Paras paikka kissalle

The perfect place for a cat, originally uploaded by Anna Amnell.

Pehmeitä valkoisia pyyhkeitä hyllyssä. Aurinko paistaa ja lämmittää. Nestor lähettää terveisiä Malesiaan ja Singaporeen.

Blogisisko ® : Kukkahattutädit-kirjoitus

Onko Kukkahattutädit-kirjoitukseni vaikea löytää? Täällä se on:
Seksismiä ja ikärasismia kielessä: kukkahattutäti  Olen koonnut siihen Googlesta kymmeniä uskomattomia ilmauksia, jotka edustavat mielestäni muun muassa syvää kuilua sukupolvien välillä. Ne ovat kuin sotapropagandaa.

Huom! Lisäys 2013: Downton Abbey-TV-sarjan naisten loistavat kukkahatut!

Blogini eivät ole Blogivirrassa, olen poistanut ne sieltä, sillä se on minusta sekava

Ihanneloma

Ihanneloma? Millainen se on? Pää ja kädet levossa? Pää levossa, kädet poimimassa marjoja? Kerran vietin ensimmäisen lomaviikon pelkästään neuloen, istuin iso flanelliyöpaita päällä sängyssä ja tunsin olevani zombi. Minulla oli ollut sinä talvena hyvin vaikeita teini-ikäisiä oppilaita.

Joillekin marjojen poimiminen on lepoa sielulle ja aivoille. Oli aikoja, jolloin luin aina lomalla Agatha Christien kirjat tai Kadonnutta aikaa etsimässä tai jotain muuta, mikä heitti matkalle toiseen maailmaan. Usein ensimmäinen asia, mikä tehdään loman alkaessa, on siivoaminen ja kaappien järjestely. Vähän sama juttu kuin silloin, kun jäädään eläkkeelle.

Kun kirjoittamisesta tuli työtä, tuntuu, ettei ole ollut enää lomaa ollenkaan. Vaikka kirjoja valmistuu harvoin, aiheita ja suunnitelmia on aina mielessä. Aina voi muokata keskeneräisiä käsikirjoituksia. Matkat ovat enimmäkseen aineiston keräämistä. Toisinaan kuitenkin nähtävyydet ovat niin suuria, niin yllättäviä, niin kauniita, että unohtaa kaiken muun. Kotiäitinä ollessani pidin yhden vapaaillan viikossa. Menin perjantai-iltaisin Rikhardinkadun kirjastoon ja luin tuntikausia lehtiä ja kirjoja. Alussa kuulin aina korvissani herttaisia ääniä, jotka sanoivat: äiti! äiti!

Onko bloggaaminen tai valokuvien ottaminen työtä vai harrastusta, lepoa vai stressiä? Pitääkö lomalla vastata puhelimeen?

Café Strindbergissä iltateellä

Café Strindberg, originally uploaded by Anna Amnell.

Iltakävelyllä tuli vähän kylmä, ja menimme Café Strindbergiin lämmittelemään. Mieheni otti kahvin kanssa porosandwichin ja minä teen kanssa voileivän, jossa oli salaattia, savulohta ja "isoäidin kurkkua". Ohuet maustetut kurkkuviipaleet toivat kodikkaita muistoja.

Ennen kurkku tarjottiin aina kuorittuna, hyvin ohueksi viipaloituna ja "rumpattuna": viipaleet laitettiin kulhoon, päälle etikkaa ja mausteita. Sitten laitettiin lautanen kulhon päälle ja ravisteltiin kulhoa, jotta viipaleet olivat pehmeitä ja maukkaita. Äitinikin tarjosi kurkun aina niin, ja minä sain ravistella kulhoa.

Huomasin, että kahvilan paneloidut seinät loivat kodikkuutta. Nyt on Esplanadin varrella monta kahvilaa, jonne saa mennä lämmittelemään iltakävelyn jälkeen.

Linnanmäki auringonpaisteessa

klo 18.10. Avoimen ikkunan läpi. Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurena ja kauniina.