Asun ylimmässä kerroksessa ja näen ikkunastani taivaan. Siinä riittää ihmettelemistä ja ihailemista. Joskus näkymä on outo, kuten esimerkiksi oli eilen ennen ukkossateen puhkeamista. Oudoimmat pilvet näin kuitenkin noin kymmenen vuotta sitten. Istuin työpöydän ääressä syventyneenä kirjoittamiseen. Yhtäkkiä ihan siinä silmieni edessä ikkunan takana ajelehti pieniä pulleita pilviä. Olen rasittanut itseni liikaa, alan nähdä harhoja, ajattelin ensimmäiseksi. Tuijotin pilviä. Ne näyttivät sittenkin ihan todellisilta.
Soitin ilmatieteen laitokseen (tai muuhun vastaavaan) ja sain kuulla, että en ollut ainoa, joka oli nähnyt nuo pilvet. Selitys oli se, että meren lähellä kosteus voi tiivistyä ja aiheuttaa tuollaisia matalalla kiitäviä pilviä. Harmi, että siihen aikaan minulla ei ollut kameraa valmiina aina niin kuin nyt digikuvien aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti