Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
perjantaina, huhtikuuta 22, 2016
maanantaina, huhtikuuta 18, 2016
Vesi. Water
Viktor Jansson: Kalapoika
Esplanadi
Vesi. Water Makrotex
Makrotex-kuvat tiistaisin
Vesisade Runeberginkadulla
When it rains, it pours in our street.
Vesisade kirpputorilla
Vesipisarat ikkunassa
raindrops in the window
April showers
Sade puhdistaa ja kaunistaa kaupungin.
Klikkaa kuvat suuremmiksi tai käy katsomassa muita sade ja vesi -kuviani.
sunnuntai, huhtikuuta 17, 2016
Kollaasit : Spring fever
Muumeilla on kevät ja tulossa juhannusjuhlat lapsille ja nuorille ja lapsenmielisille
Uudet värikollaasit 33: keltainen, vihreä, musta
Muumit menossa juhannusjuhliin
Näen ikkunastani tämä julisteen.
Ja alla extrana mieheni Töölönlahden puistossa ottama kuva Lux 2015 Helsinki lyhdystä, jossa on nämä samat värit.
Lisää Lux Helsinki -kuviamme
lauantaina, huhtikuuta 16, 2016
Vaihto-oppilaana: Lounas Manhattanilla öljymiljardöörin kanssa
Edelleen väitellään siitä, pahensiko Franklin D. Rooseveltin New Deal Yhdysvaltojen 1930-luvun lamaa, sillä työttömyys vain lisääntyi. Mutta New Deal aloitti Yhdysvaltojen yhteiskunnan muokkaamisen oikeudenmukaisempaan suuntaan. Ja siitähän kiistellään jälleen presidentinvaaleissa.
New Deal synnytti useita oikeusjuttuja. Niistä tunnetuin oli J. Edward Jonesin tapaus. Hän voitti Korkeimman oikeuden päätöksellä Rooseveltin - ja Amerikan valtion. Olin Jonesin naapurin kodissa vieraana vaihto-oppilasaikana.
Siihen aikaan, kun olin teini-ikäisenä vaihto-oppilaana Amerikassa, asuin lukuvuoden lopussa viikon New Yorkissa Scarsdalen & White Plainsin seudulla rikkaitten ihmisten alueella. Isäntäperheeni talo oli hyvin suuri ja 1800-luvun viktoriaanista tyyliä. Talon ympärillä oli puistomainen puutarha kuten naapureillakin. Minulla oli varattu useita huoneita eräästä kerroksesta.
Isäntäväkeni olivat Pariisissa taidetta ja balettia opiskellut kotirouva ja lakimies, jonka aikuinen poikakin oli lakimies. Isä ja poika näyttivät minulle New Yorkia ja kertoivat New Yorkin taloudellisista ja väestöpoliittisista ongelmista. Liikuimme luodinkestävällä autolla, sillä lakimies oli ollut mukana kovissa jutuissa ja pelkäsi joidenkin rikollisten kostavan. Perheenäidin kanssa matkustin maanalaisella keskustaan taidenäyttelyihin ja Broadway-teatteriin.
Naapurina oli monimiljonääri, öljymijardööri, joka vei minut syömään lounasta - vai olikohan se illallista ? - herrojen klubiin Manhattanille. Autonkuljettaja vei meidät hienoon ravintolaan, jossa oli tummaa jalopuuta ja hillittyä tummanpunaista sisustuksessa, panelointi ja paksut matot, jotka vaiensivat askelten ja keskustelun äänet. Oli frakkipukuisia miestarjoilijoita ja teini-ikäistäkin miellyttävää hyvää ruokaa. Mies oli älykäs ja maailmaa nähnyt. Hän oli adoptoinut pienen tytön, joka ratsasti päivisin ponillaan pihapuistossa.
Öljymiljardööri antoi minulle lahjaksi kaksi kirjoittamaansa kirjaa, jotka ovat kuljeksineet vuosikymmenet kirjakaapeissamme. Huomasin äskettäin netistä, että mies oli paljon kuuluisampi, kuin olin arvannut. Toinen kirja kertoo nimittäin tunnetusta Franklin D. Rooseveltin New Deal -iin liittyvästä oikeusjutusta, jonka tämä mies voittti Korkeimman oikeuden päätöksellä. Oli toimittu vastoin perustuslakia. Mies selosti minulle tätä tapausta, josta keskustellaan edelleen, sillä onhan jälleen lama.
Ks.
Kuvassa olen juuri saapunut Yhdysvaltoihin ja valitsen koulusssa lukujärjestykseeni mieluisia aineita.
J. Edward Jones Publishes Book: Scarsdale Inquirer, Number 19, 10 June 1938
Ja J. Edward Jones: And So They Indicted Me. 253 sivua, 1938Kirja on tärkein
Aina käy näin: Kun olen kirjoittamassa kirjaa ja olen päässyt
ensimmäisessä versiossa puolivälin yli, melkein loppuun, seuraava
kirjaidea tunkee alitajuntaan. Tätä kirjaa olen todellisuudessa
suunnitellut jo vuosikausia. Nyt ei enää häiritse se pelko, että en ehkä
löydä kustantajaa. Aika on muuttunut. On palatttu entisiin aikoihin:
kustantaja ei ole välttämätön, kirja on. Se löytää aikanaan lukijansa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)