Isänmaallisuus ja kansallispuvut

"Jos isänmaallisuus ei  julkisena määritelmänä kuuluu kaikille, se tukee kahtiajakoa ja kahtia jakautunut kansa on aina heikko, kirjailija Sofi Oksanen kirjoittaa. Hän pohtii itsenäisyyspäivän esseessään myös nationalismia ja suomettumisen aiheuttamaa hiljaisuutta - sekä kansallispuvun painoa." Sofi Oksanen: Isänmaallisuudesta, Helsingin Sanomat Kulttuuri 6.12. 2018.   

Olen kuvannut kansallispukuiset nuket kirpputorilla. Minulla oli Yhdysvalloissa AFS-vaihto-oppilaana ollessani mukana tällainen Munsalan kansallispuku. Käytin sitä, kun pidin puheita, joissa kerroin Suomesta. Montanassa oli paljon suomalaisia siirtolaisia, ja jätin kansallispukuni Amerikkaan, sillä paikalliset suomalaiset käyttivät kansallispukuja kuoroasuina. Sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa siirtolaiset käyttävät kotimaansa kansallispukua, vaikka heidän esivanhempansa olisivat muuttaneet Amerikkaan monta sukupolvea sitten. Sama käytäntö olisi mielestäni hauskaa Suomessakin.

Kansallispuvun jättäminen Amerikkaan  harmitti myöhemmin, kun tyttäreni olisi voinut käyttää samaa pukua. Kansallispukuja ostettaisiin enemmän, jos ne eivät olisi niin kalliita. Esimerkiksi mieheni sisar teki itselleen kansallispuvun kansalaisopiston kursseilla. Hän teki Ylä-Savon puvun, vaikka asui naimisiin mentyään Lounais-Suomessa. 

Kansallispuvut ovat kauniita, mutta myös konkreettisesti raskaita, ja ne päällä tulee kuuma lämpimissä sisätiloissa. Ne soveltuvatkin parhaiten ulkoilmajuhliin. Kansallispukuja näkee monissa maissa arkiasuinakin sekä naisilla että miehillä.

P.S. Valitan sitä, että blogeihini ei voi kommentoida, en edes minä itse. Bloggerissa on jokin vika, jota ei ole korjatttu. Se johtunee tosiasiassa Googlesta.

Suomi 100 vuotta itsenäinen maa

Suomi on kestänyt jo 100 vuoden myrskyt itsenäisenä valtiona, ja tämän maan historia on ollut sitä ennenkin täynnä sotia ja rauhaa, surua ja iloa.




Nyt on juhlan aika! Eläköön Suomi!

Itsenäisyyspäivä

Joulukuun kuudes. December
Itsenäisyyspäivä
Lisäys 8.12.2016:
Kirjoitin Facebook-sivulleni:
"Bolshevikit pilasivat" sanoi 1875 syntynyt isoisäni aina suhteestaan Venäjään. Muistan tuon lauseen jo varhaislapsuudestani. Ukki piti keisariaikaa hyvänä aikana ja suhtautui optimistisesti tulevaisuuteen myös silloin, kun keisari luopui vallasta. Samaa kertoo Matti Klinge tänään mielipidekirjoituksessaan. Bolshevikki-vallankumous muutti asenteet. "Suomen valtioelimet katkaisivat kaikki siteet nyt bolshevistiseen Venäjään marraskuun 15. päivänä, jota voidaan pitää Suomen varsinaisena itsenäistymispäivänä. Eduskunta päätti silloin ryhtyä käyttämään kaikkea korkeinta valtaa--. Matti Klinge: Itsenäistymispäivänämme voidaan pitää marraskuun 15. päivää 1917. HS/Mielipide/Itsenäinen Suomi.
Klingen kirjoitus tukee isoisäni tyytyväisyyttä suuriruhtinaskunnan aikaan: "Suomi oli noussut Euroopan köyhimpien tasolta keskitasoon." Isoisä oli 42-vuotias köyhä kansanmies, viulupelimanni ja suksimestari Suomen itsenäistyessä. #Itsenäinen #Suomi

Suomen lippu myrskyssä

Rauhallista itsenäisyyspäivää!

