Pakinaperjantai.

Pakinaperjantain 43. haaste on tämä kuva. Mitä se tuo mieleesi?

Minulle tulee mieleen antiikin Kreikka. Kuva voisi olla osa seinämaalausta. Miehellä on päässä laakeriseppele. Hänellä on juro ja kyräilevä ilme. Mieleeni ei sen vuoksi tullut lainkaan se henkilö, jota tämän kuvan on sanottu muistuttavan Pakinaperjantain mukaan.



"JILL NANCE / NEWS & DAILY ADVANCE:

10.8. - Yhdysvaltalainen Serion perhe pani autotallinsa lattialaatan myyntiin, koska siihen tullut tahra muistutti Jeesuksen kasvoja. Keskiviikkona tahrasta tarjottiin eBay-verkkohuutokaupassa yli 1500 dollaria.

HS/MAAILMAN KUVIA"

Kuumailmapallo

hotairballoon2, originally uploaded by amnellanna.

Tämä kuumailmapallo meni niin läheltä, että minunkin kamerallani sai siitä jonkinlaisen kuvan.

Kesä kaupungissa: puistot 2

Esplanadipuisto, Helsinki, originally uploaded by amnellanna.

Puisto on kaupunkilaisen puutarha.

Tämä kuva on laitettu poistamaan haamupäivitys, jolta edellinen kirjoitukseni näyttää Blogilistalla.

Synkkä päivä ja synkkä kirja

in the kitchen, originally uploaded by amnellanna.

Luen historiallista romaania Tyko Brahesta. (1546-1641). Alexandra Coelho Ahndorilin "Tyko Brahen taivas" on palkittu Ruotsissa vuoden 2003 parhaana esikoisromaanina.

"Tyko Brahen tähtitaivas" on ainakin tähän asti, 70-sivuun luettuna, synkkä kirja. Kai se sopii tällaiseen pilviseen ja synkkään päivään. Coelho Ahndoril kuvaa Brahen tutkimustyötä ja avioliittoa. Siinä mielessä se on tyypillinen tarina, jossa tutkija asettaa työnsä perhe-elämän edelle ja puoliso joutuu uhrautumaan. 1500-luvullahan tilanne oli täysin tavallinen kaikilla aloilla. Vaimo ja lapset tekivät työtä isälle. Perheet olivat perheyhtiöitä.

Tykö Brahen sisar Sophia, hänen tutkijatoverinsa lapsuudesta asti, on vain vilahtanut kirjassa. Odotin, että Sophia Brahe olisi ollut enemmän esillä. Hän olisi tuonut esille toisenlaisen renessanssin naisen.

Tulevaisuudenkuva

Kuva: Meez (Klikkaa kuvaa, se liikkuu)

Kun todellinen minäni potee nyt keuhkoputkentulehdusta, tämä Meez-minäni tepastelee valtameren rannalla ja ottaa valokuvia auringonlaskusta. Jotain on siis minusta tulevaisuudenkuvassa säilynyt. Laihdutuskuuri on vihdoinkin onnistunut. Mutta plastiikkakirurgi on muokannut kasvoni tunnistamattomiksi. Lopputulos ei ole kuitenkaan hassumpi. Vai mitä? Vaatteet ja kengätkö sen tekevät?