tiistaina, tammikuuta 08, 2013

Kommentteja: kirosanat, kaasuttelu ym.

Helsinki-Finland

Klikkaa kollaasi suuremmaksi Kommentteja A. Kun keskustellaan kiroilusta ja muusta tapojen löystymisestä

1. Vuorosanoja tässä blogissa [=Kirjailijan häiriöklinikassa]
Kirsti: "kiroileminen mielestäni aina nostaa stressiä."
Anu: Oho! Mulla se laskee :)

ja äsken luettua tutkimusta:

"piereskely vähentää piereskelijän stressiä, mutta lisää muiden huoneessa olijoiden stressiä".

Stressin purkaminen noilla keinoilla vaikuttaa itsekkäältä käytökseltä

2.

Anu, siinäpä hyvä elämänohje. Kunpa sitä noudatettaisiin.:) [Ei julkisissa tiloissa]

Mitähän kaikki ne raitsikoissa kiroilevat nuoret naiset mahtaisivat sanoa, kun jotkut ryhtyisivät töräyttelemään suolistokaasujaan neitosten vieressä?
Nimimerkki julkisissa tiloissa (raitsikka, radio, TV) kiroileviin kyllästynyt

3.

Kiroilu on sanavaraston pienuutta tai tietoinen protesti ja halu kuulua johonkin ryhmään, vastustaa joitakin tiettyjä ryhmiä.

Voimasanat voivat olla tietenkin myös hauskoja kuten Tintti-sarjakuvien kapteeni Haddockin vuodatukset. 
Piereskelyssä sinänsä ei ole mitään moraalisesti pahaa, sehän on luonnollinen toiminto niin kuin vessassa käyminen. Tietenkin voi sattua vahinko, ja kaasun livahtaminen ei ole vakavaa, mikäli toiset ovat hienotunteisia.

Keskustelin jokin aika sitten erään sivistyneen taiteilijatuttavan kanssa siitä, oliko kiroilu yleistä Suomessa ennen. Tämä sanoi, että ainakaan maaseudulla eivät kiroilleet muut kuin humalaiset, ja humaltuminenkin oli noloa, vähän säälittävää, ressukkamaista. Kirosanat oli säästetty täysin poikkeuksellisiin tilanteisiin, ja niissä oli harvinaisuuden vuoksi voimaa.

Niin on maailma muuttunut. Mutta kenen toivomuksesta?
Bobackan kuva Suomi-neidosta vaikuttaa realistiselta.

Trees in the city

Trees in the city by Anna Amnell
Trees in the city, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Puut kaupungissa

Häivähdys lunta

IMG_8698 by Anna Amnell
IMG_8698, a photo by Anna Amnell on Flickr.
parantaa katumainoksen.

maanantaina, tammikuuta 07, 2013

Mustavalkomaanantai 145: 'ulkona'

IMG_8579


Ruotsalaisen teatterin remontti on ohi (2012) Teatteri näyttää entistä tyylikkäämmältä. Maanantaina 7.1.2013 kuvattu. Svenska Teatern
Mustavalkomaantai 145: 'ulkona'

Jouluruusu, biologisen sodankäynnin ase ja joulun juhlistaja

jouluruuusu

Kuvassa jouluruusu kotini ikkunalla maaliskuussa 2007 Leena Lumi kertoo blogissaan kuvin ja sanoin viehättävästä joulukukasta, jouluruususta, johon hän on hullaantunut meidän muiden jouluruusufanien tavoin.

Löysin äsken aivan uuden sivun, jolla oli hiukan lisätietoa jouluruususta (Christmas Rose), joksi tätä helleboruksen lajia sanotaan. Muinaisina aikoina helleborus oli lääkekasvi, ja nykyäänkin sen juurista valmistetaan sydänlääkettä.

Vuonna 600 e.Kr Ateena myrkytti Kirrhan juomaveden laittamalla helleboruksen juuria kaupunkiiin virtaavaan jokeen. Seurauksena oli paha vatsatauti, ja se heikensi viholliset. Noidat valmistivat taas helleboruksen juurista  aivastuspulveria. Monet kuolivat kokeiluissa.

 Legendan mukaan paimenet olivat menossa Beethlehemin Jeesus lasta katsomaan. Paimenet olivat onnettomia, kun heillä ei ollut mitään viemisiä Jeesus-lapselle. Silloin tapahtui ihme, paimenten kyynelistä kohosi maasta kauniita ruusunkaltaisia kukkia. Lapsille on kirjoitettu muunnelma tästä legendasta. Leena kertoo blogissaan siitä.

 Ilmaston muuttuessa helleborukselle kehittyi erikoinen ominaisuus: se pystyy viivästyttämään kasvua ja kukkimista säätelemällä solujen toimintaa.Kylmällä säällä lehdet saattavat roikkua velttoina, mutta lämpötilan kohottua lehdet terhakoituvat. Tämän ovat monet huomanneet istutettuaan jouluruusun puutarhaansa.

Jouluruusu kukkii Braskissa 4-09
Kuva: Aune Kämäräinen

Helleborus, jouluruusu, lisää kuviani

Sama jouluruusu istutettuna ystäväni puutarhaan kukkii joka kevät.