Kuulin ensimmäisen kerran elämässäni katusoittajan musiikkia Pariisissa, kun olimme "hyvästelemässä" Eurooppaa muuttaessamme Kanadaan. Louvren lähellä nuori mies soitti huilulla Vivaldia. Se oli eräs parhaita muistojani tuolta Pariisin matkalta.
Kun palasimmekin Suomeen yhdeksän vuoden jälkeen, Helsinki oli muuttumassa eurooppalaisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi ja Bulevardille ja Esplanadille alkoi ilmestyä kodikkaita kahviloita. Niihin aikoihin kuulin ensimmäisen katusoittajan musiikkia Helsingissä. Hän oli nuori englantilainen mies, joka soitti kitaraa.
Kun Neuvostoliítto romahti ja rajat avautuivat, Helsinkiin alkoi ilmestyä loistavia venäläisiä muusikoita, jotka soittivat kesäisin kaupungissamme. He ovat tuoneet Helsingin keskustaan aivan uudenlaista tunnelmaa.
Klikkaa kuvaa, niin näet muitakin kuvia näistä muusikoista ja kansion Music in the city.
Kun palasimmekin Suomeen yhdeksän vuoden jälkeen, Helsinki oli muuttumassa eurooppalaisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi ja Bulevardille ja Esplanadille alkoi ilmestyä kodikkaita kahviloita. Niihin aikoihin kuulin ensimmäisen katusoittajan musiikkia Helsingissä. Hän oli nuori englantilainen mies, joka soitti kitaraa.
Kun Neuvostoliítto romahti ja rajat avautuivat, Helsinkiin alkoi ilmestyä loistavia venäläisiä muusikoita, jotka soittivat kesäisin kaupungissamme. He ovat tuoneet Helsingin keskustaan aivan uudenlaista tunnelmaa.
Klikkaa kuvaa, niin näet muitakin kuvia näistä muusikoista ja kansion Music in the city.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti