Nimipäiväsankari: tänään Johannes

Kaksi Johannesta
Ivan Mestrovic: John the Baptist, Split, Croatia, Diocletianuksen palatsi
Kari Juva; Helsinki, Johanneksen kirkko

Hyvää nimipäivää Johannekset! Johannes Kastaja on nyt niin kuin kuningatar Elisabet, jolla on kaksi syntymäpäivää, virallinen syntymäpäivä ja oikea syntymäpäivä, eli Johannekselle oikea syntymäivä on 24.6. jota useimmat maat juhlivat Johannes Kastajan päivänä.Olkoon tämä sitten Johannes Kastajan nimipäivä. Sekavaa, sillä kirkoissa saarnataan Suomessa juhannuksena  Johanneksen kuolemasta, jota katolinen kirkko juhlii tammikuun 7.

Hyvää cityjuhannusta!

Maaseutu oli kylässä kaupungissa, kun otin nämä mökkikuvat.

Tänään juhannusaattona HBL kirjoittaa, ettö cityjuhannus on tullut yhä yleisemmäksi. (Midsommar i stan blir populärare, sivu 23)  1950-60-luvusta lähtien on vietetty juhannusta kaupungissa, ensin mökittömät, nykyään myös mökkien omistajat. Juhliminen on entistä spontaanimpaa. Syödään hyvää ruokaa, mennään piknikille. Kaupunkikulttuuria on alettu arvostaa tässäkin asiassa.

Vuodenaikajuhlat kuuluvat kaikille, kirjoittaa Jens Finnäs samassa lehdessä (Apropå). Ihmiskunta on aina juhlinut kesän alkamista ja sadonkorjuuta,  piristänyt pimeää aikaa valolla ja hyvällä ruualla. Kaikki juhlamme ovat monikulttuurisia. Niitä voi juhlia yhtä hyvin kristitty, muslimi tai uskonnoton.

Minusta on luonnollista, että kukin antaa tällekin juhlalle sisällön oman sydämensä mukaan. Toiset juhlivat kesää, valoa ja auringon lämpöä, toiset muistavat originellia kristinuskon esitaistelijaa Johannes Kastajaa, joka oli varsinainen luonnossa eläjä, eli suorastaan erämaan ehdoilla. Hänellä oli kamelinkarvasta kudottu vaate, ja hän söi heinäsirkkoja sekä villimehiläisen hunajaa. Siinä vasta vihreää ohjelmaa six-packin ajan suomalaisille.




Pieni Johannes Kastajan patsas Johanneksen kirkon ovella. Kuva: Anna Amnell

Lisäisin, että kannattaa myös muistaa, että samalla kun ihmiset eivät ole olleet ahdasmielisiä ja halunneet poistaa kalenterista esivanhempiemme kuulle, auringolle tai Tor-jumalalle omistamia viikonpäivien nimiä (maanantai, sunnuntai, torstai), kulttuurin kerrostumia, meidän ei tule myöskään antaa hyljätä suvivirttä tai ajanlaskun merkinnässä käytettäviä perinteisiä eKr ja jKr -merkkejä, vaikka pieni osa suomalaisia on sitä äänekkäästi ja ahdasmielisesti vaatimassa. Kristittyjä on aina vainottu, vainotaan nykyäänkin. Alla Ivan Mestrovicin Johannes Kastaja patsas keisari Diokletianuksen linnoituspalatsin raunioiden keskellä.



Onnellista ja iloista keskikesän juhlaa! Hyvää juhannusta!

Yhtä hymyä: Summer Smile

Hauska yllätys odotti tänä aamuna Ritan monikulttuurisessa ja lämminhenkisessä blogissa Blogging Friends -kirjoituksessa: palkintoja blogiystäville.



Ne ovat kaikki hyvin kauniita ja mikä parasta: ne kertovat hyvästä tahdosta bloggaajien keskuudessa.



