keskiviikkona, tammikuuta 09, 2019

tiistaina, tammikuuta 08, 2019

Kansalaistori

Oodi

Oodi näyttää vaatimattomalta kyyhöttäessään laajan Kansalaistorin laidassa. Nykyaikaa ajatellen nimi Kansalaistori on poissulkeva, sillä Suomessa on 250 000 ihmistä, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Nimellä on tietääkseni erikoiset historialliset juuret.

Eduskuntatalo

1990-luvun alussa eräs uskontoon hyvin kielteisesti suhtautuva demarituttavani kertoi minulle, että heikäläisiä ärsyttäää kovasti se, että kirkko on niin keskeinen Helsinki-kuvassa. Suuret juhlat pidetään Senaatintorilla, jonka muhkein rakennus on Tuomiokirkko. Asialle pitää tehdä jotakin. Juhlat pitäisi järjestää eduskuntalon edessä. Hän mainitsi, että se olisi sopiva kansalaistorin paikka. Aika pieni, ajattelin. En arvannut, mitä heillä oli mielessä.


Sanoma, Kiasma, Musiikkitalo

Sanomatalo, Kiasma ja Musiikkitalo [kuvakansioni] on jo rakennuttu.

Kansalaistori

Kansa rakasti makasiineja, mutta ne piti purkaa pois uljaan uuden maailman tieltä.

Railway warehouse arson in Helsinki on Friday, May 5th, 2006

Keväällä 2006 syttyivät makasiinit tuleen. Otin kuvat makuuhuoneeni ikkunasta.

Musiikkitalo


Musiikitalon viereen ilmestyi patsas.

Oodi on sisältä hyvin kaunis. Mieheni meni sinne ottamaan valokuvan eräästä kirjastani, joka oli vielä hyllyssä ja ihastui kirjastoon. Parasta Oodissa oli mieheni mielestä etuosan kaari oven edestä katsottuna. Kirjoja oli paljon. Mieheni joutui turvautumaan kirjastonhoitajan apuun löytääkseen kirjan, jota oli menossa kuvaamaan. Sinne tarvittaisiin kirjaoppaita.

Oodi ja sen ympäristö : musiikkitalo, Kiasma, Sanomatalo, Mannerheimin ratsastajapatsas ovat edustava moderni yhdistelmä ja sopivat hyvin yhteen eduskuntatalon kanssa. Nyt meillä helsinkiläisillä on juhlava keskus sekä modernisteille että vanhan kulttuurin ystäville. Juhlia voi järjestää kahdessa paikassa nin kuin ainakin suurkaupungeissa.

Alvar Aallon suunnitelman mukaan nykyisen torin nimi olisi ollut Terassitori, ja se olisi ulottunut Mannerheimin patsaalta Töölönlahden rantaan. 1968 nimeksi ehdotettiin Itsenäisyydenaukio. Vuonna 2004 aukion nimeksi vahvistettiin Kansalaistori. Itsenäisyydenaukio olisi ollut parempi. Myös Kulttuuritori sopisi hyvin. Se ei sulkisi ketään pois. Maassamme asuu satoja tuhansia ihmisiä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.

Sana kansalaistori tuo nimensä puolesta mieleeni Ranskan vallankumouksen, jonka juhlapäivä 14.7. on joillekin suomalaisille miltei pyhä. Pariisin suurin tori on entinen Ludvig XV:n aukio, jonka ratsastajapatsas kaadettiin vallankumouksen aikana. Tori nimettiin Vallankumouksen aukioksi eli Place de la Revolu­tioniksi, ja siellä mestattiin Ranskan verisessä vallankumouksessa giljotiinilla 1 300 henkilöä, myös Ludvig XVI ja Marie Antoinette. Olojen rauhoituttua aukio sai nimen ”sovun aukio” eli  Concorde-aukio (Place de la Concorde). Sovun aukiota mekin tarvitsisimme täällä Suomessa.

torstaina, joulukuuta 27, 2018

Onnea uudelle vuodelle 2019

First snow, Helsinki on November 7th 2006

Bloggaaminen on käynyt hyvin hankalaksi monien rajoitusten vuoksi. Uskon, että ne on tehty hyvässä tarkoituksessa ja toivon, että tilanne paranee tulevana vuonna. Siihen asti kiitos ja hyvää vointia kaikille!
Osallistun Facebookin ja Flickrin toimintaan.

keskiviikkona, joulukuuta 19, 2018

Hyvää joulua

joulukadulla

Onnellista joulua ja uutta vuotta!
Aleksanterinkatu vuoden 2007 asussa.



