Makroviikkojen teemana "Out of the comfort zone eli "mukavuusalueen ulkopuolella".
Kuvassa Piper's Tower Ljubljanassa, Sloveniassa. Nousin funikulaarilla Ljubljanan linnoitukseen ja siellä kiipesin portaita korkean tornin huipulle. Minut palkittiin, näin ihanan Ljubljanan.
ja vielä toinen näkymä- Lisää kuvia matkakansioissa. Linkki lopussa.
Ljubljana on suolle rakennettu kaupunki kuten Venetsiakin. Virallisia upeita kuvia hienosta keskiaikaisesta linnoituksesta: Ljubljana Fortress
(Huom. Tekstini katosi taivaan tuulin. On nähtävästi pakko julkaista välillä jo kirjoittamisvaiheessakin.)
Kävin mieheni kanssa vuosina 2007-2010 useita kertoja Zagrebissa (kuvakansiot matkoista) ja sen lähiseuduilla muualla Kroatiassa ja sen naapurimaissa, sillä sukulaiseni oli silloin UM:n töissä Zagrebissa. Matkustin mieheni kanssa Zagrebista lähikaupunkeihin yleensä junalla. Junamatkailu on siellä halpaa ja miellyttävää. Kävimme kahdesti ihanassa Ljubljanassa, Slovenian pääkaupungissa, jonka nimikin on kuin hunajaa. Se on tunnin junamatkan päässä Zagrebista. Paras näköala on linnoituksesta ja varsinkin sen tornista. Linnoitukseen pääsee nousemaan funikulaarilla, mutta torniin piti kiivetä! Joukko japanilaisia turisteja palkitsi minut taputuksilla!
Jos tämä kirjoitus on sekava, syyttäkää Bloggeria :) Ehkä korjaan vielä, jos ehdin.
Ljubljana (15 kuvaa)
Ljubljana 271 kuvaa, mm kuvat lohikäärmesillasta.
Mahtavia maisemakuvia! Voi kun pääsisi itsekkin taas ulkomaanreissulle maailmaa katsomaan..
VastaaPoistaMinullakin oli välillä monia vuoosia, jolloin en päässyt matkoille.
PoistaMinäkään en tykkää korkeista paikoista, mutta itsensä voittaminen palkitsee! Kauniit maisemat.
VastaaPoistaPidän korkeista paikoista, jos koen itseni täysin turvalliseksi, mutta en voisi kurkistella kuilun tai kallion kielekkeen reunalta. En halua edes katsoa kuvia sellaisista tilanteista.
PoistaMinulle tässä oli kyse fyysisestä rajasta.
PoistaLjubljanasta on vaikeaa löytää rumia kohtia.:)
VastaaPoistaUpea tuo eka kuva ja näkymät kaupunkiin ovat huikeat!
VastaaPoistaItselläni on jyrkännekammo, ei tarvitse olla edes korkealle, kun alkaa pyörryttää, jos on putoamisen mahdollisuus.
Koen aivan samoin. Minusta se on terveellistä itsesäilytysvaistoa.
PoistaVau mitä kuvia!
VastaaPoistaKaikki nuo entisen Neuvostoliiton miehittämät maat ja niiden vapautuminen, elpyminen, paluu juurilleen ja Eurooppaan, ovat olleet minulle jotain aivan uutta, yllättävää ja innoittavaa.
VastaaPoistaHienot maisemat ja hyvät kuvat
VastaaPoistaLjubljana on eräs lempipaikoistani.
PoistaEn kyllä kiipeäisi tuollaisia portaita pitkin - ei sovi minulle, kun näkyy alaspäin.
VastaaPoistaMinua ei häirinnyt korkeus tms, sillä olin turvallisessa metallisessa rakenteessa. Olisi pitänyt tulla maanjäristys, jotta tuo torni olisi sortunut. En ole koskaan pyörtynyt. Minulle oli suuri yritys nousta sinne ihan fyysisenä kuntoilusuorituksena. Alastulo oli hankalampaa paljon käytettyjen polvieni vuoksi.:)
PoistaHyvä että joku muukin on korkeanpaikankammoinen. Hyvin olet selättänyt kammosi, kun noin hienoja kuvia olet ottanut. Varmasti mielenkiintoinen paikka.
VastaaPoistaUpea.
PoistaNuo raput näyttävät todella epämukavilta! Noita kun sipsuttaisi korkokengillä korkeuksiin ja huomaisi, että kamera unohtui alas. Upeat nuo laatat ja hieno kuva!
VastaaPoistaMinusta matkustaminen on mukavuusalueen ulkopuolella oloa. Minulle riittää epämukavuudeksi matka lentokentälle. Mutta olisihan se ihanaa päästä johonkin.
Sinäpä sen sanoit. Lentäminen on minusta erittäin epämiellyttävää. Matkustan mieluiten junalla, varsinkin vanhanaikaisilla junilla, jotka kulkevat kohtuullisella vauhdilla, jotta ehtii ottaa kuvia ja tarkkailla maisemia.
PoistaOlen kylläkin tuntenut välillä oloni mukavaksi lentokoneessakin. Pakkohan siihen on tottua, jos istuu koneessa yli viisi tuntia.
Kauniit maisemat, vaivan ja huimauksen arvoiset.
VastaaPoistaVaivaa oli, mutta ei huimannut.:)
PoistaKaunis portaikko! Olen hiukan huono olemaan korkeissa paikoissa, mutta usein kiipeäminen kannattaa.
VastaaPoista