Photo Friday: 'Bold'

Architecture in Berlin

Vesi. Water

Viktor Jansson: Kalapoika
Esplanadi
Vesi. Water Makrotex
Makrotex-kuvat tiistaisin



Vesisade Runeberginkadulla
When it rains, it pours in our street.


Vesisade kirpputorilla




Vesipisarat ikkunassa
raindrops in the window




April showers



Sade puhdistaa ja kaunistaa kaupungin.
Klikkaa kuvat suuremmiksi tai käy katsomassa muita sade ja vesi -kuviani.

Kollaasit : Spring fever

Muumeilla on kevät ja tulossa juhannusjuhlat lapsille ja nuorille ja lapsenmielisille

Uudet värikollaasit 33: keltainen, vihreä, musta

 Muumit menossa juhannusjuhliin



 Näen ikkunastani tämä julisteen.

Ja alla extrana mieheni Töölönlahden puistossa ottama kuva Lux 2015 Helsinki lyhdystä, jossa on nämä samat värit.

Lisää Lux Helsinki -kuviamme

Vaihto-oppilaana: Lounas Manhattanilla öljymiljardöörin kanssa

Edelleen väitellään siitä, pahensiko Franklin D. Rooseveltin New Deal Yhdysvaltojen 1930-luvun lamaa, sillä työttömyys vain lisääntyi. Mutta New Deal aloitti Yhdysvaltojen yhteiskunnan muokkaamisen oikeudenmukaisempaan suuntaan. Ja siitähän kiistellään jälleen presidentinvaaleissa.

New Deal synnytti useita oikeusjuttuja. Niistä tunnetuin oli J. Edward Jonesin tapaus. Hän voitti Korkeimman oikeuden päätöksellä Rooseveltin - ja Amerikan valtion. Olin Jonesin naapurin kodissa vieraana vaihto-oppilasaikana.

Siihen aikaan, kun olin teini-ikäisenä vaihto-oppilaana Amerikassa, asuin lukuvuoden lopussa viikon New Yorkissa Scarsdalen & White Plainsin seudulla rikkaitten ihmisten alueella. Isäntäperheeni talo oli hyvin suuri ja 1800-luvun viktoriaanista tyyliä. Talon ympärillä oli puistomainen puutarha kuten naapureillakin. Minulla oli varattu useita huoneita eräästä kerroksesta.

Isäntäväkeni olivat Pariisissa taidetta ja balettia opiskellut kotirouva ja lakimies, jonka aikuinen poikakin oli lakimies. Isä ja poika näyttivät minulle New Yorkia ja kertoivat New Yorkin taloudellisista ja väestöpoliittisista ongelmista. Liikuimme luodinkestävällä autolla, sillä lakimies oli ollut mukana kovissa jutuissa ja pelkäsi joidenkin rikollisten kostavan. Perheenäidin kanssa matkustin maanalaisella keskustaan taidenäyttelyihin ja Broadway-teatteriin.

Naapurina oli monimiljonääri, öljymijardööri, joka vei minut syömään lounasta - vai olikohan se illallista ? - herrojen klubiin Manhattanille. Autonkuljettaja vei meidät hienoon ravintolaan, jossa oli tummaa jalopuuta ja hillittyä tummanpunaista sisustuksessa, panelointi ja paksut matot, jotka vaiensivat askelten ja keskustelun äänet. Oli frakkipukuisia miestarjoilijoita ja teini-ikäistäkin miellyttävää hyvää ruokaa. Mies oli älykäs ja maailmaa nähnyt. Hän oli adoptoinut pienen tytön, joka ratsasti päivisin ponillaan pihapuistossa.

Öljymiljardööri antoi minulle lahjaksi kaksi kirjoittamaansa kirjaa, jotka ovat kuljeksineet vuosikymmenet kirjakaapeissamme. Huomasin äskettäin netistä, että mies oli paljon kuuluisampi, kuin olin arvannut. Toinen kirja kertoo nimittäin tunnetusta Franklin D. Rooseveltin New Deal -iin liittyvästä oikeusjutusta, jonka tämä mies voittti Korkeimman oikeuden päätöksellä. Oli toimittu vastoin perustuslakia. Mies selosti minulle tätä tapausta, josta keskustellaan edelleen, sillä onhan jälleen lama.
Ks.

 

Kuvassa olen juuri saapunut Yhdysvaltoihin ja valitsen koulusssa lukujärjestykseeni mieluisia aineita.

J. Edward Jones Publishes Book: Scarsdale Inquirer, Number 19, 10 June 1938

Ja J. Edward Jones: And So They Indicted Me. 253 sivua, 1938

Kirja on tärkein

 

Aina käy näin: Kun olen kirjoittamassa kirjaa ja olen päässyt ensimmäisessä versiossa puolivälin yli, melkein loppuun, seuraava kirjaidea tunkee alitajuntaan. Tätä kirjaa olen todellisuudessa suunnitellut jo vuosikausia. Nyt ei enää häiritse se pelko, että en ehkä löydä kustantajaa. Aika on muuttunut. On palatttu entisiin aikoihin: kustantaja ei ole välttämätön, kirja on. Se löytää aikanaan lukijansa.