Valkoinen orkidea

Valkoinen orkidea, a photo by Anna Amnell on Flickr.

ostettu 5.11. 2012, kohta kaksi kuukautta kukassa.
9.2. nyt jo kolme kuukautta

Värikollaasi: golden glow

golden honey, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Värikollaasi 107 'golden glow'  ja Samaa sävyä 'Prahan enkelit ja kerubijoulukortti'
katso
Sama kollaasi suurena

Prahan enkelit

IMG_4816, a photo by Pink Lady on the Loose! on Flickr.

Jouluenkeli . Kuva: Mimi Amnell
Sama kuva suurena

Jouluenkeli on rauhan ja ilon enkeli.
Alinna on Värikollaasin extra: kerubijoulukortti




Hyvän ja pahan välinen taistelu. Enkeli taistelee paholaista vastaan. (Mahdollisesti arkkienkeli Mikael.)
Pyhän Wenceslaksen katedraali, Praha. Kuva: Anna Amnell

Ja seuraavaksi Värikollaasin joulun extrahaaste: Kerubijoulukortti
Nämä lienevät enkelien lastentarhalaisia.:)



Pikkuenkelit Pyhän Yrjön Basilikassa Prahassa.
Katso sama kollaasi suurena

Sumu

Sumua


Sumu, a photo by Anna Amnell on Flickr. (linkissä 'sumu' koko kuva)

Helsinki

Sanomalehti synkentää päivän

Kun heräsin tänä aamuna, tunsin oloni erinomaiseksi. Kuume oli poissa, samoin vatsakipu, muutaman päivän vaivannut raju tauti oli lähtenyt. Menin olohuoneeseen, hain sanomalehden ja sytytin päivänvalolampun, jonka valossa luen lehden. Sanomalehden lukeminen oli virhe.

Iloinen mieli ja hyvä olo olivat hetkessä poissa, sillä sanomalehti kaatoi niskaani kaikki maailman murheet: raiskauksia, murhia, talousvaikeuksia jne jne. Ne olivat lisäksi kaikki sellaisia asioita, joille en voi yhtään mitään. Tajusin, että minun oli täysin hyödytöntä pilata päiväni näillä asioilla. Suomen sisäpolitiikkakin tulee toimeen ilman minua, sillä olen tehnyt kansalaisvelvollisuuteni, äänestänyt kaikissa vaaleissa henkilöitä, joiden tiedän hoitavan tehtävänsä niin hyvin kuin on mahdollista.

Tiedän, että C. S. Lewis ei tuhlannut aikaansa sanomalehtien lukemiseen. Wittgenstein väheksyi samoin  sanomalehtiä ja sanoi lukevansa lehtien kertomista tapahtumista kymmenen vuoden kuluttua tietosanakirjasta, jossa kerrotaan vain olennainen. Kumpikin sai aikaan paljon.

Hulluina vuosikymmeninä meille ei tullut sanomalehtiä eikä meillä ollut televisiota. Ihmekös meillä oli niin hauskaa ja ehdimme lukea paljon kirjoja, tehdä töitä, opiskella, olla lasten ja ystävien kanssa, ulkoilla, opettaa lapset uimaan, hiihtämään, käydä heidän kanssaan museoissa ja taidenäyttelyissä.

Toisaalta - on ollut pitkiäkin aikoja, jolloin olen lukenut useita sanomalehtiä rinnakkain. Se oli siihen aikaan, kun meille ostettiin työn vuoksi Financial Times, Sunday Times ja International Herald Tribune. Pidin eniten Financial Times -lehden kirjallisuusarvosteluista ja sunnuntainumerosta.

Vaikka Hesarissa on monia hyvin lahjakkaita toimittajia, sen täytyy nähtävästi pitää lehden taso massaan menevänä, ja lisäksi kirjallisuuden asema ei ole vielä Suomessa vapautunut poliittisesta painolastistaan, jota sille kertyi suomettumisen aikoina. Ehkä samasta syystä kirjallisuustoimittajia on liian vähän, mikä on suuri vahinko Suomelle ja varsin suomelle. Tilasimme pitkään myös HBL:n, mutta sitten se muuttui liian paljon Hesarin kaltaiseksi.