Presidentin juhlapuvun kaulus toi mieleen 1500-luvun

Elisabet I

Ystävien luona itsenäisyyspäivän kutsuilla katselimme tietenkin vähän presidentinlinnan kutsujakin. Minusta presidentin asu oli tyylikäs, pidin erityisesti kauluksesta, joka muistutti renessanssiajan kauluksia. Toinenkin punatukkainen nainen, nimittäin Elisabet I, käytti samanmallisia, kylläkin loisteliaampia pystykauluksia, jotka kehystävät kasvoja ja hiuksia. Jos presidentillä olisi ollut kiharat hiukset, yleisvaikutelma olisi ollut pehmeämpi ja naisellisempi.

Tämän aamun sanomalehdessä kerrottiin, että presidentti Halonen on käyttänyt tätä asua aikaisemminkin Linnan juhlissa. Ne juhlat ovat jääneet minulta seuraamatta, ja luulin asua uudeksi.

Lisäys: HBL kertoo, että Ritva Fallan suunnittelema mekko oli muuten entinen, mutta kaulus ja mansetit oli uusittu. Siis kaulus oli sittenkin uusi!

Hyvää itsenäisyyspäivää

Siihen aikaan, kun olimme opiskelijoita, meillä oli tapana marssia ylioppilaiden soihtukulkueessa. Oli pakkanen, tuiskutti, mutta marssittiin sittenkin.

Olemme menossa viettämään itsenäisyyspäivää ystävien luo. Matkaan voi lähteä sisäkengissä, avopäin. Sää on muuttunut.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Lisäys:

Tänään koimme ylioppilaiden soihtukulkueen ohimarssin, kylläkin taksissa istuen. Olimme ensimmäisinä, joten saatoimme seurata kulkuetta hyvin, varsinkin kun avasimme auton ikkunan. Kulkueen ohimarssi kesti ainakin 15 minuuttia, opiskelijat lauloivat, ja oli hyvin juhlava tunnelma. Taksi pysäytti mittarin, ja sanoi että vastaavaa seisausta oli tapahtunut viimeksi ETYK:n kokouksen aikana.

Ylioppilaat marssivat sankarihaudoilta keskustaan päin. Ystävien luona muisteltiin, että niin päinhän se oli ennenkin: Hietaniemen hautausmaalta keskustaan.

Joka ikkunalla kaksi kynttilää -perinne.
How Finland became an independent country? Read Candles in the window in Jussi Katajala's history blog.

Kaamos kaupungissa

Helsinki 4:26 pm, originally uploaded by amnellanna.

Klikkaa kuvaa ja mene katsomaan kansiota, jossa on kuvia tältä päivältä aamukahdeksan ja iltapäivällä klo 4:26 väliltä. Keskipäivällä en voinut ottaa kuvaa, mutta oletan, että ei ollut paljoa valoisampaa kuin aamulla. Lähempänä joulua olisi vielä pimeämpää, mutta en tiedä,onko minulla silloin aikaa ottaa kuvia.

Joulupuuhia

Kaisa Ikolan blogista löytyi hauska tonttunimigeneraattori. Joulun sivupersoonani on nimeltään Touhu Puuhakanto. Sopiva nimi. Muutama viikko jouluun, ja niin paljon on tekemättä.

Tonttunimigeneraattori innosti minut tekemään tonttutalon, johon pääset sivupalkista. Se on vanha, viime kesänä kirpputorilta ostettu nukketalo, johon olen laittanut tontut ja tyttäreni vanhoja nukketalonhuonekaluja.

Mikki on palannut

Mikki on palannut Bloggeriin, jossa se ennen asui, kylläkin silloisessa Kirjoituslipastossani 1500-luvulla. Saattaa tämä olla Mikin lapsikin (oikeasti klooni), sillä siitä on jo yli vuosi, kun löysin Mikin jostain Internet-vaelluksellani. Se oli jokin vieraskielinen blogi, jota en ole löytänyt koskaan sen jälkeen. Luulisin, että suomalaisissa blogeissa olevat virtuaalieläimet saattavat olla kaikki Mikin "jälkeläisiä".

Varmaan löytäisin ensimmäisen merkinnän Mikistä, sillä olen tulostanut aikaisempia blogejani ja myös tallentanut niitä levyille. Herkku kävi hakemassa itselleen virtuaalilemmikin, Hilkun marraskuun alussa, tarkemmin 9.11. 2005, joten Mikin ja jäniksen, toisen virtuaalilemmikkini, on täytynyt tulla sitä ennen.

Nyt on helppoa lisätä Mikkikin Bloggeriin. Toivon, että Bloggerissa olisi ollut kategoriat jo vuosi sitten. Kuten niin monet muutkin olen perustanut useita blogeja Bloggerin kategorioiden puuttumisen vuoksi ja olen nyt niitä yhdistämässä. Mutta tuskin kannattaa koota mitään jättiblogeja.

Olen siirtänyt Vuodatuksen kirjoituslipaston aineiston Blogisisko 2:een ja kotisivublogiin. Olen lopettanut varablogini, Wordpressin kirjoituslipaston. Useista blogeista on ollut se hyöty, että olen alkanut vähitellen oppia edes jotakin bloggaammisesta. Minähän aloitin nollapisteestä.