Näytetään tekstit, joissa on tunniste musiikkitalo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste musiikkitalo. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, tammikuuta 08, 2019

Kansalaistori

Oodi

Oodi näyttää vaatimattomalta kyyhöttäessään laajan Kansalaistorin laidassa. Nykyaikaa ajatellen nimi Kansalaistori on poissulkeva, sillä Suomessa on 250 000 ihmistä, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Nimellä on tietääkseni erikoiset historialliset juuret.

Eduskuntatalo

1990-luvun alussa eräs uskontoon hyvin kielteisesti suhtautuva demarituttavani kertoi minulle, että heikäläisiä ärsyttäää kovasti se, että kirkko on niin keskeinen Helsinki-kuvassa. Suuret juhlat pidetään Senaatintorilla, jonka muhkein rakennus on Tuomiokirkko. Asialle pitää tehdä jotakin. Juhlat pitäisi järjestää eduskuntalon edessä. Hän mainitsi, että se olisi sopiva kansalaistorin paikka. Aika pieni, ajattelin. En arvannut, mitä heillä oli mielessä.


Sanoma, Kiasma, Musiikkitalo

Sanomatalo, Kiasma ja Musiikkitalo [kuvakansioni] on jo rakennuttu.

Kansalaistori

Kansa rakasti makasiineja, mutta ne piti purkaa pois uljaan uuden maailman tieltä.

Railway warehouse arson in Helsinki on Friday, May 5th, 2006

Keväällä 2006 syttyivät makasiinit tuleen. Otin kuvat makuuhuoneeni ikkunasta.

Musiikkitalo


Musiikitalon viereen ilmestyi patsas.

Oodi on sisältä hyvin kaunis. Mieheni meni sinne ottamaan valokuvan eräästä kirjastani, joka oli vielä hyllyssä ja ihastui kirjastoon. Parasta Oodissa oli mieheni mielestä etuosan kaari oven edestä katsottuna. Kirjoja oli paljon. Mieheni joutui turvautumaan kirjastonhoitajan apuun löytääkseen kirjan, jota oli menossa kuvaamaan. Sinne tarvittaisiin kirjaoppaita.

Oodi ja sen ympäristö : musiikkitalo, Kiasma, Sanomatalo, Mannerheimin ratsastajapatsas ovat edustava moderni yhdistelmä ja sopivat hyvin yhteen eduskuntatalon kanssa. Nyt meillä helsinkiläisillä on juhlava keskus sekä modernisteille että vanhan kulttuurin ystäville. Juhlia voi järjestää kahdessa paikassa nin kuin ainakin suurkaupungeissa.

Alvar Aallon suunnitelman mukaan nykyisen torin nimi olisi ollut Terassitori, ja se olisi ulottunut Mannerheimin patsaalta Töölönlahden rantaan. 1968 nimeksi ehdotettiin Itsenäisyydenaukio. Vuonna 2004 aukion nimeksi vahvistettiin Kansalaistori. Itsenäisyydenaukio olisi ollut parempi. Myös Kulttuuritori sopisi hyvin. Se ei sulkisi ketään pois. Maassamme asuu satoja tuhansia ihmisiä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.

Sana kansalaistori tuo nimensä puolesta mieleeni Ranskan vallankumouksen, jonka juhlapäivä 14.7. on joillekin suomalaisille miltei pyhä. Pariisin suurin tori on entinen Ludvig XV:n aukio, jonka ratsastajapatsas kaadettiin vallankumouksen aikana. Tori nimettiin Vallankumouksen aukioksi eli Place de la Revolu­tioniksi, ja siellä mestattiin Ranskan verisessä vallankumouksessa giljotiinilla 1 300 henkilöä, myös Ludvig XVI ja Marie Antoinette. Olojen rauhoituttua aukio sai nimen ”sovun aukio” eli  Concorde-aukio (Place de la Concorde). Sovun aukiota mekin tarvitsisimme täällä Suomessa.

torstaina, toukokuuta 28, 2015

Toukokuun loppu 2015

alkukevään vihreä puu

Iltakävelyllä kuvattua Töölössä


Keltaiset orvokit

Kukkia Aleksilla

P1030841

Lisää kukkia Aleksilla


Kiasma, the museum of modern art

Kuvasin taas raitiovaunun ikkunasta Kiasman


The Helsinki Music Centre

ja musiikkitalon (klikkaa suureksi)


