Miksi terve nuori nainen istuu kadulla kerjäämässä? Hankkiiko kerjäämällä enemmän rahaa kuin työnteolla? Onko kukaan tarjonnut tälle naiselle työtä? Aion ottaa tästä lähtien mukaani ruokaa, jota annan näille kerjääville ihmisille. Tee sinä samoin.
Käykö samalla tavalla kuin kävi kerran, kun laitoin nuorena perheenäitinä hyvät päällystetyt voileivät pakettiin eräälle miehelle, joka tuli pyytämään rahaa ruokaan? Näin ikkunasta, kuinka mies heitti vihaisena voileipäpaketin pihalle.
Kerjääminen kannattaa aina. (Helsingin Sanomat)
Poliisi löysi kerjäläisten välinevaraston.Katajanokalta löytyi tyhjästä liikehuoneistosta mm kainalosauvoja ja muuta rekvisiittaa.
HS.fi
Kenelle nämä ihmiset kerjäävät?
Suomi on joka tapauksessa kylmä maa näille ihmisille, jotka ovat tottuneet siihen, että joku säälii köyhää. Täällä on ollut ja on edelleenkin suomalaisille sellainen sosiaaliturva, joka pitää kerjäläiset poissa kaduilta – toistaiseksi. Jos sosiaaliturvan taso laskee, suomalaisiakin kerjäläisiä voi toki tulla, mutta poliisi heidät korjaa pois muistuttamasta, ettei kaikilla mene hyvin; se on poliisin osa tässä näytelmässä.
VastaaPoistaMusilimaat ovat parempia paikkoja kerjäläisille, sillä islamin mukaan almujen antaminen kuuluu hurskaan muslimin hyveisiin.
laitoin sinulle tuon Blogging with a purpose -merkin
VastaaPoistaPitää olla siis kerjäläisiä, jotta rikas saa tehdä hyveellisen teon! Sehän alentaa toisen ihmisen.
VastaaPoistaVanhan ajan yhteiskunnassa sosiaaliturva hoidettiin almuilla ja kymmenyksillä. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa sama asia hoidetaan verovaroilla. Siitä ei saa mitään ansiota.
Protestantti ei kerää ansioita vaan elää armosta. Kaikki ovat yhtä syntisiä. Mutta on olemassa rakkaudentekoja, joita ei tehdä ansion vuoksi.
Kannatan sitä, että autetaan ihminen tulemaan itse toimeen. Jos joku on sairas tai muuten työkyvytön, hänelle järjestetään yhteiskunnan puolesta normaali, inhimillinen elämä.
Mutta jotkut ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty pitämään elämäänsä järjestyksessä. Syitä on monia. Heitä tulee kunnioittaa niin kuin kunnioitamme ketä hyvänsä. Mutta ketään ei pidä kannustaa käyttämään hyväksi toisten naiiviutta.
Sääli, myötätunto on ihan eri asia. Me voimme tuntea sisimmässämme sääliä, mutta eihän se auta pelkkänä tunteena toista ihmistä. Häntä voimme auttaa konkreettisesti sanoilla ja teoilla, toimimalla järkevästi tilanteen mukaan. Siinä ei tunteilu auta.
Neulekirppu, kiitos! Ojennan saman merkin Sinulle.
VastaaPoistaHei Anna,
VastaaPoistamieheni oli tulkkina, kun Nelosen Uutiset viime viikolla haastatteli juuri tätä naista. Naisen mukaan hänelle oli kerrottu, että Suomessa on monenlaisia töitä tarjolla. Kun hän saapui Suomeen, oli töitä lupaillut yhteyshenkilö kadonnut ja hän jäi tyhjän päälle. Nainen kertoi katuvansa Suomeen tuloaan ja ker(j)äävänsä rahaa päästäkseen kotiin. Kuka sitten tietää, mikä on asioiden oikea laita.
Jospa joku järjestäisi nyt nopeasti hänelle työpaikan.
VastaaPoistaEn ole aikaisemmin kommentoinut blogia ja lähetin edellisen kommentin kahteen kertaan. Huomasin, että ensimmäinenkin yritys tuli perille. Nyt opin.
VastaaPoistaSuomessa on maahanmuuttajien työllistyminen tehty vaikeaksi. Ei ole montaa alaa, jolle palkattaisiin ilman suomen kielen taitoa, eikä sekään aina riitä.
Suomessa ei olla oikein totuttu siihen, että tänne tulee paljon uusia ihmisiä. Joissakin firmoissa on kuitenkin mahdollista tehdä töitä, vaikka ei osaa suomeaa.
VastaaPoistaTorontossa saattoi mannerkiinalainen lääkäri joutua olemaan sairaalassa siivoojana. Se tuntui koulutuksen tuhlaamiselta varsinkin kaupungissa, jossa asui niin kovin paljon kiinankielisiä.
Suomessakin voitaisiin olla vähän joustavampia. Jos minulla olisi nyt pieniä lapsia, palkkaisin lastenhoitajan, joka voisi opettaa lapsilleni samalla jonkin vieraan kielen kuten vaikkapa kiinan tai venäjän. Se olisi aikamoinen omaisuus lapselle. Ideaa voitaisiin soveltaa lastentarhoihin.
