2014 syyskuu: Syksyn värit

Lapsuudenystäväni toi gladiolous-kimpun huvilaltaan. Aprikoosit ja Garda-järven seudulta tuotu tuliainen, oliiviliina sopivat yhteen. Kuva otettu uudella kameralla. Panasonic Lumix DMC FZ72, jota opettelen käyttämään.

Uusi kamera

Kokeilukuva kotoa

Koska entinen kamerani meni rikki, ostin uuuden. Se on Panasonic Lumix DMC FZ72, jota voi käyttää sekä automaattisena että käsikäyttöisenä. Se on hyvin edullinen laatuunsa nähden. Verrattuna aikaisempiin kameroihini se on suuri kuin traktori, mutta mieheni kantaa yleensä kameroita. Olen lukenut koko päivän opaskirjaa, jossa on yli 100 sivua. Alan vähitellen ymmärtää sitä. Sillä voi tehdä vaikka mitä - vähitellen. Kakkosena on pieni vaaleanpunainen Cannon, joka mahtuu taskuun tai laukkuun, mutta siinä ei ole vakaajaa.

 Käytin 1980-luvulla Kanadassa lehtijuttujani varten vanhimman lapseni erinomaista kameraa, legendaariseksi tullutta klassikkokameraa Canon AE-1 Programia, joka toimii edelleen. Valokuvien kehittäminen on kallista, mutta hän kerää ja kokeilee nykyään muitakin vanhoja kameroita.

 Kannoin isoa kameralaukkua mukanani, sillä siihen kameraan kuului monenlaisia osia. Italian matkalle ostin ihanan pienen "myyn", sillä tiesin työtoverini valokuvaajamiehen käyttävän sitä kakkoskamerana. Se kesti kauan, toimisi vieläkin, jos siihen tekisi pienen korjauksen, mutta paperikuvat. Vuonna 2005 jouluna sain yllätyslahjaksi digikameran, jotta voisin ottaa kuvia blogeihini. Sony DSC-S90 tuotti valtavasti kuvia. Sitä seurasi joukko pieniä ja kevyitä Canon -kameroita.