Kommentti: Järjestelyjä

Arkistolaatikkoja, joihin on tarkoitus laittaa talteen kirjoihin liittyvää tärkeää aineistoa.

Eräässä järjestelyoppaassa kerrottiin, että on kahdenlaisia ihmisiä: toisten täytyy nähdä koko ajan tavaransa, ja toiset haluavat säilyttää ne suljetuissa tiloissa. Yleensä kaikki kaapit ja lipastot ovat suljettuja tiloja. Shaker-lahko oli kuuluisa hyvästä järjestyksestä. Heillä saattoi olla ikkuna lipaston laatikon sivussa. He olivat siis huomanneet ihmisten erilaisuuden järjestyksen pitäjinä.

 Tein mielestäni ihanteellisen ratkaisun edellisessä asunnossani Minulla oli isossa ruokasalissa yhdellä aika pitkällä seinällä huomaamaton kaappirivi, josta ovet oli tapetoitu samalla kankaalla kuin seinätkin. Kun avasi kaappien ovet, sisällä oli leveät ja avarat hyllyt täynnä materiaalia levällään kirjoihini ja opetustyöhöni. Usein avasin monta ovea samalla aikaa, kun aloitin kirjoittamisen tai tuntien valmistelun. Parasta oli, että kaapit olivat täysin ilmaiset: erään naapurini keittiön kaapit uusittiin ja näin kaapit hissin vieressä rivissä menossa kaatopaikalle. Vain vähän maalia ja tapetin jäännösrullat muuttivat kaapiston.

(kommenttini Facebook-keskustelussa 23.10.2014)

Helsinki Anna Amnellin kirjoissa

Helsinkiläisiä 1500-luvun Helsingissä. Vasemmalla nuori Hans van Sanden. [van Sandenin hauta on on Vanhassa Helsingissä] Kaikkien kirjojeni kuvitus on poikani Matti Amnellin tekemää.

Kirjani Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006) liikkuvat Kustaa Vaasan perustamassa nuoressa Helsingissä, joka oli vielä pieni kyläpahanen.

Kirjassa Pako Tallinnaan Helsinkiiin tulee kulkutauti, ja monet ihmiset kuolevat, muiden muassa Margaretan isä, ja 17-vuotias Lucia ja 13-vuotias Margareta pakenevat Tallinnaan Margaretan sukulaisten luo, kun Margareta aiotaan naittaa vanhalle ulkomaalseiselle kauppiaalle. [ ylllä kuvassa Margaretan serkku Vilppu Talvi soutaa venettä pois pienestä Helsingistä kohti Tallinnaa.]

Tekstinäytteitä

Kirjat julkaisi Lasten Keskus, mutta ne makuloitiin jokin aika sitten. Ehkä painatan joskus yhteispainoksen myös Lucia Olavintytär -kirjoistani. Kirjaston

Helsinki vuonna 1905 Kuva: Matti Amnell

Kirjani Aurora ja Pietarin serkut (1993)  kertoo vuoden 1905 Helsingistä. Se on mukana yhteispainoksessa Vaahteralaakson Aurora. Aurora 1-3. 2014. [Kansi on kirjasta Aurora ja Pietarin serkut

Ensimmäisessä osassa Aurora. Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992)  liikutaan vuoden 1903 Helsingissä. Kirjassa Aurora ja Pietarin serkut (alkuteros vuonna 1993) ollaan koko kirjan ajan vuoden 1905 Helsingissä

Kirjat julkaisi Kirjapaja (nimellä Pirkko Pekkarinen), mutta yhteispainoksen julkaisin BoD:n kautta vuonna 2014 nimellä Anna Amnell. Tämä kirja on mukana messuilla Books on Demandin osastolla 6g70, mutta en ole itse läsnä kirjamessuilla.

Loppuunmyytyjä kirjojani on kirjastoissa. Jos uutta yhteispainosta ei ole vielä paikkakuntaisi kirjastossa, tee tilaus ja toivo sen hankkimista. Yhteispainos ilmestyi vasta elokuussa.

Huom! Kirja Aurora ja villikyyhkysten aika tapahtuu kokonaan Torontossa ja vuonna 2013 ilmestynyt Lucia ja Luka Turussa ja Wittenbergissä.