lauantaina, helmikuuta 16, 2008

Kielen opiskeleminen tuli palkituksi



Kuvassa olevat mukit ovat Fölkhälsanin Majblomman-mukeja. (Vappukukka)

Olemme tilanneet vähän yli vuoden ruotsinkielistä lehteä (HBL), sillä mieheni innostui kertaamaan kielitaitoaan. Hän osasi kouluaikana hyvin ruotsia, sillä hän oli ollut parina kesänä Ruotsissa renkinä maalaistalossa. Meille savolaisille ruotsin opiskelu on monikulttuurisuuden harjoittamista, sillä ei siellä Savossa paljon ruotsia kuullut muualla kuin koulutunneilla. Täällä Helsingissä on toisin, on ruotsinkielisiä naapureita, työtovereita ja nykyään myös kaksikielisiä sukulaisperheitä.

Mieheni ruotsin opiskeleminen palkittiin. Hän oli seurannut tarkkaan HBL:ssä ollut joulukalenteria, jossa arvottiin joka päivä palkintoja. Hän ei saanut vielä joulukuussa palkintoa, mutta joulun jälkeen arvottiin jäljelle jääneet palkinnot, ja meillä oli onnea, saimmme lahjakortin. Sillä saimme kahdeksan kaunista mukia. Koska kysymyksessä on kansanterveystyötä ja lääketieteellistä tutkimusta edistävä järjestö, ostimme neljä mukia lisää, ja nyt niitä on täysi tusina kannustamassa kielten opiskeluun.

Folkhälsan

Huom! Muki kuuluu Iittalan Teema-sarjaan, jonka suunnittelija on Kaj Franck.

torstaina, helmikuuta 14, 2008

Hyvää ystävänpäivää!



Ystävänpäivän taivas on kirkas sinivalkoinen. Pilvet ovat samanlaisia kuin vanhoissa maalauksissa. Puuttuvat vain cupidot istumasta pilvien päällä. Ehkä ne ovat siellä valmiina..

Ikolan Kaisa ihmettelee blogikirjoitukessaan sitä, miksi Suomessa puhutaan ystävänpäivästä, mutta Amerikassa se on enemmänkin rakastavaisten päivä. Kommenttini:

Hyvää ystävänpäivää!

Luulen, että syy "ystävänpäivään" on se, että nimi 'Valentinen' tai 'Valentinuksen päivä' haluttiin kiertää. Kirjoitin Suomeen Kanadasta Valentinen päivästä jo silloin, kun sitä ei vielä täällä vietetty. Vanha eurooppalainen juhlahan se on on. Siitä kirjoitti jo Shakespeare.

Monet amerikkalaisina pidetyt ilmiöt ovat alkujaan eurooppalaisia, niin myös esimerkiksi Halloween. Amerikkalaiset ovat olleet monesti perinteen säilyttäjiä.

Valentinuksen päivällä (Valentine's day) on uskonnollinen tausta.

Nimen muuttamisella ystävänpäiväksi menetettiin paljon historiaa - ja paljon tunnetta. