Louhisaaren kartanon kehto. Nukkuiko tässä tuleva valkoinen kenraali? Marshall Mannerheim
Lopussa kommentti Mannerheimista
Kävin viimne kesänä Louhisaaressa, joka on upea historiallinen linna. Monet suvut ovat siellä asuneet, 1500-luvulla Kurki-suku, Mannerheimit vasta 1800-luvulla. Otin hyvin paljon kuvia linnasta ja sen ulkorakennuksesta, en niinkään paljon talon ympäristöstä, sillä oli kova helle. Katso koko Louhisaari-kansio. Jännittävä paikka. Jos klikkaat sanoja 'Louhisaari Manor', näet myös kuvia Louhisaaresta. Etenkin uunit ovat esillä. Niitä oli monta tyyliä.
Mannerheimin sisarten huone
Louhisaaren päärakennus. Linna on nykyään museona. Suosittelen.
1. Kommentti
Toinen Kommentti Kemppisen blogiin:
En pidä postmodernista tavasta muuttaa todellinen historiallinen henkilö ihan miksi vain, kunhan saa teoksellaan mainetta ja apurahoja, niin kuin Suomessa saa pilkkaamalla "oikeita" kohteita. Sisällissotaa, kapinaa jatketaan fantasioilla, kun ei enää pärjätä faktojen tasolla.
Animaatiossa häväistään julmasti myös Mannerheimin miespalvelijan [ukrainalainen kolmen lapsen isä] ja hänen sukunsa historia. Hänhän palasi kotiseudulleen, meni naimisiin ja perusti perheen. En tiedä asiasta enempää, mutta oletan, että Mannerheimin kaltaisen suurmiehen palvelijana toimiminen oli ollut hänelle arvokas ja jännittävä tehtävä.
Palvelijan työtä ei ole vasemmistopiireissä arvostettu. Ei kestetä sitä, että eri yhteiskuntaluokkaa olevat ihmiset voivat kunnioittaa toisiaan ja jopa olla ystäviä. Siitäkö johtuu suomalaisten kieroutunut suhtautuminen palveluammatteihin?
Hämmästyn ja yllätyn yhä uudestaan sitä, miten miellyttävä ihminen tulee esille Mannerheimin kirjeissä. Hän on huolissaan siitä, miten tyttären koiraparka selviää poliittisen sekasorron keskellä. Hän avustaa hienotunteisesti taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita emigrantteja, vaikka ei hyväksykään heidän outoja mielipiteitään ja suunnitelmiaan. Hänellä on lämmin ja läheinen suhde sisareensa ja muihin sukulaisiinsa. Sellainen kertoo paljon ihmisestä.
Mannerheim on romanttinen ja samalla traaginen hahmo naissuhteissaan. Lapsuudenkodin rikkoutuminen, taloudellinen ahdinko ja sen vastakohtana Venäjän yläluokan ylellinen ja tuhlaileva elämäntapa ja kohtuuttomat vaatimukset olivat tuhoisia hänelle ja varmaan monelle muullekin. Onneksi oli lähipiiri, sukulaiset ja ystävät.
Lukeudun ystäviin, vaikka en pidäkään Vorschmackista enkä ryypyistä.:) Tunnen myötätuntoa siitä, että hänellä oli jatkuva rahapula, epävarma taloudellinen asema. Olen kiitollinen siitä, että vielä vanhana ja väsyneenä miehenä Mannerheim pystyi innostamaan suomalaiset puolustamaan itseään urhoollisesti terrorivaltiota vastaan. Suurin ihme oli se, että Mannerheim jäi henkiin vallankumouksen aikana. Odotan, että venäläiset tekevät hänestä hienon elokuvan.
Kemppisen kolmas blogikirjoitus Mannerheimista (Valitse hänen blogistaan kategoria 'historia', niin löydät muutkin kirjoitukset Mannerheimista. )
Klikkaa nimeä 'Mannerheim'
Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
keskiviikkona, marraskuuta 23, 2011
Kommentti: Mannerheim ja valkoiset emigrantit
Kuvassa Eila Hiltusen Muinaiset ratsastajat ja taustalla Mannerheimin patsas.
Kommentti Kemppisen blogiin kirjoitukseen Sotakenraalit
Mannerheim oli uskollinen ystävilleen. Näitä olivat myös valkoiset emigrantit, joihin hän piti yhteyttä kirjeitse. Hän ei kuitenkaan kirjoita heistä muistelmissaan.
Kirjeissä voi tavata hienostuneen "venäläisen ylimyksen", Mannerheimin.
Hän palaa menneisyyteensä, nuoruutensa kadonneeseen maailmaan myös vieraillessaan luostareissa.
Tiedämme kai aika vähän siitä, millainen ihminen Mannerheim todellisuudessa oli.
(Leonid & Marina Vlasov: Gustaf Mannerheim ja valkoiset emigrantit. Suom. Jukka Mallinen)
Lue myös aikaisempi kirjoitukseni samasta kirjasta
Kommentti Kemppisen blogiin kirjoitukseen Sotakenraalit
Mannerheim oli uskollinen ystävilleen. Näitä olivat myös valkoiset emigrantit, joihin hän piti yhteyttä kirjeitse. Hän ei kuitenkaan kirjoita heistä muistelmissaan.
Kirjeissä voi tavata hienostuneen "venäläisen ylimyksen", Mannerheimin.
Hän palaa menneisyyteensä, nuoruutensa kadonneeseen maailmaan myös vieraillessaan luostareissa.
Tiedämme kai aika vähän siitä, millainen ihminen Mannerheim todellisuudessa oli.
(Leonid & Marina Vlasov: Gustaf Mannerheim ja valkoiset emigrantit. Suom. Jukka Mallinen)
Lue myös aikaisempi kirjoitukseni samasta kirjasta
tiistaina, marraskuuta 22, 2011
Aamupala + iltapala
Ei ehditty syödä aamupalaa, mutta sopiihan se iltateen- kamomilla ja tavallinen - kanssa. Isossa lautasessa jugurttia ja mansikoita.
Kolmantena pyöränä seurassa Tintti. (Tintin jäljillä FST 5)
Kolmantena pyöränä seurassa Tintti. (Tintin jäljillä FST 5)
Iloiset musikantit
Soittajia joulukadulla. Annamme aina rahaa katusoittajille. Nämä miehet soittivat hyvin. He alkavat olla jo tuttuja, sillä mieheni ja minä olemme usein iltakävelyllä keskustassa.
Kunnon mokkula Mac OS X 10.6.8 :aan
Olen kärsinyt ihan turhaan nettiyhteyden jatkuvasta katkeamisesta, sillä DNA:lla on mokkula, joka käy nimenomaan tähän Mac OS X 10.6. 8:aan. Ostin tämän tietokoneen, jotta voimme katsoa sillä DVD-elokuviakin. Telkkarimme on niin vanha, että se ei näytä niistä alatekstejä. Palvelu Rautatieasemaa vastapäätä olevassa DNA:n myymälässä oli erinomaista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)