Vertauksen vuoksi joulukatu Helsingissä ennen sotia.  Kluuvikatu jouluna 1937. Kuva: Pietinen Aarne Oy / Helsingin kaupunginmuseo.

Blogini kommentointi on edelleen ongelmallinen. Toivon, että ongelmat selviävät tai sitten täytynee siirtyä Wordpressiin ensi vuoden puolella.
lue esim. Joulupukki ikä 1800 + vuotta
Amaryllis kuviani

Pelkästään tämän blogini kävijämäärä on ylittänyt miljoonan jo ajat sitten. Kiitos lukijat1

torstaina, joulukuuta 06, 2018

Isänmaallisuus ja kansallispuvut

Kansallispuku


"Jos isänmaallisuus ei  julkisena määritelmänä kuuluu kaikille, se tukee kahtiajakoa ja kahtia jakautunut kansa on aina heikko, kirjailija Sofi Oksanen kirjoittaa. Hän pohtii itsenäisyyspäivän esseessään myös nationalismia ja suomettumisen aiheuttamaa hiljaisuutta - sekä kansallispuvun painoa." Sofi Oksanen: Isänmaallisuudesta, Helsingin Sanomat Kulttuuri 6.12. 2018.   

Olen kuvannut kansallispukuiset nuket kirpputorilla. Minulla oli Yhdysvalloissa AFS-vaihto-oppilaana ollessani mukana tällainen Munsalan kansallispuku. Käytin sitä, kun pidin puheita, joissa kerroin Suomesta. Montanassa oli paljon suomalaisia siirtolaisia, ja jätin kansallispukuni Amerikkaan, sillä paikalliset suomalaiset käyttivät kansallispukuja kuoroasuina. Sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa siirtolaiset käyttävät kotimaansa kansallispukua, vaikka heidän esivanhempansa olisivat muuttaneet Amerikkaan monta sukupolvea sitten. Sama käytäntö olisi mielestäni hauskaa Suomessakin.

Kansallispuvun jättäminen Amerikkaan  harmitti myöhemmin, kun tyttäreni olisi voinut käyttää samaa pukua. Kansallispukuja ostettaisiin enemmän, jos ne eivät olisi niin kalliita. Esimerkiksi mieheni sisar teki itselleen kansallispuvun kansalaisopiston kursseilla. Hän teki Ylä-Savon puvun, vaikka asui naimisiin mentyään Lounais-Suomessa. 

Kansallispuvut ovat kauniita, mutta myös konkreettisesti raskaita, ja ne päällä tulee kuuma lämpimissä sisätiloissa. Ne soveltuvatkin parhaiten ulkoilmajuhliin. Kansallispukuja näkee monissa maissa arkiasuinakin sekä naisilla että miehillä.

P.S. Valitan sitä, että blogeihini ei voi kommentoida, en edes minä itse. Bloggerissa on jokin vika, jota ei ole korjatttu. Se johtunee tosiasiassa Googlesta.

maanantaina, marraskuuta 26, 2018

Blogisisko ® Anna Amnell: Jouluseimi Senatintorille

jouluseimi Torontossa

Blogisisko ® Anna Amnell: Jouluseimi Senatintorille: Jouluseimi Torontossa kadun varrella . Senaatintorilla on nykyään joka joulu Tuomaanmarkkinat eli joulutori. Seurakuntayhtymän kannattaisi laittaa Senaatintorille kookas jouluse...