Kevät kaupungissa

IMG_3383
Originally uploaded by amnellanna

Raitsikkapysäkillä Helsingin keskustassa napattu kuva. Luonto on lähellä kaupunkilaistakin.

Miksi?

 

Miksi terve nuori nainen istuu kadulla kerjäämässä? Hankkiiko kerjäämällä enemmän rahaa kuin työnteolla? Onko kukaan tarjonnut tälle naiselle työtä? Aion ottaa tästä lähtien mukaani ruokaa, jota annan näille kerjääville ihmisille. Tee sinä samoin.

Käykö samalla tavalla kuin kävi kerran, kun laitoin nuorena perheenäitinä hyvät päällystetyt voileivät pakettiin eräälle miehelle, joka tuli pyytämään rahaa ruokaan? Näin ikkunasta, kuinka mies heitti vihaisena voileipäpaketin pihalle.
Kerjääminen kannattaa aina. (Helsingin Sanomat)

Poliisi löysi kerjäläisten välinevaraston.Katajanokalta löytyi tyhjästä liikehuoneistosta mm kainalosauvoja ja muuta rekvisiittaa.
HS.fi

Kenelle nämä ihmiset kerjäävät?

Perinnöllisyys ja ympäristö

Ihmisen älykkyys ilmenee monin tavoin. Älykkyyteen vaikuttavat Matt Ridleyn kirjan "Genome" (1999) mukaan eniten perinnöllisyys (50%), sitten seuraavat koti eli sisarukset ja vanhemmat(20%), ja loput tulee koulusta ja ikätovereilta - ja ajalta, jolloin ihminen oli kohdussa. Aika ennen syntymää on suurempi vaikuttaja kuin vanhempien vaikutus lapsen synnyttyä.

Perinnöllisyyden merkitys on tasa-arvoisessa yhteiskunnassa suurempi kuin vanhanaikaisessa luokkayhteiskunnassa. Tämä on ihan ymmärrettävää. Jos kaikilla on kunnon ruokaa, kunnon koulutus ja vieläpä on tarjolla ohjausta raskaana oleville naisille, erottavaksi tekijäksi tulevat geenit.

Hyvällä koulutuksella voidaan älykkyyttä kohottaa huomattavasti, mutta vaikutus on väliaikaista. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä suuremmaksi tulee perinnöllisyyden vaikutus. Ihminen karistaa muiden ihmisten vaikutuksen ja itsenäistyy.

Lapsikin voi hakeutua ympäristöön, joka sopii nimenomaan hänen luontaisille taipumuksilleen. Se saattaa olla täysin erilainen kuin kotiympäristö. Mitä sen jälkeen tapahtuu, riippuukin yhteiskunnasta, jossa hän elää eli tarjotaanko koulutusta vaikkapa musikaalisille, urheilullisille tai matemaattisesti lahjakkaille lapsille tai kirjastoja lukutoukille.

(Matt Ridley, Genome. 1999. Luku 6 käsittelee älykkyyttä.)

Täällä keskustellaan siitä, periytyykö lahjakkuus.

Sumuinen ilta

 

Kevät kaupungissa.

Punainen sateenvarjo

Sateinen päivä huhtikuussa.

Yritämmekö museoida Suomen romanit?

Romanien lippu.

Heidän kansallispäivänsä on huhtikuun 8. Heidän lippunsa yläosassa on sininen taivaan ja spiritualiteetin symbolina, alaosassa vihreä väri symbolina maasta ja keskellä pyörä kertomassa heidän esivanhempiensa vaeltavasta elämäntyylistä (ja yhteydestä muinaisten esivanhempien kotimaahan Intiaan?).

Näyttelijät Charles Chaplin, Michael Caine, Yul Brunner, Roger Moore, Bob Hoskins. Elvis Presley. Orkesterinjohtajia (esim Sergiu Celibidache), tutkijoita, renessanssiajan taidemaalari, säveltäjiä, nobelisti (August Krogh, 1920 lääketiede). Katolinen pyhimys. Muusikoita, sirkustaiteilijoita, kirjailijoita, poliitikkoja, EU-edustajia. Näyttelijöitä, virkamiehiä Suomessa. Mitä yhteistä heillä on?

