Pietarilainen vessa

IMG_5842, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Joissakin matkaoppaissa valitetaan, että Pietarissa ei ole kunnon vessoja. Heidän pitäisi nähdä tämä. Vessojen oviin on piirretty enkelten siipiä ja kirjoitettu ystävllisiä lauseita.





Niin kuin entisajan ulkohuusseissa näissä vessoissa on luettavana myös lehtiä.:) WC on sekä miehille että naisille.



Tämä vessa kuuluu kahvilalle, joka on Iisakin kirkon aukion talon kulmassa, vinoittain vastapäätä Iisakin kirkkoa.

Kahvila on viihtyisä ja nuorison suosiossa.
Katso lisää kuvia tästä kahvilasta
P.S. Luin ennen Pietariin menoa matkaoppaita, ja ainakin yhdessä varoitettiin, että Pietarissa saa vessoissa vessanvalvojalta vain pienen suikaleen vessapaperia. En sattunut sellaiseen vessaan tai sitten ne ajat ovat ohi.
Vessapaperi näyttää olevan talousjärjestelmän symboli sen mukaan, mitä Mimi Amnell kirjoittaa Tsekinmaasta ja vessapapereista englanninkielisessä blogissaan Pink Lady Czecks out Central Europe.

Pelmenejä ja kuumaa keittoa

Pelmenejä ja lämmintä keittoa, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Halloween-ateria Pietarissa gruusialaisessa 'Villisian' ravintolassa sisälsi mm pelmenejä ja kuumaa  keittoa.
Georgialainen pelmeni näyttää erilaiselta kuin venäläinen pelmeni. Opiskeluaikana laitoin usein pelmenejä, sillä meillä oli vain kaasukeitin, ei uunia. Laitoin aika pieniä joulutortun mallisia pelmejä, joissa oli jauheliha-kananmuna-täyte. Niitä oli helppo lämmittää ja tarjota teen kanssa.

Alkujaan pelmenit ovat siperialaista ruokaa. Entisaikoina venäläiset laittoivat suuria määriä pelmenejä, ne laitettiin tynnyreihin ja tynnyrit rekeen ja matkaan hevospelillä lumisi teitä. Perillä pelmenit lämmitettiin lihaliemessä ja nautittiin joukolla.

lähin metroasema on Chernyshevskaya  

Kazaanin katedraali

2012-10-29 17.20.04, a photo by Anna Amnell on Flickr.

(1811) Arkkitehti oli entinen maaorja Andrei Voronikhin. Katedraali on saanut nimensä Kazaanin Maria-ikonin mukaan.

Vaikuttavinta ovat Suomesta tuodusta graniitista tehdyt 80 metriä korketa pylväät. Klikkaa kuvaa ja katso Flickristä muut kuvat.

Lisäys: Keskustelin ystäväni kanssa, joka kävi Pietarissa myös neuvostoaikana. Hän kertoi, että Kazaanin katedraali oli siihen aikaan ankea paikka. Seinät olivat paljaita ja joka paikassa oli informaatiota uskontojen ja ateismin historiasta. Käyntiä piristi vain muisto Gogolin Nenästä, jossa Nenä nähdään menossa vaunuilla Kazaanin katedraaliin rukoilemaan.:)

Alla ikoni, jossa on kommunistien murhaama tsaariperhe. Heidät on julistettu pyhimyksiksi.

Stockmannin kulmalla Pietarissa

2012-10-29 18.13.07, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tämä kuva on otettu kiertoajelubussin ikkunasta. Olemme liikkuneet koko ajan Metrolla ja kävellen.

Metrossa näkee suuria määriä tavallisia venäläisiä. Hämmästyttävintä on ollut tuttuuden tunne. Nämä ihmiset ovat samannäköisiä kuin elokuvista tutut näyttelijät ja Toronton ja yleeensäkin Pohjois-Amerikan suurkaupunkien asukkaat. Suuria määriä venäläisiä muutti Pohjois-Amerikkaan 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvulla.

Naapurinamme asui Torontossa venäjänjuutalainen pariskunta, vastapäätä olevan pankin jonossa kerrottiin kokemuksista Neuvostoliiton ankeissa oloissa. Kun oli pakkasta, eräs vanha rouva sanoi: Tietäisittepä, millaista oli Siperiassa.

Venäläisten kasvoissa näkyy kärsimys. Näin varsinkin vanhemmissa ihmisissä. Liian paljon kärsimystä ja häpeää yhdelle kansalle. Siksi olen onnellinen, kun näen nuorten venäläisten ilon ja optimismin. Kauniissa vaatteissaan he ovat samannäköisiä kuin Pohjois-Amerikan huolettomat nuoret.
Jälleen havainto: ihmiset ovat ystävällisiä ja kohteliaita. Vanhat ihmiset pääsevät istumaan jopa täpötäydessä metrossa. Myymälöissä selvitään hymyille, nauraen ja käyttäen niitä yhteisiä sanoja, joita venäjää osaamaton turisti tietää. Hyvin monet nuoret pietarilaiset osaavat englantia, varmaan muitakin kieliä.

Pietari muistuttaa Pohjois-Amerikkaa myös monikulttuurisuudessaan, joka näkyy kaikkialla.

Pietarin mennyt loisto

2012-10-29 14.35.35, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kaikkialla elävät Vanhan Pietarin loisto ja viime vuosikymenien rappio rinnakkain. Keskustan kerrostalon portaissa on sama tunnelma, mikä oli Suomeninnan Nooakin arkissa 1970-luvulla. Pietarissa parvekkeiden ja porttikäytävien kunnostus kuuluu kaupungille, siksi ne ovat huonossa kunnossa tällaisilla alueillakin, joissa asunnot ovat kauniita ja hyvässä kunnossa..