Suomessa maahanmuuttajiin suhtaudutaan pelkkänä työvoimareservinä. Heidän mahdollisista traagisista taustoistaan on korkeintaan kidutettujen tukikeskus kiinnostunut. Puheet siitä, että romanien romaneille tarjottaisiin täältä töitä, ovat kaukana todellisuudesta. Tuskin tarjottaisi, vaikka puhuisivat suomea. Suomessa on jopa kuntia, missä täällä koulutettu maahanmuuttajaperushoitaja ei saa töitä, koska ei osaa ruotsia.
VastaaPoistaVieraskielinen lapsenhoitaja on hyvä ajatus.
VastaaPoistaOpettaja-lehdessä kirjoitettiin muuten, että Meilahden peruskoulussa alkaa ensi syksynä kaksikielinen opetus suomi-kiina :).
Onneksi Suomessa tapahtuu koko ajan näissä maahanmuuttaja-asioissa. Paljon on muuttunut jo viimeisen kymmenenkin vuoden aikana. Ja nykyään on yllättävän paljon vaikkapa kansainvälisiä pareja, jolloin vieras kulttuuri ja kieli tulevat toiselle tutuksi, ja parhaimmassa tapauksessa lapsista kasvaa kaksikielisiä (sekään ei ole kuitenkaan itsestään selvää).
Oletko kirjoittanut joskus elämästä Torontossa? Se olisi mielenkiintoista luettavaa. Siirtolaiset ja muut maahanmuuttajat kohtaavat kai monia samoja haasteita maasta riippumatta.
Kirsi,
VastaaPoistameihin kaikkiin suhtaudutaan työntekijöinä (jollemme ole sairaita tai eläkeiässä) ja ruotsiakin pitää osata monilla aloilla muidenkin kuin maahanmuuttajien.
Aikoinaan emme voineet muuttaa takaisin Suomeen, kun nuoremmat lapset eivät olleet lukeneet koulussa ruotsia. Tämä epäkohtahan on nyt poistettu, toisena kielenä voi olla ylioppilaskirjoituksessa muukin kieli kuin ruotsi. Mutta kuten olet ehkä huomannut, arvostan myös ruotsia ja suomenruotsalaisuutta.
Ollen ollut itse yhdeksän vuotta siirtolainen, maahanmuuttaja Kanadassa. Siellä siirtolaisiksi haluaville oli ainakin silloin pistejärjestelmä eli pisteitä sai mm kielitaidosta ja koulutuksesta ja ennen kaikkea siitä, että edusti ammattiryhmää, jota maassa tarvittiin ja josta oli puutetta. Hyvin realistinen järjestelmä.
Poliittisia pakolaisiakin lienee kaikkein eniten juuri Pohjois-Amerikassa. Pienen Suomenkin tulee toimia realistisissa puitteissa.
Johanna, kirjoitit:
VastaaPoista"Ja nykyään on yllättävän paljon vaikkapa kansainvälisiä pareja, jolloin vieras kulttuuri ja kieli tulevat toiselle tutuksi, ja parhaimmassa tapauksessa lapsista kasvaa kaksikielisiä (sekään ei ole kuitenkaan itsestään selvää)."
Tuttua kaikki meidänkin suvussa. Uskon, että maamme rikastuu sekä aineellisesti että henkisesti näiden perheiden kautta. Esimerkiksi kirjailijoina siirtolaisten/pakolaisten lapset ovat kaikkialla maailmassa erityisen luovia ja kirjallisuutta uudistavia.
Näin meilläkin esimerkiksi karjalaisten ja suomensukuisten perheiden ja Venäjän vallankumousta paenneiden venäläisten emigranttien lapset ja jälkeläiset. Suomalainen kulttuuri on kirjava kudos.
Hyvänä esimerkkinä uudemman polven maahanmuuttajien lapsista mainitsisin juuri nyt ajankohtaisen Oksasen. Sofi Oksanen on eräs lempikirjailijoitani, suuri kirjailija, josta Suomi saa jo nyt olla ylpeä - samoin kuin hänen äitinsä kotimaa Viro.
Löydät Torontoa ja Kanadaa koskevat kirjoitukseni valitsemalla hakusanaluetteloistani 'Kanada'. 'Toronto', 'siirtolaisuus'. Blogger-blogien vasemmassa yläkulmassa on lisäksi ikkuna, johon voi kirjoittaa minkä hyvänsä sanan hakusanaksi.
Eniten lienee siirtolaisuudestani kertovia kirjoituksia Blogisisko 1:ssä ja 2:ssa. Pääset kaikkiin blogeihini tämäm blogin sivupalkissa olevasta Blogger-profiilista.
Myös Aurora-kirjoissani on paljon aineistoa suoraan omista kokemuksistani, Kanadan luonto yleensäkin ja varsinkin laakso, jota kuvaan, yhdistelmä laaksoista jotka tunsin. Mieheni ja minä kävelimme Toronton laaksoissa usein ja teimme niihin retkiä lasten kanssa. Tietenkin "vaahteroiden laakso" on kirjoissa 1900-luvun alun neitseellisessä tilassa: vettä voi juoda purosta jne.
Kiitos Anna, tutustun kirjoituksiin.
VastaaPoista