Näin rakennettiin ennen Helsingissä

Etu-Töölön taloja. Minne on väri kadonnut nykyajan rakentajilta?

sama kuva suurena

Mintunvärisiä taloja Töölössä

Pimeänä marraskuun päivänä teimme kävelyretken ja kuvasin mintunvärisiä taloja. Niissä on tietty töölöläinen tunnelma, erkkereitä, jugendkoristeita.

Kuvassa ovat mm Mehiläisen talo ja Kulmalinna, johon Carelia-apteekki on muuttanut (alarivi, keskimmäiset kuvat).

Sama kuva suurena näyttää paremmalta

Kaunista vanhaa Helsinkiä

Kansallisteatteri

Enkeleille vai ihmisille?

 

the extraordinary (click the photo to see it in a larger size)

Mikähän on ollut mielessä arkkitehdilla, kun hän on suunnitellut mosaiikkikuvan korkealle Aleksanterinkadun varrella olevan talon päätyyn? Siitä saa juuri ja juuri selvää, kun katsoo pää kallellaan. Onko mahdollista, että vastapäisessä talossa asui joku, joka sai sitä sitten katsella ikään kuin ikiomana taulunaan? Vai olisiko tämä jäännettä keskiajan tavasta laittaa ylös korkeuksiin kirkkojen torneihin veistoksia ja korkokuvia enkelten katseltaviksi?

Kiinnostava rakennus

 

Tämän rakennuksen voi nähdä metron ikkunasta oikealla, kun menee itäänpäin Helsingin keskustasta. En tiedä tarkalleen, mikä rakennus tämä on, mutta se on aina kiinnostanut minua. Lieneekö se vanha kaasulaitoksen varasto? Toivottavasti sitä ei pureta. Tuollaisesta rakennuksesta voisi saada aikaan vaikka mitä.

Turistina Helsingissä

Hietalahden kirpputorilta lähtee sekä bussi että raitiovaunu keskustaan. Ne ajavat pitkin Bulevardia. Pysäkillä odotellessamme näimme lukemattomia turistibusseja, jotka kulkivat samaa reittiä. Mitä näkeekään turisti tuolla lyhyellä matkalla? Sinebrychoffin talon, vanhan oopperan eli Aleksanterin teatterin ja monia muita kauniita rakennuksia. Hän voi palata Bulevardille ja poiketa kahvilaan tai taidegalleriaan tai mennä kuvaamaan Helsingin vanhinta kirkkoa ja sen ympärillä olevaa hautausmaata.

Helsingin 1800-luvun ja vuosisatojen vaihteen arkkitehtuuria kannattaisi tuoda enemmän esille. Se on ihmisläheistä ja kaunista. Se on eurooppalaista ja samalla suomalaista.

Äitini oli nuorempana usein käymässä meidän luona Helsingissä. Asuimme silloinkin keskustassa. Kun kävelimme yhdessä kaupungilla, äiti ihaili aina näitä vanhoja taloja ja kysyi: Tajuatteko te, kuinka kauniissa kaupungissa te asutte?

Kuvasin bussin ikkunasta muutamia näkymiä.



Bussimme pysähtyy Ruotsalaisen teatterin eteen. Sen seinällä on sopivan kesäinen mainos. Tältä paikalta lähtevät sightseeing-bussit tai voi lähteä kävelemään toista kaunista katua eli Esplanadia.

Hård af Segerstad: Kihlmanin talo, Korkeavuorenkatu 19.

Kihlmanin talo, Korkeavuorenkatu 19. 1898. Suunnittelija Hård af Segerstad.

Kihlmanin talon suuunnittelijaksi mainitaan yleensä Bertel Jung. Mutta Aili Salli Ahde-Kjäldman kertoo kirjassaan Kotini vuosisadan lopun Helsingissä (1964, 3. painos):

"Maaliskuun 12 p:nä 1898 kuoli Zacharias Topelius. -- Papalla [rakennusmestarilla] oli silloin melkein valmiina Kihlmanin talo Korkeavuorenkatu 19:ssä. Talo oli arkkitehti Hård af Segerstadin piirtämä. Tämän talon neljännessä kerroksessa oli meitä varten pesty hyvä näköalaikkuna (josta perhe seurasi Topeliuksen hautajaissaattoa ja ihmisjoukkoa, joka oli kerääntynyt Johanneksen kirkon ympärille.)

Koska Aili Salli Ahde-Kjäldman oli itsekin arkkitehti, arvelin että hän tiesi, miten asia oli. Edellä mainitussa Wikipedian artikkelissakin kerrotaan, että Jung ja af Segerstad työskentelivät yhdessä vuoteen 1898 asti. Seuraavalla sivulla onkin sitten Hård af Segerstadin suunnittelemia taloja.

Vertaa Kihlmanin taloa Rauhankadulla olevaan taloon.

Innostuin tähän "salapoliisityöhön", kun oli laittamassa blogiini kuvaa Kihlmanin talossa alkaneesta remontista.