Näissä värikkäissä kansioissa on tulostettuna ehkä 3/4
tulevasta noin 200 sivua käsittävästä kirjastani. Ruokapöytä on edelleen
pisimmillään, sillä tänään levitän taas tekstit järjestykseen luvuttain
pöydälle ja katselen niitä muutaman päivän ajan, vaihtelen järjestystä.
Tarvitsen tällaisen vanhanaikaisen menetelmän.
Tekstiä syntyy minulle
vähitellen, kohtauksittain. Osa on saanut alkunsa niin, että olen sanellut sitä kännykkääni ollessani jo melkein unessa tai istumassa esimerkiksi jossain pietarilaisessa
kahvilassa tai moskovalaisessa museossa. Siellä todellakin syntyi kiinnostavaa
tekstiä - toisesta ajasta ja
paikastakin. Lähetin tekstin heti sähköpostiini, ja kotona kirjoitin puhtaaksi
Dragonin välillä huvittavan tulkinnan puheestani. Vähitellen se on oppinut
tuntemaan puhetyylini ja sanastoni.
Ymmärrän kirjailijoita, jotka matkustavat
ulkomaille kirjoittamaan. Berliinissä kaikki aika meni museoissa kiertämiseen
ja Wittenbergin 1500-luvun tutkimiseen. Eräänä lauantaina päätin jäädä
kirjoittamaan, kun mieheni meni museoihin. Mutta juuri silloin oli
lentoliikenne vilkasta, ja koneet lensivät Berliinin residenssin yli miltei
tauotta.
Minulla ei ole ollut koskaan pysyvää omaa työhuonetta. Pystyn
keskittymään missä hyvänsä eikä minua häiritse, jos minulle tullaan puhumaan
välillä. Olen ajatellut, että kahvilassa kirjoittaminen voisi olla hauskaa,
mutta silloin pitäisi olla hyvin kevyt kannettava tietokone.
P.S. Tämä syntyi
spontaanisti jFacebookiin ja kopioin sen tänne blogiini.
