Mustavalkoinen joulu

Tämä Helsingin Aleksilla nähtävissä oleva näyteikkuna kertoo kahdella kielellä, että juuri tässä lienee viehättävin jouluikkuna. Ainakin se on erilainen. Tuskin osaisin laittaa mustavalkoisen joulun. Entä Coco Chanel, josta minäkin olen nähnyt kaksi elokuvaa tänä syksynä? Saattoiko hänen joulunsakin olla mustavalkoinen?

Brisbane, Australia mainostaa Coco avant Chanel joulua! Löytyyköhän sieltä myös Cocon katolisen joulun aineksia?

Kommenteista löytyy linkki pariisilaisiin Coco Chanel näyteikkunoihin.

Cocon tyyli 'vähän on tarpeeksi' kannustaa anteliaisuuteen näin jouluna, uskoo Southernness-blogin kirjoittaja kirjoituksellaan Coco liittyy Pelastusarmeijaan. Jos sinulla on liikaa, anna tarvitseville eli lahjoita hyväntekeväsyyteen.

Kiinnostava yksityiskohta: Coco Chanel käytti melkein joka päivä molemmissa ranteissaan ystävänsä herttua Fulco di Verduran suunnittelemaa Maltan ristiä.

Adventti kotona

Adventtikynttilän lämpö saa amarylliksen kukan aukeamaan. On hyvä nauttia joulusta jo nyt.

Hyvää adventtia!

Adventtiseppeleitä helsinkiläisen kerrostalon edessä marraskuun 28. päivänä 2009 eli 1. adventin aattona.

Syksy Töölössä

Hesperiankatu. November 28, 2009 in Helsinki.

Milloin rokotetaan terveet yli 64-vuotiaat?

Tämän aamun HBL kertoo, että henkilöt jotka ovat yli 64-vuotiaita TAI kuuluvat johonkin riskiryhmään, saavat rokotuksen ennen terveitä aikuisia. "Personer som är över 64 år gamla eller som tillhör någon riskigrupp får vaccinet före friska vuxna." (Alla får sprutan HBL/Nyheter 27.11.2009)

Helsingin terveyskeskukset ja Hesari taas kertovat, että yli 65-vuotiaat (ei 64) riskiryhmiin kuulumattomat rokotetaan kaikkein viimeisinä.

Informaatio sikainfluenssasta ja rokotuksista on ollut koko ajan sekavaa.

Kirjoittaminen ja hidastamisen filosofia

Myös nallet iloitsevat Finlandia junior -palkinnosta.

Paljon Onnea! Maria Vuorio on saanut Suomi -palkinnon ja Mari Kujanpää Finlandia Junior-palkinnon.

Kirjallisuudentutkija ja kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen kertoo heistä ja muista kulttuurin alalla äskettäin palkituista.

Hän kirjoittaa Lastenkirjahylly -blogissaan:

"Mari Kujanpää paljastuu selvästi Maria Vuorion hengenheimolaiseksi ilmoittaessaan, että ei koe painetta seuraavan kirjan kirjoittamisesta:

– Kirjoitan mieluummin hyvän kirjan harvoin kuin huonon kirjan usein. En pidä tehokkuusajattelusta, jonka mukaan joka vuosi pitäisi julkaista uusi kirja.

Tohdinkin toivoa, että lasten- ja nuortenkirjallisuuteen leviäisi vähitellen tällainen HIDASTAMISEN FILOSOFIA, jossa vähemmän on enemmän."

Suurten kielialueiden kirjailijat voivat julkaista harvoin, sillä lukijamäärä on suuri, kirjoista saatavat tulot riittävät tauon pitämiseen. Toinen mahdollisuus hitauteen on niillä, joilla on muita tuloja, esimerkiksi kuukausipalkka kuten kirjastonhoitaja Mari Kujanpäällä. Minäkin kirjoitin ensimmäiset neljä kirjaani kokopäivätyön ohella, lomalla, viikonlopulla, jopa jouluaamuna muiden vielä nukkuessa. Muita mahdollisuuksia suovat eläke, aviopuolison tuki ja runsaat apurahat, joita on harvoilla kirjailijoilla.