P1030897

Puistonpenkki Hesperian Esplanadilla Runberginkadun ja Pohjoisen Hesperiankadun kulmassa

lauantaina, elokuuta 18, 2012

Kulttuurin hurmiota: Musiikkitalo

kuva0021_001 by Anna Amnell
kuva0021_001, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Musiikkiteema jatkuu. Kuvassa mieheni noin tunti sitten kännykkäkamerallaan ottama kuva.

lauantaina, joulukuuta 10, 2011

tiistaina, syyskuuta 20, 2011

Musiikkitalon kierros


THe Helsinki Music Centre, originally uploaded by Anna Amnell.
Teimme epävirallisen Musiikkitalon kierroksen. Etelässä Musiikkitalon naapurina on Aurora Karamzinin talo, eräs kaupunginmuseoita. Ympäristö oli remontissa, mutta saattoi aavistaa, että siitä tulee kaunis lisä musiikkielämyksiin: 1800-luvun talo modernin rakennuksen vieressä heijastumassa lasiseinästä.

Arkkitehti on suunnitellut Muisikkitalon heijastamaan ympäristöään. Siten taivas, pilvet, puut ja naapuritalot tulevat osaksi Musiikkitaloa. Talo elää vuodenaikojen mukana.

Eteläpuolella naapureina ovat komea Sanoma-talo ja Kiasma, joka näytti näiden tyylikkäämpien rakennuksien rinnalla jättimäiseltä roskalaatikolta, tosin aika kodikkaalta.

Musiikkitalo on sisältä suurempi, kuin vierailija osaa odottaa. On arvokkaita korkeita tiloja, pitkiä käytäviä, paljon tilaa muusikoille. Ei ole ihme, että he ovat suorastaan itkeneet saadessaan vihdoin kunnon tilat.

Tämä on varmaankin hyvin optimistista aikaa nuorille muusikoille. Kurkistimme pienestä ikkunasta konserttisaliin, jossa oli menossa harjoitus.

Eräs sukulaisemme oli konsertissa ja hämmästyi sitä, kuinka hyvä kuuluvuus salissa oli. Hän oli erittäin tyytyväinen. Eräs iäkäs ystäväpariskunta tunsi huimausta yläparvella - niin korkealla se on. Onkohan tuota tultu ajatelleeksi?

Vaikuttavin ja samalla ongelmallisin oli valtava taideteos, joka riippuu suuren aulan yläpuolella. Aikaisemmat tiedot kertovat, että kyseessä on Kirsi Kaulasen teos 'Kaiku', joka pääsi ensimmäiselle sijalle kilpailussa, kun etsittiin taideteosta Musiikkitalon sisälle. Kaiku, Echo, tuo kaikille kansallisuuksille ja ihmisryhmille vain myönteisiä mielikuvia eikä sillä ole mitään ikäviä sivuvaikutuksia.

Näin Helsingin Sanomat kertoi 12.1.2010: "Porvoolaisen Kirsi Kaulasen pääaulaan suunnittelemaa Kaikua tuomaristo piti moni-ilmeisenä ja tilan hyvin haltuun ottavana.." Näin YLE
Täällä video siitä, kun Kirsi Kaulasen 'Kaiku' nostetaan Musiikkitalon kattoon.  video 'Kaiku' 

Nyt kuitenkin teokselle oli annettu uusi nimi Gaia, joka tuo oudon lisän Musiikkitalon imagoon.

Gaia oli antiikin mytologiassa Zeus-jumalan äiti, alkuäiti, siis ikivanhaa mytologiaa kuten Kaikukin. Mutta Gaia on ollut jo pitkään new age- ja uuspakanallisryhmien keskeinen symboli ja jopa palvonnan kohde, radikaalifeministien naispuolinen luojajumala. Eikö tätä tiedetty vai oliko nimenomaan tarkoituksena antaa tällainen viesti konserttivieraille? Gaia liittyy tietenkin myös luonnonsuojeluun ja sen kautta yhtenä piirteenä jälleen aika outoon Maailman  panteistiseen liikkeeseen. Nyt teoksella on raskas lasti. Olikohan ratkaisu viisas? Tuskin kansa haluaa kustantaa Gaian palvontapaikan.

