Praha
My very old blog. Vuodesta 2005-
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkkitehtuuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkkitehtuuri. Näytä kaikki tekstit
tiistaina, kesäkuuta 05, 2012
torstaina, huhtikuuta 26, 2012
keskiviikkona, huhtikuuta 25, 2012
Poruba
IMG_6601, originally uploaded by Pink Lady on the Loose!.
Kuvat: M & S Amnell
Tsekinmaalla on pitkä ja kunnioitettava historia. Surullisimman vaiheen siinä muodostavat ne vuosikymmenet, jolloin maa oli rautaesipun takana. Nyt voidaan kuitenkin tuotakin aikakautta tarkastella historiana. Luin äskettäin prahalaisesta The Prague Post-sanomalehdestä, että Italiassa Udinessa on menossa näyttely, jossa on esillä italialaisen arkkitehdin Razetton prahalaisesta roskalaatikosta löytämää sosialistisen ajan materiaalia vuosilta 1948-1989.
Elävä dokumentti sosialismin ajasta on Poruban asuinalue Ostravassa. Se vaikuttaa monessa mielessä tyttäreni ja hänen miehensä ottamien valokuvien perusteella kovin tutulta, 1970-luvun Suomelta. Poruba syntyi 1950- ja 1960-luvuilla ja edustaa arkkitehtuurissa sosialistista historismia. Rakennukset ja leveät puistokäytävät kertovat tuosta menneestä ajasta. Alue on vähiten saastunut Ostravassa, ja siellä on paljon puistoja ja suuria alueita luontoa lähellä. Juuri tästä syystä tyttäreni ja hänen miehensä muuttivat aluksi juuri sinne asumaan. Se on myös lyhyen kävelymatkan päässä työpaikasta.
Arkkitehdit pyrkivät tuomaan Poruban sosialismin ajan rakennuksiin myös Tsekin historian piirteitä, renessanssia, ornamentteja. Kaupungin tiedotussivuilla kerrotaan, että talojen julkisivuihin täytyi laittaa enkeleiden tilalle lapsia ja työläisiä työssään (ks. kuva yllä). Tyypillinen piirre on korkea kaari pitkien asuinrakennusten keskellä. Kuten tyttäreni sanoi, kaari ei vie mihinkään. Tämä rakennustyyli on sukua Venäjän sosialistisen ajan arkkitehtuurille ja ihmeellistä kyllä 1900-luvun alun amerikkalaiselle arkkitehtuurille. Tämä sosialistisen realismin ulkomuseo on suojelukohde, kertovat Ostravan kaupungin tiedotussivut: Poruba
Puita, puita. Ne luovat viihtyisyyttä.
Ja sitten esimerkki Prahasta alla:
keskiviikkona, huhtikuuta 11, 2012
Ljubljana in the spring
Ljubljanassa on kauniita pastellinsävyisiä rakennuksia kuten tämä katolinen kirkko.
tiistaina, huhtikuuta 10, 2012
maanantaina, huhtikuuta 09, 2012
Kukkia Aalto-maljakossa
En pidä Aallon suunnittelemista rakennuksista. "Vohvelikeksikin" pilaa Katajanokan. Hänen nojatuolinsa ovat epämukavia ja jotkut edustustuolit suorastaan vaarallisia. Olen nähnyt vieraan keikahtavan eräillä hienoilla kutsuilla lattialle Aallon nojatuolista.
Pidän Aalto-maljakosta. Kyllä siinä voi pitää kukkia. Olen tarjonnut siitä hedelmäsalaattiakin. Siinä voi säilyttää esineitä.
Onnellista pääsiäistä!
Aalto-vaasi kelpaa kukkaruukuksikin
Pidän Aalto-maljakosta. Kyllä siinä voi pitää kukkia. Olen tarjonnut siitä hedelmäsalaattiakin. Siinä voi säilyttää esineitä.
Onnellista pääsiäistä!