Monien on pakko hidastaa, sillä elämässä on toki muitakin asioita kuin kirjoittaminen. Ne vievät aikaa: lapset, sairaudet, omaisten kuolema, elämän muut kriisit. Mutta joku on neuvonut kirjailijoita viisaasti: Se mikä vie eniten aikaa kirjoittamiseltasi, tulee antamaan eniten kirjoittamisellesi.

Tulppaanien aika

Viimeisinkin orkidea on kuihtumassa. Nyt on tulppaanien aika.

Penrosen laatat Keskuskadulla

Penrosen laatoitus 17.11.2009. Kuvasin nämä sähkövalossa. Ne saattavat näyttää erilaisilta päivänvalossa. Taustalla näkyy mm tähtikuvio.

Oletko ihmetellyt kaakelikuvioita, joita ollaan laittamassa Keskuskadulle? Tänään Hesari haastattelee arkkitehti Yrjö Rossia, joka valitsi laatat. Kuviot on keksinyt matemaatikko Sir Roger Penrose. Hänestä on laaja artikkeli englanninkielisessä Wikipediassa. Penrose tiling -artikkelista voi taas tutkia erilaisia laattakuvioita, joita näkee myös Helsingin Keskuskadulla.



28.11.2009

Arkkitehti Yrjö ”Rossi toivoo, että turistit muistaisivat kävelykadun laatat kuin Senaatintorin tai Temppeliaukion”, kirjoittaa Hesari. Tuo lause kiinnosti ja sai minut tutkimaan tarkemmin tietoja Penrosesta.

Wikipediassa ilmoitetaan Penrosen olevan materialistinen platonisti – ihan nimikirjoituksen kanssa. (Platonisti uskoo ikuisiin ideoihin, joihin tämän maailman oliot ottavat osaa. Platoninen materialisti? Hän uskoo, että materiassa tarkoitus, sekään ei ole sattumaa?)

Sir Roger Penrose ilmoittaa, ettei kannata mitään uskonnollista doktriinia. Mutta mitään uskontoja vastaan taistelevaa ateistia ei hänestä saa, vaikka häntä lainataan ahkerasti ateismin sivuilla. Hän kertoo, että tietyssä mielessä hän sanoo, että universumi ei voi olla pelkkää sattumaa, jonka keskelle meidät on heitetty, vaan universumin olemassaolossa on jotain syvempää tarkoitusta, mutta tästä perimmäisestä selityksestä ei tällä hetkellä tiedetä. Ja näinhän asia on luonnontieteen ja matematiikan kannalta.

"Penrose has stated that he does not hold to any religious doctrine.[11] However, in the film A Brief History of Time he stated: 'There is a certain sense in which I would say the universe has a purpose. It's not there just somehow by chance. Some people take the view that the universe is simply there and it runs along–it's a bit as though it just sort of computes, and we happen by accident to find ourselves in this thing. I don't think that's a very fruitful or helpful way of looking at the universe, I think that there is something much deeper about it, about its existence, which we have very little inkling of at the moment.'

Penrose sanoo, että materialismikin on uskon varassa (faith of the gaps), tieto on kaikkea muuta kuin täydellistä. Samoin yleensäkin ateismi. (Ks mm Atheism of the Gaps)

Lue myös BBC:n nettisivulta keskustelu kvanttiteorista ja uskonnosta. Tiedemiehet eivät ole yksimielisiä.

Jos et tilaa Hesaria, osta se tänään ja lue artikkeli Penrosen laatoista. On saatu jotain uutta ja kiinnostavaa Helsingin keskustaan. Ahkerana iltakävelijänä tulen varmaankin kävelemään usein noiden laattojen päällä.

Penrosen kuviot ja virus