Katso koko kansio kuviani Musiikkitalosta.. Siellä on myös useita kuvia Kirsi Kaulasen kauniista taideteoksesta, jolle soisi palautettavan sen alkuperäisen nimen, jolla se valittiin.

Arkkitehti Markku Kivistö  suunnittelemastaan Musiikkitalosta: "- Se on vähän kuin ihmiskeho, mutta se mikä on ihmisen luonne, selviää vasta syvimmistä arvoista"

perjantaina, syyskuuta 16, 2011

maanantaina, syyskuuta 05, 2011

Musiikkitalo


Musiikkitalo, originally uploaded by Anna Amnell.
Musiikkitalo on mukana kaupunkilaisten arjessa. Kun istuin raitsikassa tänään ja ajoimme musiikkitalon ohi, kuulin monien matkustajien ilmaisevan mielipiteitään siitä suomalaisittain varovasti "Ai, siinä se nyt sitten on. "

IMG_2893

keskiviikkona, elokuuta 31, 2011

Musiikkitalo ' a mezza voce'


En pitänyt alussa ollenkaan uudesta musiikkitalosta. Se vaikutti rumalta laatikolta. Mutta mitä pitemmälle rakennustyöt edistyivät, sitä enemmän aloin nähdä siinä kauneutta.

Eräänä päivänä, kun tulin kaupungista päin, hämmästyin sitä, että se toi mieleen onyksin, kiven jolle on annettu monia merkityksiä eri kulttuureissa. Raamattu mainitsee sitä olleen jo paratiisissa.

Musiikkitalo alkoi vaikuttaa muutenkin uskonnolliselta, hyvin luterilaiselta vaatimattomuudessaan ja vähäeleisyydessään. Samanlaiselta kuin me suomalaiset ihmiset.

Mutta ympäristön heijastukset muuuttivat sitä koko ajan, antoivat sille uutta luonnetta ja kauneutta. Sitten luin, että arkkitehtikilpailussa tämän rakennuksen nimi oli 'a mezza voce', musiikkitermi joka tarkoittaa pehmeää, hiljaista, italiassa 'puolella äänellä'.

Kuuntelin pääarkkitehdin haastattelun. Hänkin vertasi Musiikkitaloa ihmiseen:
"- Se on vähän kuin ihmiskeho, mutta se mikä on ihmisen luonne, selviää vasta syvimmistä arvoista, selventää arkkitehti Kivistö."

Musiikkitalo on sisältä suuri, paljon mustaa, paljon tilaa, hyvä akustiikka, väriä on vain pienemmissä tiloissa.

Aika näyttää, mitä ovat Musiikkitalon sisäiset arvot.

Kuuntele arkkitehti Markku Kivistön haastattelu



tiistaina, kesäkuuta 28, 2011

Musiikkitalo kaunis kirkkaassa valossa

musiikkitalo

Valmistumassa oleva musiikkitalo raitsikan ikkunasta kuvattuna

2musiikkkitalo

Eduskuntatalo heijastuu seinään

Kuvattu uudella kameralla (Canon PowerShot S95). Entinen, tammikuun lopussa ostettu Canon IXUS 105 joutui huoltoon, mikä kestää kameran myyneen liikkeen ja Cannonin mukaan kahdesta kuuteen viikkoon. Toivon, että tämä kamera kestää ehjänä kauemmin. Kovin lyhyt on nykyään kameran ikä. Onneksi kuitti oli tallella. *

Lisäys 14.7. Kamera tuli huollosta kahdessa viikossa, sillä lähetteeseen oli merkitty 'kiire'. Kameraan oli vaihdettu joitakin osia. Vikaa oli siis uudessa laitteessa. Minulle kylläkin sanottiin, että alle viisi kuukautta vanha kamera on 'vanha'.
huolto, kamera

Olen kokenut aikaisemmin tietokoneen kanssa samaa. Silloin sain uuden tilalle, mutta se tapahtui vasta kun soitin Torontosta tietokoneen valmistaneen tehtaan pääkonttoriin. Vasta sitten myönnettiin, että tietokone oli ollut "real lemon".

(Canon PowerShot S95 hajosi Pietarin matkalla 5/2014. Onnekis oli Canon IXUS 105 mukana. Se toimii hyvin, mutta siinä ei ole vakaajaa, minkä vuoksi en saa sillä yhtä hyviä kuvia.)