Aalto-vaasi kelpaa kukkaruukuksikin
maanantaina, helmikuuta 27, 2012
Hietsun paviljongista helsinkiläisten kylätalo
Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema funktionalistinen Iisalmen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus vuodelta 1934 edustaa samaa aikakautta kuin Helsingin Hietarannan pukusuojarakennus. Se on mukana arkkitehti VilleYlösen tutkimuksessa.
Arkkitehti Ville Ylösen diplomityössä esitellään suunnitelma vaille käyttöä jääneen Helsingin Hietarannan pukusuojarakennuksen (Gunnar Taucher 1930) korjaamiseksi ja muuttamiseksi ympärivuotiseksi liikunta-, harrastus- ja kulttuuritilaksi.
Ylösen diplomityö on osa Töölön kaupunginosayhdistyksen kansalaishanketta, jossa halutaan saada uutta eloa Hietarannan uimarannalle. Mukaan tutkimukseen ovat päässeet sekä Iisalmen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus että tässäkin kirjoituksessa olevat kaksi valokuvaani siitä.
"Rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan aikaa jolloin pohjoismaissa oltiin siirtymässä 20-luvun klassismista funktionalismiin. Pukusuoja liittyy myös sosiaalihistorian vaiheeseen jolloin kaupungit ja kunnat alkoivat parantaa yleisten uimarantojen palvelutasoa vapaa-ajan vieton yleistyessä keskiluokan parissa." (Ville Ylönen työnsä tiivistelmässä.)
Luvussa Rakennuksen tyyli ja aikakausi Ylönen kirjoittaa: "Hietarannan paviljonki edustaa myös kansankulttuurin kannalta tärkeätä muutosajankohtaa. Merkittävimpiä kansankulttuurin muuttumista edistäneistä tapahtumista on ollut työajan ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan, mikä mahdollisti aiemmin vain säätyläisten etuoikeutena olleiden harrastus- ja huvittelumuotojen leviämisen laajempien kansanryhmien pariin. Yksi tällainen huvittelumuoto oli retkeily ja uimarantaelämä. Erityisesti 1920-luvulla kesänvietto sai uusia piirteitä; varjoisat puistotiet vaihtuivat hiekkarannalla loikoiluun ja leikkiin. Ilmaisten uimarantojen suosion kasvaessa tyhjenivät rannalle rakennetut uimahuoneet. Näissä suljetuissa ja maksullisissa rakennuksissa ihmiset olivat aiemmin vaihtaneet vaatteensa ja uineet rajatulla alueella. Julkisten uimapaikkojen perustaminen siis liittyi 1920- ja 1930-lukujen ruumiinkulttuurin ihailuun, mutta myös kansanterveydelliseen edistystyöhön – erityisesti taisteluun tuberkuloosia vastaan." (2.3.2. Kansankulttuurin murroskausi)
Ylönen, V. 2012. M.Sc. thesis.
Hietsu pavilion – Refurbishment of the Hietaranta beach changing rooms into a community space.
Aalto University School of Arts, Design and Architecture. Department of Architecture. Espoo, Finland.
(PDF)
Ylönen Ville: Hietsun paviljonki - Hietarannan vanhan pukusuojarakennuksen korjaus- ja muutossuunnitelma kylätaloksi. Diplomityö. Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos 24.1.2012
Arkkitehti Ville Ylönen SAFA, (kuvat ja tekstit)
kotisivu www.villey.net/
Iisalmen uimala on mukana tutkimuksessa
Päivitys:
Anssi Keski-Vähälä; Uimalapaviljonki kiinnosti. Euroopan rakennusperintöpäivää vietettiin Töölössä viime maanantaina. - Töölöläinen Nr021/12/ 16.9.2012 /Kotikulmilla, sivu 5.
Ville Ylönen esitteli tutkimustaan.
Arkkitehti Ville Ylösen diplomityössä esitellään suunnitelma vaille käyttöä jääneen Helsingin Hietarannan pukusuojarakennuksen (Gunnar Taucher 1930) korjaamiseksi ja muuttamiseksi ympärivuotiseksi liikunta-, harrastus- ja kulttuuritilaksi.
