lauantaina, elokuuta 06, 2011

Tunnustus 'Fess up'

Omakuva 2010


Omakuva on otettu Zagrebissa Hotel Esplanadessa, joka oli aikoinaan yksi Idän pikajunan pysähdyspaikoista. Siellä asui muiden muassa Agatha Christie matkoillaan Mesopotamiaan. Me kävimme vain juomassa teetä tässä hienossa hotellissa. (katso kaikki kuvat)
Osallistuminen Anun haasteeseen 'Fess up'

 Ensin kommenttini:
Onkohan tämä minulle? Minun piti katsoa sanakirjasta mitä ‘fess up’ tarkoittaa. ['fess up' = 'acknowledge', 'confess'] Taidan olla liiaksi ‘over the hill’? En pitänyt edes teini-ikäisenä Coca Colasta. Taitaisi tulla liian karmeaa luettavaa.:)

Tässä vastaukset:


Niin sanotut "taiteelliset" ominaisuuteni:


1. Elitistisyys
En pidä coca colasta, kahvista, tupakasta enkä alkoholista. Pidän vedestä. Hei, mutta se ei taida ollakaan elitististä, vaan maatiaista. Olen siis maatiainen. Mies sanoo: Kallis maku. Vain teoriassa. Tyydyn yleensä vain ottamaan valokuvia kalliista esineistä. Mutta jos saisin lottovoiton, kallis maku alkaisi näkyä minussa ja ympäristössäni. Nirso musiikissa: Chopin ja Mozart.

2. Hankala luonne
Mies sanoo, että en ole. Mutta kyllä minä muutun hankalaksi, jos joku käyttäytyy törkeästi, rupeaa vaikkapa rähjäämään lapselleen (kuten eräs kuuluisa henkilö Stockmannilla) tai hakkaamaan vaimoaan kadulla.

3. Päihteidenkäyttö
Puoli kupillista vahvaa kahvia panee minuun vauhtia. Tunnen lentäväni kuin raketti. Extreme-kokemus, johon uskallan ryhtyä vain hätätilanteessa.

4. Boheemius
Tästä saan eniten pisteitä. Olen kotona yöpaitasillaan, en pettaa sänkyä (syy: pölypunkit täytyy haihduttaa), en kärsi epäjärjestyksestä.

5. Itsekeskeisyys
Jokainen on narsisti. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

6. Erakkomaisuus
Olen suurkaupunki-erakko. Kesämökkiä ei ole, jossa voisi tulla perinteiseksi erakoksi.

7. Tunteellinen (yli)herkkyys
Itken kun on hyvä elokuva, mutta elokuva-alalla oleva ystäväni väittää, että elokuva on epäonnistunut, jos katsoja ei itke.

Monikulttuurisuutta Aasiassa

Kuluneen kuukauden aikana olen saanut paljon terveisiä Malesiasta ja Kuala Lumpurista, jossa lähisukulaiseni ovat lomalla. Posti tulee hitaasti, yllä näkyvä korttikin näytti siltä, että se on kulkenut todella pitkän matkan. Minulle nuo tornit ovat tuttuja vain eräästä Sean Connery -elokuvasta. En ole ollut koskaan Kyprosta, Jordaniaa ja Israelia idempänä. Opiskelin aikoinaan myös uskontotiedettä, joten Idän uskonnot ja arkkitehtuurikin ovat jossain määrin tuttua. Sekä lapseni että sisareni poika matkustelevat kaukomaissa jatkuvasti kuten niin monet muutkin suomalaiset. Sisareni asui kahteen otteeseen useita kuukausia Indonesiassa. Olen nähnyt valtavasti kuvia ja kuullut tarinoita. Kodissani on paljon esineitä Aasiasta. Aasia on osa minuakin.

Tutustuin jo vaihto-oppilaana ja Kanadassa asuessani moniin aasialaisiin. Lisää tuttuja tuli lasteni opiskeluajan ystävistä ja työtovereista. Ensimmäisenä heistä tulee mieleen ystävällisyys, kohtelias puhetapa ja hyvät tavat. Heillä on myös kyky yhdistää monikulttuurisuus ja oma kansallinen perinne sekä perheen ja suvun traditiot. Eri kulttuurit, uskonnnot, ruokaperinteet ja kielet elävät hyvässä sovussa Malesiassa ja Kuala Lumpurissakin, minulle on kerrottu.

Puhuin juuri poikani kanssa puhelimessa, ja hän kertoi, että vanhemman polven väestö valittaa Malesiassa kiihkokansallisuuden lisääntymisestä nuorten keskuudessa. Kouluissa ei haluta opiskella enää englantia yhtä paljon kuin ennen. Kielitaito huononee. Maailmankielen hallitseminen on avannut tähän asti oven länsimaiden tieteeseen, kulttuuriin ja talouselämään. Samalla on pidetty itsestään selvänä, että ollaan ytimeltään kiinalainen, intialainen tai malesialainen. Tavallinen turisti ei ehkä huomaa muutosta, mutta kiinaa puhuvalle ollaan luottavaisempia.

Nyt odotan innolla valokuvia viidakosta, kukista, kaupungeista, kylistä, temppeleistä ja merestä. Kuulin juuri paikoista, joissa voi tarkkailla kaloja pelkästään snorkkeloimallakin. Viileät trooppiset vuoristoseudut orkideoineen kiehtovat myös mieltä.
Posted by Picasa