Opiskeluaikanani oli aina kova tuisku ja pakkanen itsenäisyyspäivänä. Tuntui sankarilliselta marssia ylioppilaslakki päässä soihtukulkueena Hietaniemen hautausmaalle.

Tämä on myös osallistuminen Uudet Värikollaasit 14: Sininen ja valkoinen 

Helsingissä on tällä hetkellä tulva! Tarkistakaa kellarinne!



Helsinki liputtaa
Parempiakin liputussäitä on ollut ja tulee vielä
Muuttuuko itsenäisyyspäivän juhlinta, jos sää lämpenee Suomessa?

Hyvää itsenäisyyspäivää!

6.12.

Suomen lippu myrskyssä

Suomen lippu myrskyssä, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Miten kaunis onkaan kielemme suomi ja kielemme ruotsi, ajattelin, kun kuuntelin itsenäisyyspäivän juhlaa Tampere-talolta eilen 6.12.2013
Sibeliuksen musiikki ja kirjailijoitten sanat kävivät sydämeen. Tällaista olen odottanut, kaikkien suomalaisten yhteistä juhlaa.

Meille kotona TV:n ääressä istuvillekin tämä oli unohtumaton kokemus: koko kansan juhla. Jennin asu oli huippumuodikas ja kaunis. Myös vierailla oli kiinnostavia, kauniita asuja.

Tässä juhlassa yhtyivät ennakkoluulottomuus ja perinteiden kunnioittaminen. TV:N äärelläkin oli juhlava tunnelma. Me katsojat kiitämme presidenttiä, hänen puolisoaan ja kaikkia esiintyjiä ja juhlan suunnittelijoita.

On esitetty kritiikkiä, että ohjelmassa oli paljon lyhyitä jaksoja, mutta kannattaa muistaa, että juhlan kunniavieraat olivat 90-vuotiaita ja vanhempiakin. Uskon, että ohjelma oli annosteltu juuri sopivaksi heille.

Itsenäisyyspäivän juhlat koko kansalle Tampere-talossa

Miten kaunis onkaan kielemme suomi ja kielemme ruotsi, ajattelen, kun kuuntelen itsenäisyyspäivän juhlaa Tampere-talolta tänään 6.12.2013
Sibeliuksen musiikki ja kirjailijoitten sanat käyvät sydämeen. Tällaista olen odottanut, kaikkien suomalaisten yhteistä juhlaa.

Meille kotona TV:n ääressä istuvillekin tämä oli unohtumaton kokemus: koko kansan juhla.  Jennin asu oli huippumuodikas ja kaunis. Myös vierailla oli kiinnostavia, kauniita asuja.

Tässä juhlassa yhtyvät ennakkoluulottomuus ja perinteiden kunnioittaminen. TV:N äärelläkin oli juhlava tunnelma. Me katsojat kiitämme.

Itsenäisyyspäivälukemistoa: nyt ei enää hymistellä

 Me suomalaiset emme joutuneet vankileirien saaristoon, mutta meitä kärvennettiin vuosikymmenien ajan hiljaisella tulella. Uusimmat tutkimukset kertovat, että kaikki oli paljon, paljon pahempaa, kuin mitä osasimme kuvitellakaan. Lue edes tämä artikkeli, jossa kerrotaan Kujalan, Uolan ja Vihavaisen uusista kirjoista. Sekin on tosin vielä aika varovainen.
(Unto Hämäläinen: Neuvostoliitto pani jo Suomea taskuunsa. Moskovassa luultiin 1970-luvun alussa, että aika olisi kypsä vallankumoukselle. HS/Kulttuuri 6.12.2013)

"Vihavainen muistuttaa suomalaisen älymystön innostuksesta Neuvostoliittoa ja venäläistä kulttuuria kohtaan ja irvailee: 'Mitään vastaavaa venäläisyyden aaltoa voidaan tuskin löytää minkään sen naapurimaan historiasta.' Paljon puhuttu suomettuminenkin on ollut 'sodanjälkeisen henkisen kriisin jatkamista uudessa muodossa.'"

