä alkoholia. Siitä opiskelijaelämän ulkopuolelle jääminen alkoi. Olen miettinyt, pitäisikö olla toisenlainen ja käyttää esimerkiksi enemmän alkoholia." 24-vuotias Kirsi kertoo. (Marke Harkas: Yksinäisimpiä ovat nuoret aikuiset. Helsingin Sanomat 15.8. 2015

Kirsi ei ole ainoa, joka tuntee noin. Monet jäävät pois seuraelämästä alkoholin vuoksi. Kun olin opiskelija, minun oli mahdotonta käydä opiskelijoiden tilaisuuksissa, sillä en voi kestää tupakansavua. Tupakoiminen oli siihen aikaan ihannoitua ja sen käyttö yleistä. Nykyään taas alkoholi hallitsee seuraelämää. 


Osa meistä ihmisistä on allergisia oluelle ja punaviineille. En voisi juoda lusikallistakaan olutta. En kestä edes sen tuoksua. Mutta en paheksu sen kohtuukäyttäjiä.

Ymmärrän oluen merkityksen esimerkiksi keskiajalla. Vettä ei voitu juoda keittämättömänä, joten juomana olivat olut, sima ja viinit. Olutta juotiin suuria määriä. Niinpä ihmiset olivatkin yleensä selviä vain aamupäivät, sillä olutta juotiin litroittain. Jotkut puolustava alkoholia nimenomaan sen kulttuurihistorian vuoksi.

Jotkut keskiajan tutkijat sanovat, että jatkuva humala auttoi sen ajan ihmisen kestämään elämän kauhut. Onko meidänkin aikamme niin raskasta, että ihmiset joutuvat pakenemaan humalaan, jota pidetään nykyaikana normaalina kokemuksena? Kuitenkin suuri osa meistä suomalaisista ei tunne tätä kokemusta ollenkaan eikä ole nähnyt omaisiaan ja ystäviäänkään koskaan humalassa.


maanantaina, heinäkuuta 13, 2015

Vaahteralaakson Aurora: Kenkäveron pappila

Vaahteralaakson Aurora: Kenkäveron pappila: Kenkäveron pappila (1869). Kuvat: Aune Kämäräinen (FB) "selityksen nimen alkuperälle antaa nimitoimiston entinen toimistopäällikkö ...

sunnuntaina, heinäkuuta 12, 2015

Aiheellista toistaa: miksi bloggaan?




"Aina kun mietin, olenko tänään hengissä vai välittävätkö aistini vain jotain jälkikuvaa elämästä, katson verkosta päivän blogiani. Jos sellainen löytyy, kysymyksessä on vahva aihetodiste elämän jatkumisesta. Kirjoitan – siis olen olemassa."
Päivän Kemppinen

"Niin kauan kuin on elämää, kertomukseen tulee lisää kokemuksia."
Markku Lehto: "Vanhuus pitää ymmärtää elämän kertomuksena." - Päivän Hesari

Blogimaailma on nukuksissa. Tähän aikaan vuodesta se johtuu kesälomista, mutta sitä on nähtävissä muutenkin. Itse kullekin tulee kiusaus lopettaa bloggaaminen. Mutta blogi on tärkeä pelkästään kuvallisena päiväkirjanakin. Kommenttini FB:ssa

Lumpeita Savossa

Malmirannanlumpeita

Vieremän Malminrannan lumpeita. Kuva: Seija Pajunen