Epätietoisia marssijoita

Liikenne Mannerheimintiellä on pysähtynyt. Ihmiset odottavat sateessa raitiotievaunujaan. On tulossa mielenosoituskulkue. Muutama ulkomaalainen turisti ryntää kuvaamaan. Minäkin otan pari kuvaa sateenvarjon alta raitsikkapysäkillä.



Kun kysyn muutamalta marssijalta, miksi he marssivat, he menevät hämilleen. He eivät tiedä. Tämä on demokratiaa. Saa osoittaa mieltään, vaikka ei tiedä, mitä sanoo. Tai sitten se on vain mielenosoituksen harjoittelemista.

Tulee mieleen erään tuttavan kertoma muisto opiskeluajoiltaan. Vasta Helsinkiin tullut opiskelijapoika näki, että Vanhan Ylioppilastalon luo oli kertynyt sakkia. Sisällä näyttti olevan hauskaa. Nuori ylioppilaskin meni mukaan. Hän innostui jopa pitämään puheen. Se oli oikeaa opiskelijaelämää. Tämä tapahtuma tunnetaan nimellä "Vanhan valtaus".



Tuon pellepuvun olen nähnyt ennenkin. Ehkä niitä saa pukuvuokraamosta.

Elimäen nuorisotalo?

Lisäys :
Elimäen nuorisokeskus. Elimäenkatu 15, Vallila, Helsinki
(Marianne Sundholm: Ockupanterna får vänta. HBL 23.11.2007)
Talonvaltaus jatkuu.

Iltavalaistus

 

 

Valaistu huone

 

Illalla Esplanadilla

 

Vihdoinkin helppo tapa tehdä kotisivut

sivu näyttää kokeiluvaiheessa eli toisena päivänä tältä. Tämä tuskin jäänee lopulliseksi ulkoasuksi. Eihän tässä ole vielä taustaakaan. Ylä- ja alapalkissa oleva kuva on palanen valokuvaa, jonka olen ottanut Johanneksen puistossa keväällä. Pienen aivovoimistelun jälkeen osasin ostaa virtuaalirahalla sivuni vapaaksi mainoksista. Nyt myös taustaväri! Tulostin 18.11. ohjeet  ja aloin vähitellen täydentää sivuja, ja neljän päivän jälkeen ne alkoivat olla kunnossa. Olen laittanut linkkejä ja niin paljon valokuvia, että galleriani on kohta täysi. Mutta en minä enää kuvatilaa tarvitsekaan.

Minulla oli ollut jo muutaman vuoden kotisivut. Ne laati aikoinaan sukulaiseni, joka muutti pian senjälkeen ulkomaille. Uuden lyhyemmän version teki tuttava, joka on koulutukseltaan tietotekniikan diplomi-insinööri.

En ole osannut päivittää kotisivujani. Löytämäni ohjeet ovat olleet liian monimutkaiset. Niinpä kotisivullani on vanhentuneita linkkejä. Osa niistä vie lakkautettuihin blogehini.

Aloitin bloggaamisen kaksi ja puoli vuotta sitten, jotta oppisin laatimaan itse omat kotisivuni ja päivittämään ne. Tämän lyhyen bloggaamishistoriani aikana on ollut monenlaisia mullistuksia blogimaailmassa. Blogger oli johonkin aikaan vähän väliä suljettu. Siksi lopetin Bloggerissa olevia blogejani ja siirsin ne Vuodatukseen. Sitten Vuodatus ruuhkaantui ja siirryin uudistettuun Bloggeriin. Välillä käväisin Wordpressissäkin, mutta se oli minulle liian vaikea.

Tiesin, että oli olemassa helppoja tapoja tehdä kotisivut, sillä eräässä suomalaisessa yliopistossa professorina oleva ystäväni kertoi, että heidän tarvitsi vain kirjoittaa teksti valmiiseen kotisivupohjaan. Samanlaisia näyttää olevan Amerikassa kouluille luokkien omia kotisivuja varten. .

Koulusurma ja filosofian opetus lukiossa

Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään 18.11.2007 filosofian vaikutuksesta 7.11.2007 tapahtuneeseen Jokelan koulusurmaan. (Jyri Räikkä: Platon voi panna pään sekaisin. Jokelan surmaaja rakensi itselleen yhteiskuntamallin filosofian klassikoista. HS/Kultttuuri 18.11.2007) (Linkistä myös keskusteluun)

"Jokelan koulun ampumavälikohtaus vaikuttaa siihen, miten filosofiaa vastedes opiskellaan Suomen lukioissa", kirjoittaa Räikkä. Kirjoituksessa käsitellään lähinnä Platonin ja Nietzschen ajatuksia. Opetusneuvos Pekka Elo vertaa Platonin valtiota Hitlerin "Mein Kampfiin" ja pitää Nietzscheä tarpeettomana lyhyeen filosofian kurssiin. Hän ei kuitenkaan halua kiellettyjen kirjojen listaa kouluihin. Aatehistorian tutkija professori Juha Sihvola näkee Pekka-Eric Auvisen maailmankuvassa aineksia mm Platonista ja Nietzshestä. Hänen mielestään nämä filosofit kuuluvat luonnollisesti lukiolaisen yleissivistykseen ja niitä pitäisi käsitellä nimenomaan koulussa, jossa niistä voidaan turvallisesti keskustella.

Nietzscheä tutkinut professori Tarmo Kunnas sanoo, että poika ei ymmärtänyt Nietzsheä: "Lisäksi Auvinen on tekstissään myös täysin biologinen, häneltä puuttuu kaikki henkinen puoli ihmisestä. Hän edustaa sosiaalidarwinistista näkemystä, toisin kuin Nietzsche." Kunnas lisää, että Suomessa kulttuuri on hyvin sekularisoitunut.

Suomalaisen filosofian opetuksen suurin ongelma onkin mielestäni siinä, että filosofia liitetään siinä nykyään usein ateismiin. Unohdetaan että Augustinuksesta lähtien länsimaiden filosofia on ollut suurimmaksi osaksi kristillistä. Nykyajan filosofien joukossa on monenlaisia maailmankatsomuksia edustavia ihmisiä, mutta he suhtautuvat yleensä uskontoon asiallisesti. Heidän joukossaan on myös tunnustavia kristittyjä.

Jokaisen, jolla on lapsia tai joka on kiinnostunut kasvatuksesta, kannattaa lukea tämä Helsingin Sanomain kirjoitus.

Lue aikaisemmat kirjoitukseni samasta aiheesta. esim Lukiolaisen maailmankuva 7.11. tässä blogissa. Klikkaa tunnistetta alhaalta.