[Suomalaisen kulttuuriväen osallistumistesta äärivasemmistolaiseen politiikkaan käytetään nykyään usein eufemistista termiä 'edistyksellinen'. edistyksellinen = vasemmistolainen, sosialistinen  erik.  marksilaisessa kielenkäytössä. ] 

"Uola arvioi, että 'suomalaiseen todellisuuteen jäi vaaran vuosista myös parantumaton henkinen trauma, joka lieveni vasta noin puolessa vuosisadassa, mutta ei kokonaan parantunut'".

Ihmetteletkö, miksi Sofi Oksasta rakastetaan Suomessa ja Virossa ja arvostetaan muuallakin maailmassa? Hän maalaa Puhdistuksessa leveällä pensselillä. Pahuudesta, jota Neuvostoliitto edustaa maailmanhistoriassa muiden ihmistä sortavien diktatuurien seurassa. 
Lue myös tämä Ylioppilaslehden artikkeli "Taistolaisten tavoitteena oli sosialistinen diktatuuri.":
"Riippumatta siitä, mitä ex-taistolaiset tänä päivänä muun muassa tutkijoille kaunistelevat ja satuilevat, liikkeen tavoitteena oli nimenomaan pystyttää Suomeen 'työväenvalta' eli kommunistinen diktatuuri. "

Entä ne poliittiset laulut, joita vieläkin hoilataan ja ihannoidaan! Huh, tätä maata.

Kun itsenäisyydestä vasta haaveiltiin. (1900-luvun alku)

Itsenäisyyspäivän sää

Sunrise in Helsinki in November. Aamurusko marraskuussa, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Itsenäisyyspäivästä tulee aina mieleen ensimmäiseksi kaksi asiaa: kynttilät ja pakkanen.

Meillä kotona Savossa sytytettiin itsenäisyyspäivän iltana aina kaksi elävää kynttilää ikkunalaudalle niin kuin varmaankin useimmissa suomalaisissa kodeissa. Se oli harras ja miltei pyhä toimitus, joka vei pikkulapsetkin hiljaisiksi.

Opiskeluaikana itsenäisyyspäivään kuului marssi sankarihaudoille. Yleensä silloin oli aina kova pakkanen, ja viiltävä tuuli ja lentävä lumi pieksivät kasvoja. Jalkoja paleli talvikengissä, sormet tulivat kankeiksi kaksien lapasten sisällä. Oli talvisodan tunnelmaa. Tunsi itsensä suorastaan sankariksi.

Hyvää itsenäisyyspäivää!
Lue myös: Kun itsenäisyydestä vasta haaveiltiin (1900-luvun alun Helsingissä)

Hyvää itsenäisyyspäivää 2012

Itsenäisyyspäivästä tulee aina mieleen ensimmäiseksi kaksi asiaa: kynttilät ja pakkanen. Meillä kotona sytytettiin itsenäisyyspäivän iltana aina kaksi elävää kynttilää ikkunalaudalle niin kuin varmaankin useimmissa suomalaisissa kodeissa. Se oli harras ja miltei pyhä toimitus, joka vei pikkulapsetkin hiljaisiksi. Opiskeluaikana itsenäisyyspäivään kuului marssi sankarihaudoille. Yleensä silloin oli aina kova pakkanen, ja viiltävä tuuli ja lentävä lumi pieksivät kasvoja. Jalkoja paleli talvikengissä, sormet tulivat kankeiksi kaksien lapasten sisällä. Oli talvisodan tunnelmaa. Tunsi itsensä suorastaan sankariksi.

P.S. Menemme ystäväperheen luokse itsenäisyyspäivää juhlimaan ja seuraamme siellä televisiosta Jennin ja Saulin ensimmäisiä itsenäisyyspäivän kutsuja.
Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa!