Näitä kaikki ihmisiä yhdistää se, että he ovat romanisukua.

Olla romani ei merkitsekään vain hevoskauppaa ja pitsiliinoja, vanhanaikaisia pitkiä hameita ja pysähtymistä menneeseen elämäntapaan. Romaneja on ollut aina, ja he ovat samanlaisia ihmisiä kuin me muutkin.

Romaniperintöön kuuluu meidän muiden mielestä romantiikka, mustalaismusiikki, kauniit hevoset ja erikoiset asut. Yritämmekö ehkä museoida maamme romanit innostamalla heidät pitäytymään ahtaasti rajatusssa elämäntyylissä ja pukeutumiskulttuurissa? Miksi emme arvostele sitä, että romanityttöjen täytyy kulkea arkisinkin pitkissä hameissa, jotka estävät urheilun ja monet ammatit? Vähemmistöjen kunnioittaminen voi olla myös museoimista.

Museoimalla voidaan hallita jotain kansanryhmää, pitää heidät sillä paikalla, jonka me muut olemme heille armollisesti joskus antaneet. Jos minä olisin romani, mustalaisnainen, minä huutaisin: EI! Romaneilla on luonnollisesti oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, onnelliseen perhe-elämään ja sukurakkauteen, mutta se ei saa merkitä elämän rajoittamista vaan elämän rikastuttamista.

Kerjäävät ulkomaalaiset kaduillamme ovat erityisilmiö, jonka taustaa taidamme tuntea vähän. Kuka saa loppujen lopuksi rahat, joita annamme noille polvillaan kerjääville ihmisille? Onko tällä ilmiöllä mitään tekemistä sen kanssa, että joku kuuluu romanisukuun? Minun mielestäni ei, tai vain hyvin vähän. Näiden romanien köyhyys johtuu siitä, että heidän kotimaassaankin tehtiin täysin epäonnistunut poliittinen kokeilu, joka tuhosi luonnon ja kurjistutti ihmiset, muutkin kuin romanit.

Sivistyneissä länsimaissa romanit ovat voineet elää samanlaista elämää kuin muutkin. Esimerkiksi Kanadassa ja Yhdysvalloissa romanit eivät poikenneet millään tavalla muuusta väestöstä. Eksoottisesta taustasta saatettiin olla ylpeitä, jos se tiedettiin.

Suomalaisille romanivanhemmille ja romaninuorille olisi paljon innostavampaa katsella seuraavia sivuja:

Famous Gypsies =Kuuluisia romaneja, sekä todellisia nykyään eläviä henkilöitä että menneiden aikojen ihmisiä ja romaanien henkilöitä.
Sivun alaosasssa liehuu romanien lippu.

Visiting happy Gipsies. (Ranskalainen dokumenttielokuva vuodelta 2004)

Niin, että miten Chaplin tai Brunner ovat romaneja? Chaplinin äiti oli romanisukua, Yul Brunner taas oli venäläisjuutalaisromanisukua. Lue lisää ja heitä menemään lopullisesti käsityksesi romaneista pelkkinä pitsinkauppaajina (pidän pitsiliinoista) tai hevoskauppiaina (ihailin lapsena romanien kauniita hevosia).

Lisäys:
Geneettinen tutkimus osoittaa, että romanit ovat lähtöisin Intiasta. Wikipediassa lueteltuina maat, joissa heitä asuu. Suomen lippua ei näy, mutta artikkelin loppupuolella on lyhyt maininta Suomen romaneista.
  Romanit
Lisäys: Jo 1700-luvulla eräs tutkija huomasi, että Hollannissa opiskelevien intialaisten kieli muistutti romanien kiletä. Ks. kommentit.