Ylösen diplomityö on osa Töölön kaupunginosayhdistyksen kansalaishanketta, jossa halutaan saada uutta eloa Hietarannan uimarannalle. Mukaan tutkimukseen ovat päässeet sekä Iisalmen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus että tässäkin kirjoituksessa olevat kaksi valokuvaani siitä.
"Rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan aikaa jolloin pohjoismaissa oltiin siirtymässä 20-luvun klassismista funktionalismiin. Pukusuoja liittyy myös sosiaalihistorian vaiheeseen jolloin kaupungit ja kunnat alkoivat parantaa yleisten uimarantojen palvelutasoa vapaa-ajan vieton yleistyessä keskiluokan parissa." (Ville Ylönen työnsä tiivistelmässä.)
Luvussa Rakennuksen tyyli ja aikakausi Ylönen kirjoittaa: "Hietarannan paviljonki edustaa myös kansankulttuurin kannalta tärkeätä muutosajankohtaa. Merkittävimpiä kansankulttuurin muuttumista edistäneistä tapahtumista on ollut työajan ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan, mikä mahdollisti aiemmin vain säätyläisten etuoikeutena olleiden harrastus- ja huvittelumuotojen leviämisen laajempien kansanryhmien pariin. Yksi tällainen huvittelumuoto oli retkeily ja uimarantaelämä. Erityisesti 1920-luvulla kesänvietto sai uusia piirteitä; varjoisat puistotiet vaihtuivat hiekkarannalla loikoiluun ja leikkiin. Ilmaisten uimarantojen suosion kasvaessa tyhjenivät rannalle rakennetut uimahuoneet. Näissä suljetuissa ja maksullisissa rakennuksissa ihmiset olivat aiemmin vaihtaneet vaatteensa ja uineet rajatulla alueella. Julkisten uimapaikkojen perustaminen siis liittyi 1920- ja 1930-lukujen ruumiinkulttuurin ihailuun, mutta myös kansanterveydelliseen edistystyöhön – erityisesti taisteluun tuberkuloosia vastaan." (2.3.2. Kansankulttuurin murroskausi)
Ylönen, V. 2012. M.Sc. thesis.
Hietsu pavilion – Refurbishment of the Hietaranta beach changing rooms into a community space.
Aalto University School of Arts, Design and Architecture. Department of Architecture. Espoo, Finland.
(PDF)
Ylönen Ville: Hietsun paviljonki - Hietarannan vanhan pukusuojarakennuksen korjaus- ja muutossuunnitelma kylätaloksi. Diplomityö. Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos 24.1.2012
Arkkitehti Ville Ylönen SAFA, (kuvat ja tekstit)
kotisivu www.villey.net/
Iisalmen uimala on mukana tutkimuksessa
Päivitys:
Anssi Keski-Vähälä; Uimalapaviljonki kiinnosti. Euroopan rakennusperintöpäivää vietettiin Töölössä viime maanantaina. - Töölöläinen Nr021/12/ 16.9.2012 /Kotikulmilla, sivu 5.
Ville Ylönen esitteli tutkimustaan.
tiistaina, lokakuuta 11, 2011
maanantaina, syyskuuta 19, 2011
Kiasma yöllä
En pidä Kiasmasta päivällä, mutta yöllä siihen ja sen ympäristöön tulee kiehtovia piirteitä.
keskiviikkona, elokuuta 31, 2011
Musiikkitalo ' a mezza voce'
En pitänyt alussa ollenkaan uudesta musiikkitalosta. Se vaikutti rumalta laatikolta. Mutta mitä pitemmälle rakennustyöt edistyivät, sitä enemmän aloin nähdä siinä kauneutta.
Eräänä päivänä, kun tulin kaupungista päin, hämmästyin sitä, että se toi mieleen onyksin, kiven jolle on annettu monia merkityksiä eri kulttuureissa. Raamattu mainitsee sitä olleen jo paratiisissa.
Musiikkitalo alkoi vaikuttaa muutenkin uskonnolliselta, hyvin luterilaiselta vaatimattomuudessaan ja vähäeleisyydessään. Samanlaiselta kuin me suomalaiset ihmiset.