Itsenäisyyspäivänä 2011

Itsenäisyyspäivänä 2011, originally uploaded by Anna Amnell.

Sinivalkoiset kynttilät ikkunalla.

Presidentinlinnan vieraat ovat saapumassa. Olemme nähneet ensin  YLE 1:stä julkkikset, sitten ruotsinkieliseltä kanavalta piispat, kenraalit ja tuomarit YLEN uutisten aikana, ja sitten taas YLEltä akateemista väkeä ja diplomaatit.

Ruoka näyttää herkulliselta.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Helsinki, originally uploaded by Anna Amnell.

Jännitämme säätä. Voisiko meillä olla lumeton itsenäisyyspäivä? Opiskeluaikana marssimme opiskelijoiden soihtukulkueessa sankarihaudoille. Oli pakkanen ja viima, talvisodan tunnelma. Kyllä maistui lämmin tee osakunnassa.
Klikkaa sanaa 'itsenäisyyspäivä' ja katso, millaista on ollut aikaisempia vuosina.

Aamulla kuudelta näkyi, että oli satanut hiukan lunta ensi kerran Helsinkiin.


Töölössä itsenäisyyspäivän aamuna

Jopa oli juhlat linnassa - YLEn mukaan

Suomen lipun kuva: Anna Amnell

Tämä on hyvää aikaa muotisuunnittelijoille ja ompelijoille. Heitä voimme kiittää kiinnostavasta pukunäyttelystä. Ehdoton suosikkini naisten asuissa täältä kotikatsomosta havaittuna oli mustavalkoinen  hiukan keskiaikaistyylinen pehmeästä, ohuesta kankaasta tehty asu. Diplomaattikunnan monikulttuurista eleganssia oli hauskaa katsella.

Suomalaisten rikkaus näkyi linnan juhlissa tänä vuonna. Oli siksi varaa käyttää myös kalliita kierrätysvaatteita eli harrastaa suuren tyylin köyhäilyä.

Oli eräs kiinnostava art deco -tyylinen mustavalkoinen asu. Oudot maisema- ja valokuvakankaat olivat samaa sukua, mutta jäivät tyylikkyydessä jälkeen art deco -ajan käsinmaalatuista kankaista.

En ole koskaan nähnyt yhtä paljon langanlaihoja, anoreksisilta vaikuttavia naisia kuin YLEn Linnanjuhla-ohjelmassa tänä vuonna. Sanoihan jo Windsorin herttuatar, että koskaan ei voi olla liian laiha eikä liian rikas.

Linnanjuhlat jatkoineen uudelle tasolle. Sitä kuvaavat ehkä parhaiten seuraavat Twitter-kommentit: "Nyt meni huono viihde mauttomaksi" (nimimerkki Jaakko linnanjuhlista). Johanna jatkoi: "Illan tiivistys tuli siinä!"

Ensimmäiset itsenäisyyspäivän vastaanotot kahvikekkereitä

Lunta ikkunalaudoilla, pyryä, sinivalkoiset kynttilät on ostettu. Ystävät tulevat illalla kylään ja katsomme yhdessä sitä ohjelmaa, jota suurin osa suomalaisista tänään katsoo eli Itsenäisyyspäivän vastaanottoa presidentinlinnasta. Tämä ohjelma sopii hyvin ilmastoomme.

Tämän päivän HBL kertoo, että vuosina 1919-1921 itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentinlinnassa merkitsi kahvitarjoilua hallitukselle, diplomaateille ja virkamiehille, yhteensä 150:lle henkilölle. Ensimmäiset iltajuhlat järjestivät presidentti K.J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa Ester. Vuosina 1923-1924 palattiin iltapäiväkutsuihin. Iltajuhlat tanssiaisineen nykytyyliin järjesti ensi kerran presidentti Lauri Relander vaimonsa Signen kanssa.
 (Marianne Sundholm: Skaka tass, säg ditt namn ochh gå.)

