Tämäkin on Venäjää: Romanov-marttyyrit

Romanovin perhe noin vuonna 1912 (Wikipedia, Scan par Félix Potuit)

Kuvassa oleva pieni venäläinen poika, hänen sisarensa, äitinsä ja isänsä murhattiin julmasti heinäkuun 17. päivänä vuonna 1918 erään talon kellarissa.  Samalla paikalla kohoaa nyt kaunis kirkko. Venäjä on muuttunut.

Löysin sattumalta erikoisen kuvasarjan, joka esitteli Venäjän viimeisestä tsaarista ja hänen perheestään maalattuja ikoneita. Olin nähnyt jo 1980-luvulla pohjois-amerikkalaisessa lehdessä kuvan sikäläisestä Romanov-ikonista, jossa oli kuvattuna koko perhe. Romanoveista on tulossa pyhimyksiä. Ehkäpä siinä on asia, joka pystyy poistamaan venäläisten kollektiivisen huonon omantunnon bolshevikkien suorittamasta hirmuteosta.

Romanovin perhe: Romanoveista on harvinaisen paljon valokuvia ja elokuvia, sillä he harrastivat itsekin valokuvausta, kehittivät itse filmit. He olivat onnellinen perhe. Videossa rullaluistellaan, tanssitaan laivan kannella ehkäpä Suomessa vietetyn loman aikana.  Järkyttävä loppukohtaus  on näytelmästä.  Romanovien elämä

Romanovit olivat myös hyvin hurskas perhe. Aleksein sairaus vahvisti tätä ominaisuutta perheessä. Bolshevikit järjestivät venäläisille keisarilliset pyhimykset, ikuisen tsaariperheen. Alekseista tuli eräs Venäjän lapsimarttyyreista. Bolshevikit eivät tainneet tuntea kansaansa, muuten he olisivat sallineet tsaarin ja hänen perheensä muuttaa Englantiin sukulaisten luo viettämään rauhallista elämää.

Venäjän keisarillinen perhe -ikonit (kiinnostava sarja, katso suuremmassa koossa,. Oikean alakulman suorakaide videossa)

Wikipedian artikkeli  Romanov-pyhimyksistä:Yekaterinburg, Cathedral-on-the-Blood. Photo: Vladimir Udilov

Joulukortit esille

Joulukortit esille, originally uploaded by Anna Amnell.

Ensimmäiset kortit ovat päässeet kirjahyllyyn nähtäviksi.

Joka joulu on sama mieluinen ongelma: minne joulukortit esille? Yleensä laitan ne ainakin jouluaatoksi isoon maljaan, josta niitä saa katsella yhdessä.

Joka joulu on ollut erilaisia ideoita. Joskus kortit sinitarralla kiinni kaapin oveen, toisinaan slkkinauhaan riippumaan, takan reunalle, kaapin päälle jne. Nykyään kortteja on vähemmän, sillä monet tervehtivät netin kautta.

Olen säästänyt vuosikausien kortit. Tyttäreni on skannanut korttinsa ja laittanut ne erilliseeen blogiin. Ehkä minäkin skannaan korttikokoelmani joskus.

On joulukortteja, Halloween-kortteja, Valentinen päivän kortteja, syntymäpäiväkortteja, onnittelukortteja nimipäivinä ja syntymäpäivinä.

Toivon, että korttien lähettäminen jatkuu. Kyllä tänne maailmaan vielä kortteja mahtuu. Eivät ne vie paljon tilaa kotonakaan.

Vanhassa vara parempi

Vaihdoin blogini vanhaan tyyliin, sillä haluan käyttää myös sivupalkkia ja kuvia otsikon takana. Saa nähdä, siirtyykö Blogger kokonaan noihin Dynaamisiin taustoihin. Se ei olisi ehkä viisasta.

Tietokoneen taustalla on lunta. Kauniita mnaisemia löytyy täältä:
http://desktopwallpaper-s.com/42-Nature/

Amaryllis uutta sävyä

Amaryllis, originally uploaded by Anna Amnell.

Vuoden pimeimpänä aikana kukkien koko ihmeellisyys kiinnostaa, niiden värit, muodot, tuoksut.

Ainolan keittiö

Ainolan keittiö, originally uploaded by Anna Amnell.

Ainolan keittiö on ainoa paikka, jonka turistikin voi kuvata, sillä ovi on auki ja keittiö näkyy pihalle asti. Lue Julian Barnesin artikkeli Sibeliuksesta.

My photos Ainola, the home of Aino and Jean Sibelius

Tähän liittyy kommentti keskeneräisistä töistä:

Minulla on myös tuollaisia ikuisia projekteja. Aina on tullut jokin elämän pieni tai suuri katastrofi, jonka vuoksi ne ovat jääneet kesken. Jossakin oppaassa neuvottiin, että keskeneräisistä romaaneista voi tehdä novelleja.

Minä koetan aina muistella, että tällaista on tapahtunut ennenkin. Jane Austen kirjoitti 19-vuotiaana kirjeromaanin muodossa kahdesta tytöstä, Eleonorista ja Mariannesta. Vasta 16 vuotta myöhemmin ilmestyi romaani Järki ja tunteet. Kirjailijan mielipiteet tytöistä olivat vaihdelleet noina vuosina. Monesti kirjasta tuleekin ihan muuta, kuin mitä alussa suunnitteli siitä tulevan. On kiinnostavaa verrata eri versioita.

Meillä on helpompaa säilyttää nuo versiot. Voimme tallentaa eri versiot nettitikuille, ulkoiseen muistiin, salaiseen blogiin, sähköpostiin, sukulaisten laitteisiin. Minä tallennan moneen paikkaan. On kertynyt papereita, vihkoja, lerppuja, korppuja, ym, jotka pitää muistaa muuttaa aina uuteen ja moderniin muotoon. Useina kappaleina.

Mieleen ovat jääneet tarinat miehestä, jonka väitöskirjan ainoa versio paloi autossa tai Jimmy Carterista, joka pyyhkäisi vahingossa koko kirjan käsikirjoituksen tietokoneelta.

Jotkut hävittävät keskeneräiset työnsä. Kuuluisin on Sibelius, joka polltti keskeneräisen kahdeksannen sinfoniansa Ainolan vihreässä kaakeliuunissa, kuten Julian Barnes kertoo kiinnostavassa artikkelissaan Intelligent Life -lehden tammi-helmikuun 2012 numerossa.

Lisäys: Sibelius ei polttanut sinfoniaparkaa Ainolan hellassa, mutta moni runo tai romaanikäsikirjoitus on työnnetty hellaan tai takkaan sytykkeeksi.