Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
perjantaina, toukokuuta 15, 2009
Muinaiset kulttuurit -aikajanajuliste korjataan
Alkuvuodesta kerroin siitä "työtapaturmasta", joka oli tapahtunut IMP Nordicin Muinaiset kulttuurit-julisteessa. Ilokseni voin kertoa, että kauniin Aikajana-julisteen ajanmerkinnät muutetaan suomalaisten enemmistön käyttämään ja Kielitoimiston ensijaisena pitämään muotoon eKr/jKr seuraavassa painoksessa, joka tulee mukaan syysmyyntiin syys-lokakuussa.
Lehtiä orkidean varren päässä
Keiki, uuden orkidean alku
Mitä ihmettä ovat nämä lehdet, jotka kasvavat orkidean varteen? Mitähän näille pitäisi tehdä? Aikaisemmin on tullut vain yksi pullea lehti varteen, kuten näkyy alla olevassa kuvassa. Irroitin yhden ja laitoin veteen, ei juurtunut.
Täältä löytyikin ohje. Huonekasvit.netin keskustelupalstalla kerrotaan, että kyseessä on "keiki", uuden orkidean alku.
Kun siihen on tullut juuria, sen voi irrottaa ja istuttaa uuteen ruukkuun. Turvallisinta olisi ehkä noudattaa toista neuvoa, taivuttaa vartta samaan ruukkuun tai toiseen ruukkuun. Erillinen ruukku on varmaankin parempi, sillä kasvualustan pitäisi olla taimelle "tasakostea". Meillä kastellaan perhoskämmeköitä vain kerran viikossa, joten se ei onnistu. Hyvä idea taitaa olla myös samalla palstalla annettu neuvo laittaa keikin juurelle rahkasammalta ja irrottaa keiki vasta kun juuret ovat kasvaneet.
Syyskuu 2009: Keikistä on kasvamassa itsenäinen orkidea. Istutin sen ruukkuun elokuun lopussa.
tiistaina, toukokuuta 12, 2009
Villasukat lämmittävät ja suojaavat vilustumiselta
Mieheni villasukat ovat lahja tyttäreltä.
Hallatar kertoo käyttävänsä kotona villasukkia. Niin tekevät monet muutkin, ja se on hyvä asia. Luin äsken tutkimuksesta, jonka mukaan villasukkia käyttävät sairastuvat muita harvemmin vilustumistauteihin.
Jos on oikein koleaa, saatan laittaa illalla kolmet sukat päällekkäin, mutta yleensä olen kotona avojaloin. Pitäisin villasukkia, mutta meillä on parkettilattia ilman mattoja pölyallergian vuoksi. Liukastuin kerran pahasti villasukissa. Onneksi ilmalentoni päättyi vain "judoiskuun", joka oli jäänyt alitajuntaan pojan kaatumistreenauksista.
Oudoimmat pilvet
Asun ylimmässä kerroksessa ja näen ikkunastani taivaan. Siinä riittää ihmettelemistä ja ihailemista. Joskus näkymä on outo, kuten esimerkiksi oli eilen ennen ukkossateen puhkeamista. Oudoimmat pilvet näin kuitenkin noin kymmenen vuotta sitten. Istuin työpöydän ääressä syventyneenä kirjoittamiseen. Yhtäkkiä ihan siinä silmieni edessä ikkunan takana ajelehti pieniä pulleita pilviä. Olen rasittanut itseni liikaa, alan nähdä harhoja, ajattelin ensimmäiseksi. Tuijotin pilviä. Ne näyttivät sittenkin ihan todellisilta.
Soitin ilmatieteen laitokseen (tai muuhun vastaavaan) ja sain kuulla, että en ollut ainoa, joka oli nähnyt nuo pilvet. Selitys oli se, että meren lähellä kosteus voi tiivistyä ja aiheuttaa tuollaisia matalalla kiitäviä pilviä. Harmi, että siihen aikaan minulla ei ollut kameraa valmiina aina niin kuin nyt digikuvien aikaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)