Eilen iski kurkkukipu ja flunssa. Sopivaan vai sopimattomaan aikaan? Toissapäivänä tein nimittäin kiinnostavan havainnon: minulle oli kertynyt noin neljäsosa tekstiä uutta kirjaa varten.
Siitä tulee jatko-osa Aurora-kirjoihin. Jo on aikakin, ensimmäinen Aurora-sarjan kirja ilmestyi vuonna 1991. Siitä tuli toinen painos seuraavana vuonna ja kaksi jatko-osaa parin vuoden välein, edelleen kokopäivätyön ohella kirjoitettuna. Sitten iski 1990-luvun lama, kolmatta osaakin piti lyhentää paperin säästämiseksi, ja kustantajani lopetti pian nuortenkirjojen julkaisemisen. Muutaman vuoden kuluttua tapahtui muutos, uusi kustannuspäällikkö, uudet ideat. Aurora-kirjoja piti saada lisää. Ehdin tehdä yhden, kun taas tilanne muuttui.
Nythän on taas lama, joten kustantajaa tuskin löytyy tälle kirjalle. Mutta ainahan voi tehdä omakustanteen ja jopa painattaa kirjan ulkomailla. En aio murehtia tästä enempää. Parasta oli uuden idean syntyminen.
Sain joskus joulukuun alussa tämän uuden idean jatko-osaksi Aurora-kirjoihini. Luin yhdessä rysäyksessä pinon kirjoja valitsemastani aikakaudesta, ravasin netissä ja tulostin talteen. Sitten juttua alkoi syntyä, vähitellen, kohtauksittain kuten minun kirjoittamiseni yleensä etenee. Toissapäivänä sitten huomasin, että minullahan oli tästä aiheesta omaa tekstiä eri työnimillä merkityissä tiedostoissa. Ne piti tulostaa, käydä läpi tekstit ja verrata niitä. Sitten kaikki yhdeksi tiedostoksi. Tuli pitkä työpäivä.
Lopputulos oli iloinen yllätys: tekstiä on jo noin neljänneksen verran, todellisuudessa enemmänkin, sillä loppuvaiheessa lisätään lihaa luiden päälle eli yksityiskohtia kirjaan. Kirja on jo päässäni. Saa nähdä, milloin se ilmestyy kirjana. On vähän ruuhkaa, sillä toinenkin kirja on tekeillä samalla aikaa ja muitakin on eri vaiheissa. Jos minulla olisi sopiva yläkomero, tekisin niin kuin Helvi Hämäläinen aikoinaan, kokoaisin käsikirjoituksia sinne odottamaan parempia aikoja. Mutta tuleekohan niitä enää?
Artikkeli: Fyysinen sairaus ja luovuus When Walls Become Doorways: Creativity, Chaos Theory, and Physical Illness.Journal article by Tobi Zausner; Creativity Research Journal, Vol. 11, 1998. 8 pgs.
Sairastaminen ja varsinkin se miten taiteilija suhtautuu sairauteensa, vaikuttaa taiteilijan luovuuteen. Tutkimus kuvataiteista 1400-luvulta alkaen: "A period of illness was modeled
as creative chaos, which functioned as a time of transition to a new stage of life and the production of new art. " Sairaus voi olla siirtymävaihe uudenlaiseen kauteen.
Vrt. "Taide ja taudit" -luentosarja
Lisäys vuonna 2015
Jätin kirjan kesken, kun en saanut apurahaa sitä varten. Ehkä kirjoitan sen loppuun joskus. Päätin sen sijaan tehdä yhteispainoksen kolmesta Aurora-kirjasta ja kolmannen osan Lucia Olavintytär-kirjoihin. Lucia ja Luka ilmestyi vuonna 2013 ja Vaahteralaakson Aurora 2014. Molemmat omakustanteita, sillä historiallisia nuortenkirjoja ei kuulemma enää haluta. Historia ei ole suosittua lapsile, vaikka aikuiset ahmivat historialliisa romaaneja.:)
Vuodenvaihteessa, kun podin kamalaa flunssaa, sain blogiystäviltä hyviä hoito-ohjeita. Inkivääritee ja kandeeratut inkiväärilastut avasivat mukavasti hengitysteitä.
VastaaPoistaToivon onnea ja menetystä uudelle kirjahankkeellesi.
Täytyy kokeilla inkivääriä. Olishan siinä enemmän hohtoa kuin Buranassa ja kurkkusuihkeessa.
VastaaPoistaUni on hyvä lääke. Kuulostaa kivalta tuo kirja, minä jättänyt pikku aineen Fredrika Bremeristä.
VastaaPoistaOnnittelut. Hyvä aihe!
VastaaPoistaMinäkin muistan nuo kustantajamme muutokset... Minunkin kirjojani piti "olla aina saatavilla", mutta nyt tosiaan ei julkaista mitään nuorille. Onnea uuden kirjan syntyyn, hienoa!
VastaaPoistaKirjailijoiden täytyisi keksiä aivan uusi tapa selviytyä.
VastaaPoistaIdeoita on, mutta täytyy olla todellinen optimisti, kun ryhtyy kirjoittamaan.