Seuraavien bloggaajien kirjoitukset ja kommentit ovat ilahduttaneet viime aikoina:

Anita, jonka blogia luin jo ennen kuin aloitin itse bloggaamisen.

Hannele

Ikkunaiines

Kaisa

Kyllimarjaana

Una (Hallatar)

Unelma

Valitkaa mieleisenne tai kaikki!

Miellyttävää kesäpäivää kaikille lukijoille ja bloggaajille!

katso myös Tunnustuksia ja virtuaalipokaaleja

P.S. Kommenteissa Anita muistuttaa, että tänään on oikea juhannus. Vain Suomi ja Ruotsi ovat siirtäneet juhannuksen vieton pois Johannes Kastajan päivästä. Ei ole ihme, että muistellaan, että ennen oli juhannuksena aina kaunis sää. Juhannusta viettiin viikkoa myöhemmin kuin nykyään.

Hyvää juhannusta!

Juhannussalko Helsingissä vuonna 2009.

Toivotan kaikille lukijoilleni hyvää ja turvallista juhannusta.

Juhannuspäivää vietetään Johannes Kastajan muistoksi. Juhannuksen vietto on levinnyt kristinuskon myötä mm Etelä-Amerikkaan. Siihen liittyy monia muinaisia perinteitä, joita on mm kuvassa oleva juhannussalko. Alla olevassa kuvassa Johannes Kastajan patsas Helsingin Johanneksen kirkossa. (St John's statue, St John's Cathedral, Helsinki)

Patsaita

Viime kesänä Diana-patsas Kolmiopuistossa eli Diana-puistossa näytti tällaiselta. Tämän vuoden puistikossa on tehty remonttia, joka alkaa valmistua. Patsas on jo paikoillaan, mutta nurmikot, kukat ja suihkulähde (Dianan keihään suuntaiset vesisuihkut?) puuttuvat. Ja tietenkin puut on kaadettu. Mitenkäs muuten? Diana puistikko näyttää tällä hetkellä ankealta.




Näiden Robert Stigellin atlasten ohi kuljen ainakin kerran päivässä. Ohranan talo on Kultakalan korttelin vanhin talo (1888) Korkeavuorenkadun ja Punanotkonkadun kulmassa. Venäjän valtiollinen poliisi (=Ohrana) toimi tässä talossa 1900-luvun alussa. "Sortovuosina kulki monen suomalaisen tie Ohranan talon kautta Siperiaan vankeuteen." (Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita.)



Naapurini Johannes Kastaja,



Kolmas patsasnaapurini on Sakari Topelius Koulupuistikossa Ratakadun ja Korkeavuorenkadun kulmassa. Ville Vallgren "Topelius ja lapset" (1932)



Tässä blogissa on ollut tänä vuonna kuvia mm Lönnrotin ja Leinon patsaasta sekä Hovinaisista, jotka ovat tänä kesänä Esplanadipuistossa.

Lisää kuviani patsaista.

Päivänsankari

Geertgen tot Sint Jans Johannes Kastaja 1400-luku.

Johannes Kastajan syntymäpäivää alettiin viettää jo 400-luvulta lähtien 24.6. eli puoli vuotta ennen joulua, ja sitä vietetään muualla maailmassa edelleen 24. kesäkuuta. Suomessa juhannusta on vietetty vuodesta 1955 lähtien 20-26.6 välisenä lauantaina. Samoin on Ruotsissa.

Johannes Kastaja herätti omana aikanaan paljon huomiota. Hän eli erämaassa yllään kamelinkarvavaate ja ruokanaan heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja.

Johannes Kastajan päivä on eräs kaikkein tärkeimmistä kirkollisista juhlapäivistä. Sitä vietetään kaikkialla maailmassa, myös siellä missä on siiihen aikaan keskitalvi. Suomessa Johannes Kastajan päivä osuu vuodenaikaan, jolloin luonto on kauneimmillaan.



Johannes Kastaja Helsingissä nimikkokirkkonsa Johanneksen kirkon edessä.