Kuva: Joonas Heiskanen©
Ei enää päiväkausien netissä asumista ja uudella tietokoneella leikkimistä. Kirjoitustyö on taas alkanut. Tähän asti olen kirjoittanut mieheni ja lasteni koneilla. Nyt minulla on elämäni ensimmäinen ikioma tietokone. Kun aloitan päivän työt, näen edessäni rauhallisen metsäpolun Muonion läheltä Rauhalasta. Sukulaiseni aloitti siitä Lapin vaelluksensa.
Sisareni on käynyt kuluneen kuukauden aikana Helsingissä kahdesti ja neuvonut minua käyttämään tätä uutta tietokonetta ja lisälaitteita, joita tarvitsen sen kanssa. Sisareni osaa opettaa, vaikka ei ole ollut koskaan opettaja. Mutta onhan hän äiti. Roolit vaihtuvat sisaruksilla. Meilläkin yhä useammissa asioissa pikkusisko neuvoo isoasiskoa.
Jos ei olisi laskuria, luulisin että kirjoitan tätä blogia vain itselleni. Kiitos teille, jotka käytte vilkaisemassa tätä päivittäin. Toivon, että pääsen vähitellen oikeaan blogin pitämiseen.
Mitä toivon blogini olevan? Toivon, että blogissani olisi samanlaista kuin meillä kotona. Voi jutella milloin mistäkin. Mette sanoi jotakin samanlaista blogeista eräässä haastattelussa. Tervetuloa ilmaisemaan mielipiteenne.