Mutta ympäristön heijastukset muuuttivat sitä koko ajan, antoivat sille uutta luonnetta ja kauneutta. Sitten luin, että arkkitehtikilpailussa tämän rakennuksen nimi oli 'a mezza voce', musiikkitermi joka tarkoittaa pehmeää, hiljaista, italiassa 'puolella äänellä'.
Kuuntelin pääarkkitehdin haastattelun. Hänkin vertasi Musiikkitaloa ihmiseen:
"- Se on vähän kuin ihmiskeho, mutta se mikä on ihmisen luonne, selviää vasta syvimmistä arvoista, selventää arkkitehti Kivistö."
Musiikkitalo on sisältä suuri, paljon mustaa, paljon tilaa, hyvä akustiikka, väriä on vain pienemmissä tiloissa.
Aika näyttää, mitä ovat Musiikkitalon sisäiset arvot.
Kuuntele arkkitehti Markku Kivistön haastattelu
maanantaina, elokuuta 29, 2011
Postmodernismi on kuollut
Olisiko tämä postmodernia arkkitehtuuria? British Embassy in Berlin. Kuva: Anna Amnell
Tiedoksi Suomeenkin: Postmodernism is dead (Prospect Magazine)
Victoria ja Albert -museon näyttely Postmodernism. Style and Subversion 1970-1990. (15.1.2012 asti)(Katso video)
Klikkaa hakusanaa 'post-postmodernismi' tai 'metamodernismi'
perjantaina, elokuuta 12, 2011
Vihreää pilvenpiirtäjien keskellä
Liiketalo Singaporessa.
Klikkaa tätä kuvaa ja käy katsomassa muutkin kuvat Singaporesta.
Klikkaa tätä kuvaa ja käy katsomassa muutkin kuvat Singaporesta.
keskiviikkona, elokuuta 03, 2011
Vihreä Töölö, Valon kortteli
Vastapäätä Töölön puistoa on rivi kerrostaloja, jotka peittyvät köynnöksillä kesäisin ja syksyisin.
Sama talo syksyllä. And in the autumn.
www.flickr.com/photos/amnellanna/3962462378/
Houses covered by ivy in Töölö, Helsinki. They look like one enormous green house.
P.S. Olen poistanut aikaisemman kirjoituksen tästä talosta. En tiennyt, että sillä oli erään poliittisen blogin nimi.
Tämän korttelinnimenä on mainittu Valon kortteli, mutta korttelista käytetäänkin nykyään nimeä Carelia-kortteli.
Sama talo syksyllä. And in the autumn.
www.flickr.com/photos/amnellanna/3962462378/
Houses covered by ivy in Töölö, Helsinki. They look like one enormous green house.
P.S. Olen poistanut aikaisemman kirjoituksen tästä talosta. En tiennyt, että sillä oli erään poliittisen blogin nimi.
Tämän korttelinnimenä on mainittu Valon kortteli, mutta korttelista käytetäänkin nykyään nimeä Carelia-kortteli.
http://www.navea.net/carelia.html
lauantaina, heinäkuuta 23, 2011
Eliel Saarinen -koti
Suomalainen papinpoika Eliel Saarinen (1873-1950) valmistui arkkitehdiksi ja asui kuvanveistäjävaimonsa Lojan kanssa Hvitträskissä.
Eliel Saarinen syntyi Rantasalmella, jossa hänen isänsä, mäkitupalaisen poika Juho Saarinen oli pappina. Rovasti Juho Saarisella ja hänen vaimollaan Selma Bromsilla oli seitsemän lasta, joista Eliel oli toiseksi vanhin. Juho Saarinen toimi pappina Inkerinmaalla, hän oli erittäin kielitaitoine ja lahjakas mies, oli viimeksi Pietarin suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana. Vallankumouiksen jälkeen hän joutui pakenemaan Suomeen ja asui poikansa Elielin luona. Eliel Saarisen jälkeläiset asuvat Yhdysvalloissa, jonne Eliel ja Loja muuttivat. Sukutiedoista opin, että Eliel Saarisella oli punainen kihara tukka!
http://www.genealogia.fi/genos/34/34_35.htm
Eliel Saarisen syntymäkoti oli Rantasalmen pappila.
