tiistaina, tammikuuta 08, 2019

Kansalaistori

Oodi

Oodi näyttää vaatimattomalta kyyhöttäessään laajan Kansalaistorin laidassa. Nykyaikaa ajatellen nimi Kansalaistori on poissulkeva, sillä Suomessa on 250 000 ihmistä, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Nimellä on tietääkseni erikoiset historialliset juuret.

Eduskuntatalo

1990-luvun alussa eräs uskontoon hyvin kielteisesti suhtautuva demarituttavani kertoi minulle, että heikäläisiä ärsyttäää kovasti se, että kirkko on niin keskeinen Helsinki-kuvassa. Suuret juhlat pidetään Senaatintorilla, jonka muhkein rakennus on Tuomiokirkko. Asialle pitää tehdä jotakin. Juhlat pitäisi järjestää eduskuntalon edessä. Hän mainitsi, että se olisi sopiva kansalaistorin paikka. Aika pieni, ajattelin. En arvannut, mitä heillä oli mielessä.


Sanoma, Kiasma, Musiikkitalo

Sanomatalo, Kiasma ja Musiikkitalo [kuvakansioni] on jo rakennuttu.

Kansalaistori

Kansa rakasti makasiineja, mutta ne piti purkaa pois uljaan uuden maailman tieltä.

Railway warehouse arson in Helsinki on Friday, May 5th, 2006

Keväällä 2006 syttyivät makasiinit tuleen. Otin kuvat makuuhuoneeni ikkunasta.

Musiikkitalo


Musiikitalon viereen ilmestyi patsas.

Oodi on sisältä hyvin kaunis. Mieheni meni sinne ottamaan valokuvan eräästä kirjastani, joka oli vielä hyllyssä ja ihastui kirjastoon. Parasta Oodissa oli mieheni mielestä etuosan kaari oven edestä katsottuna. Kirjoja oli paljon. Mieheni joutui turvautumaan kirjastonhoitajan apuun löytääkseen kirjan, jota oli menossa kuvaamaan. Sinne tarvittaisiin kirjaoppaita.

Oodi ja sen ympäristö : musiikkitalo, Kiasma, Sanomatalo, Mannerheimin ratsastajapatsas ovat edustava moderni yhdistelmä ja sopivat hyvin yhteen eduskuntatalon kanssa. Nyt meillä helsinkiläisillä on juhlava keskus sekä modernisteille että vanhan kulttuurin ystäville. Juhlia voi järjestää kahdessa paikassa nin kuin ainakin suurkaupungeissa.

Alvar Aallon suunnitelman mukaan nykyisen torin nimi olisi ollut Terassitori, ja se olisi ulottunut Mannerheimin patsaalta Töölönlahden rantaan. 1968 nimeksi ehdotettiin Itsenäisyydenaukio. Vuonna 2004 aukion nimeksi vahvistettiin Kansalaistori. Itsenäisyydenaukio olisi ollut parempi. Myös Kulttuuritori sopisi hyvin. Se ei sulkisi ketään pois. Maassamme asuu satoja tuhansia ihmisiä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.

Sana kansalaistori tuo nimensä puolesta mieleeni Ranskan vallankumouksen, jonka juhlapäivä 14.7. on joillekin suomalaisille miltei pyhä. Pariisin suurin tori on entinen Ludvig XV:n aukio, jonka ratsastajapatsas kaadettiin vallankumouksen aikana. Tori nimettiin Vallankumouksen aukioksi eli Place de la Revolu­tioniksi, ja siellä mestattiin Ranskan verisessä vallankumouksessa giljotiinilla 1 300 henkilöä, myös Ludvig XVI ja Marie Antoinette. Olojen rauhoituttua aukio sai nimen ”sovun aukio” eli  Concorde-aukio (Place de la Concorde). Sovun aukiota mekin tarvitsisimme täällä Suomessa.