Päivänsankari

Geertgen tot Sint Jans Johannes Kastaja 1400-luku.

Johannes Kastajan syntymäpäivää alettiin viettää jo 400-luvulta lähtien 24.6. eli puoli vuotta ennen joulua, ja sitä vietetään muualla maailmassa edelleen 24. kesäkuuta. Suomessa juhannusta on vietetty vuodesta 1955 lähtien 20-26.6 välisenä lauantaina. Samoin on Ruotsissa.

Johannes Kastaja herätti omana aikanaan paljon huomiota. Hän eli erämaassa yllään kamelinkarvavaate ja ruokanaan heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja.

Johannes Kastajan päivä on eräs kaikkein tärkeimmistä kirkollisista juhlapäivistä. Sitä vietetään kaikkialla maailmassa, myös siellä missä on siiihen aikaan keskitalvi. Suomessa Johannes Kastajan päivä osuu vuodenaikaan, jolloin luonto on kauneimmillaan.



Johannes Kastaja Helsingissä nimikkokirkkonsa Johanneksen kirkon edessä.

Cityjuhannus on nyt trendikästä

DSC06067, originally uploaded by amnellanna.

Tämä kuva on otettu kerrostalon kattoparvekkeelta eilen vähän ennen puoltayötä. Klikkaamalla kuvaa pääset katsomaan muita samalta paikalta otettuja kuvia.

On alkanut juhannusaatto, jota vietämme aina Helsingissä. Kaupunki on kaunis kesällä - eikä ole itikoita. Luin juuri lehdestä, että cityjuhannus on trendikästä.

Perinteinen juhannuskokko on lähinnä meitä tuolla meren rannalla Kaivopuistossa, jos vain on lupa polttaa kokkoa. Sateista on ollut, joten eiköhän se roihua.

Hyvää juhannusta!

20.6.2007

Sunset in Helsinki on June 20th, originally uploaded by amnellanna.

Yötaivas Helsingin yllä

never the same, originally uploaded by amnellanna.

Tämä kannattaa katsoa suurempana

Voiko ihminen olla oman itsensä vihollinen?

Tämä kirjoitus alkoi kommentista, jonka kirjoitin keskusteluun siitä, voiko kiusattu olla syyllinen kiusatuksi joutumiseen. Lasta en pitäisi tietenkään koskaan syyllisenä, osallisena siihen, että hän joutuu kiusaamisen tai väkivallan kohteeksi. Lapsella on kaikissa olosuhteissa oikeus turvallisuuteen - riippumatta luonteestaan, ulkomuodostaan, vanhemmistaan. Mutta aikuiset. Tuli mieleen eräs näkökulma, johon vain viittasin keskustelussa.

Kirjoitin, että ulkopuoliselle on usein mysteeri, miksi jotkut naiset näyttävät hakeutuvan jatkuvasti ihmissuhteisiin, joissa he joutuvat kiusatuiksi, jopa pahoinpidellyiksi. Se näyttää olevan kuin huume, josta he eivät pääse eroon.

Miksi nainen alistuu esimerkiksi väkivaltaisen tai kroonisesti uskottoman miehen valtaan? Omituisinta on, että tällaisia naisia saatetaan suorastaan ihailla. Ajatellaan vaikkapa Frida Kahloa tai Simone de Beauvoiria. Kolmaskin tunnettu nainen tuli mieleen - Rebecca West (1892-1983), joka joutui jatkuvasti katastrofaalisiin suhteisiin miesten kanssa. Joku on sanonut hänen tilaansa "psykologiseksi hemofiliaksi".

Väkivalta kiehtoi Rebecca Westia, hän veti sitä puoleensa. Rebecca West kirjoitti itse, että me saatamme olla jakaantuneita. Toinen puoli meistä tahtoo rauhaa ja sopusointua, toinen katastrofeja. Jos näin on, meidän tulee salapoliisin lailla tarkkailla itseämme ja huolehtia itsestämme.