Kansiossani on melkein sata kuvaa Lojan ja Elielin kodista
Eliel Saarinen (in English)
Eliel Saarinen syntyi Rantasalmella, jossa hänen isänsä, mäkitupalaisen poika Juho Saarinen oli pappina. Rovasti Juho Saarisella ja hänen vaimollaan Selma Bromsilla oli seitsemän lasta, joista Eliel oli toiseksi vanhin. Juho Saarinen toimi pappina Inkerinmaalla, hän oli erittäin kielitaitoine ja lahjakas mies, oli viimeksi Pietarin suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana. Vallankumouiksen jälkeen hän joutui pakenemaan Suomeen ja asui poikansa Elielin luona. Eliel Saarisen jälkeläiset asuvat Yhdysvalloissa, jonne Eliel ja Loja muuttivat. Sukutiedoista opin, että Eliel Saarisella oli punainen kihara tukka!
http://www.genealogia.fi/genos/34/34_35.htm
Eliel Saarisen syntymäkoti oli Rantasalmen pappila.
Kansiossani on melkein sata kuvaa Lojan ja Elielin kodista
Eliel Saarinen (in English)
maanantaina, heinäkuuta 11, 2011
Kaunis Ljubljana
Olen ollut kahdesti Ljubjanassa. Nykyään se on tullut suosituksi matkakohteeksi. En ole edes laittanut kaikkia matkakuviani Flickriin ensimmäiseltä matkalta. Kuvia kertyy paljon.
tiistaina, kesäkuuta 28, 2011
Musiikkitalo kaunis kirkkaassa valossa
Valmistumassa oleva musiikkitalo raitsikan ikkunasta kuvattuna
Eduskuntatalo heijastuu seinään
Kuvattu uudella kameralla (Canon PowerShot S95). Entinen, tammikuun lopussa ostettu Canon IXUS 105 joutui huoltoon, mikä kestää kameran myyneen liikkeen ja Cannonin mukaan kahdesta kuuteen viikkoon. Toivon, että tämä kamera kestää ehjänä kauemmin. Kovin lyhyt on nykyään kameran ikä. Onneksi kuitti oli tallella. *
Lisäys 14.7. Kamera tuli huollosta kahdessa viikossa, sillä lähetteeseen oli merkitty 'kiire'. Kameraan oli vaihdettu joitakin osia. Vikaa oli siis uudessa laitteessa. Minulle kylläkin sanottiin, että alle viisi kuukautta vanha kamera on 'vanha'.
huolto, kamera
Olen kokenut aikaisemmin tietokoneen kanssa samaa. Silloin sain uuden tilalle, mutta se tapahtui vasta kun soitin Torontosta tietokoneen valmistaneen tehtaan pääkonttoriin. Vasta sitten myönnettiin, että tietokone oli ollut "real lemon".
(Canon PowerShot S95 hajosi Pietarin matkalla 5/2014. Onnekis oli Canon IXUS 105 mukana. Se toimii hyvin, mutta siinä ei ole vakaajaa, minkä vuoksi en saa sillä yhtä hyviä kuvia.)
perjantaina, toukokuuta 27, 2011
tiistaina, helmikuuta 01, 2011
Asuntotoiveita ei kuunnella
"Olen etsiskellyt uutta asuntoa. Sen pitäisi tuntua kodilta. Tärkeitä ovat lautalattiat, korkeat huoneet ja avara maisema. Annan arvoa myös peilioville ja leveille ikkunalaudoille."
(Susanna Pasula: Koti, järki ja tunne. -HS/Merkintöjä 1.2.2011.)
Kukapa ei haluaisi tuollaista kotia? Ennen aikaan nuo ominaisuudet olivat tavallisia. Miksi asuntoja ei rakenneta ihmisten toiveiden mukaisiksi? Tulee mieleen kanadalainen arkkitehti, joka kertoo, että hänen arkkitehtikoulutuksessaan ei puhuttu koskaan kodikkuudesta.
Klikkaa hakusanaa 'kodikkuus'.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)