Iltakävelyllä

Olimme iltakävelyllä ja veimme veroehdotukset postiin. Myöhään illalla keskustassa ei ole ihmisiä eikä autoja. Ilma tuntui aivan raikkaalta. Ehkä olen jo täysin tottunut saasteisiin tai sitten ilma puhdistuu iltaa kohden. Pilvet olivat hyvin tummansinisiä. Oliko se saastetta? Kauempana pohjoisessa näytti kauniin punertavalta, mikä käsittääkseni merkitsi enemmän saasteita ilmassa.

Kaunis puuterimainen taivas?

Sitäkö se kaunis puuterimainen taivas on merkinnytkin? Saastetta. Kaakkkoistuuli tuo Euroopan ja Venäjän maastopalojen ja kulotuksen savut Suomeenkin.

Torontossa neuvottiin varsinkin vanhempia ihmisiä olemaan liukkaalla kelillä ja hyvin kylmällä säällä - ja yhtä hyvin helteellä - kävelyllä maan alla ja ostoskeskuksissa ilmastoiduissa tiloissa. Olemme tehneet samaa Helsingissäkin talvisin, kun kadut ovat vaarallisen liukkaita. Hyvä kun selviää bussiin ja raitsikkaan liukastumatta tai näkemättä toisten, nuorten yhtä hyvin kuin vanhojen ihmisten, kaatumisia.

Myös pahimpina saastepäivinä olemme olleet kesäisin Helsingissäkin sisätiloissa. Allergisena tunnen yleensä pahan saasteen heti kun menen ulos. Eilen illalla en sellaista kokenut. Puhdistiko merituuli ilmaa?

Ikkunat kiinni. Bussilla ja raitsikalla ostoskeskuksiin kävelylle. Pitääköhän ruveta elämään sisällä niin kuin teki meidän 19-vuotiaaksi elänyt kissamme Tiina?

Karu arki pitkän viikonlopun jälkeen

Kuva: Anna Amnell
Joskus työt kasautuvat. Lieneekö se huonoa suunnittelua vai sitä, että jotkut asiat vain tapahtuvat samalla viikolla meistä riippumatta? Pitkän viikonlopun jälkeen se tuntuu tavallista karummalta.

Olen kamppaillut veroehdotusten kanssa. Meidän perheelle kertyy hyvin paljon kuitteja, sillä ostamme kaikki työhömme liittyviä kirjoja ja muuta aineistoa. Oli aikamoinen yllätys, kun huomasin, että monet kuitit olivat himmentyneet muutamassa kuukaudessa miltei näkymättömiin.

Ennenhän kuitit lähetettiin kuoressa verotoimistoon, ja ne olivat sen jälkeen heidän murheensa. Nyt kuitit täytyy säilyttää kuusi, joidenkin ohjeiden mukaan seitsemän vuotta. Ei auta muuta kuin ryhtyä ottamaan valokopiot kuiteista. Järki sanoo, että tuskin verottaja tulee tonkimaan meikäläisten kuitteja, mutta mielenrauhan vuoksi taidan ottaa niistä kopiot. Mutta se tapahtuu vasta toukokuun kolmannella viikolla, nyt on muita kiireitä.

Bloggaaminenkin tuntuu stressaavalta kiireisenä aikana. Silloin täytyy muistaa, että ei ole pakko blogata joka päivä. Toisten blogeja voi käydä lukemassa sitten kun on aikaa. Se tuntuu hauskalta, että monet lukijat lukevat tällaisina aikoina vanhoja kirjoituksia.

Olen joutunut yhä enemmän miettimään Blogilistan merkitystä. Minun blogejani eivät lue nimittäin blogilistalaiset, vaan suurin osa lukijoista on aivan muita. Uskoisin, että Blogilistasta on kuitenkin hyötyä bloggaajalle. Ehkä lukijat kuitenkin löytävät luettavansa Blogilistalta. Vai löytävätkö he ne Googlella tai jollain muulla? Onkohan asiaa tutkittu?

Vappupäivä on lapsiperheiden juhlaa

Kuvat: Anna Amnell. Klikkaa kuvat isommiksi.

Tämä pitkä viikonloppu on ollut täydellinen ulkoiluun. Tulee käytyä kahdesti päivässä kävelyllä. Harvoin on ollut näin aurinkoista vappusäätä. Kaivopuisto oli tupaten täynnä ulkoilijoita. Voisi sanoa, että siellä vietettiin ainakin neljän sukupolven rauhallista vappujuhlaa jutellen, kävellen ja ruokaillen. Piknik-pöytiä ja lastenvaunuja oli runsaasti. Vanhanaikaiset paloautot tekivät kierroksen. Se olikin ainoa "melu". Västäräkit, peipposet ja mustarastaat konsertoivat.

Ja vappuhan ei olisi mitään ilman punaisia ilmapalloja. Muistan ikäni sen vapun, jolloin luokkatoverini ja lapsuudenystäväni sai punaisen ilmapallon. Se karkasi ja me pikkutytöt juoksimme sen perässä monen korttelin taakse ja seurasimme haikeina sen nousua ylös taivaalle.

Iltakävelyllä nuorten seassa

Kuva: Anna Amnell
Vapunaattona näkee aika vähän muita kuin nuorisoa kadulla. Oikeastaan näin on myös tavallisina iltoina. Kuitenkin Helsinki on turvallinen iltakävelypaikka pariskunnalle.

Varsinkin nuorisoa pelätään turhaan. Nuoret ovat hyvin kohteliaita vanhemmille ihmisille, jopa vapunaattona, varsinkin teini-ikäiset pojat. Tätä me jatkuvasti ihmettelemme. Jopa täpötäydessä raitsikassa vappuaattona nuoret pojat antavat istumapaikan, vähän huojuen kylläkin ja reppu kilisten, mutta ystävällisesti.