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Sinivalkoiset kukat ovat äitini hautajaiskukkia. Haluan muistaa tänään myös äitiäni, joka valmisti erinomaiset ateriat, kakut ja leivonnaiset kaikiksi juhlapäiviksi, vaikka niitä juhlittiin vain vaatimattomassa kodissamme perheen kesken. Joskus oli joku läheinen ystävä vieraana - alkuaikojen presidentinlinnan kutsujen tyyliin  kahvikekkereillä. Tänään meillä on vieraana miehensä kanssa lapsuudenystäväni, jonka äiti oli minun äitini lapsuudenystävä.

Klikkaa sanaa itsenäisyyspäivä, ja lue muut kirjoitukseni tästä aiheesta.
Linnan juhlien historiaa (mtv3)

6.12.2009

Valot syttyvät tänään moniin ikkunoihin.

Itsenäisyyspäivä ja Suomen ilmaston muuttuminen

Itsenäisyyspäivästä tulee aina mieleen ensimmäiseksi kaksi asiaa: kynttilät ja pakkanen. Meillä kotona sytytettiin itsenäisyyspäivän iltana aina kaksi elävää kynttilää ikkunalaudalle niin kuin varmaankin useimmissa suomalaisissa kodeissa. Se oli harras ja miltei pyhä toimitus, joka vei pikkulapsetkin hiljaisiksi. Opiskeluaikana itsenäisyyspäivään kuului marssi sankarihaudoille. Yleensä silloin oli aina kova pakkanen, ja viiltävä tuuli ja lentävä lumi pieksivät kasvoja. Jalkoja paleli talvikengissä, sormet tulivat kankeiksi kaksien lapasten sisällä. Oli talvisodan tunnelmaa. Tunsi itsensä suorastaan sankariksi.

Nykyään itsenäisyyspäivän sää on Helsingissä niin leuto, että voi kulkea ulkona avopäin ja matalissa kengissä. Tuleeko ilmastonmuutos muuttamaan myös suhdettamme itsenäisyyden juhlintaan? Jos sää vielä lämpenee, muuttuuko suomalainenkin itsenäisyyspäivä iloiseksi - ja samalla isänmaalliseksi - juhlaksi, jollainen se on esimerkiksi Yhdysvalloissa? Voisiko se muuttua samanlaiseksi kuin ranskalaisten kansallispäivän juhlinta? Loisteliaat paraatit, väriloistoa ja tyylikkyyttä. Kauhukuva olisi se, että itsenäisyyspäiväkin muuttuisi samalla tavalla perisuomalaiseksi kuin mitä ovat taiteiden yö ja vappu.

Hyvää itsenäisyyspäivää

"Oi Suomi, katso, sinun päiväs' koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois"

Kuva: Anna Amnell. Aamurusko Helsingissä 7.11.2006

Hyvää itsenäisyyspäivää

Siihen aikaan, kun olimme opiskelijoita, meillä oli tapana marssia ylioppilaiden soihtukulkueessa. Oli pakkanen, tuiskutti, mutta marssittiin sittenkin.

Olemme menossa viettämään itsenäisyyspäivää ystävien luo. Matkaan voi lähteä sisäkengissä, avopäin. Sää on muuttunut.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Lisäys:

Tänään koimme ylioppilaiden soihtukulkueen ohimarssin, kylläkin taksissa istuen. Olimme ensimmäisinä, joten saatoimme seurata kulkuetta hyvin, varsinkin kun avasimme auton ikkunan. Kulkueen ohimarssi kesti ainakin 15 minuuttia, opiskelijat lauloivat, ja oli hyvin juhlava tunnelma. Taksi pysäytti mittarin, ja sanoi että vastaavaa seisausta oli tapahtunut viimeksi ETYK:n kokouksen aikana.

Ylioppilaat marssivat sankarihaudoilta keskustaan päin. Ystävien luona muisteltiin, että niin päinhän se oli ennenkin: Hietaniemen hautausmaalta keskustaan.

Joka ikkunalla kaksi kynttilää -perinne.
How Finland became an independent country? Read Candles in the window in Jussi Katajala's history blog.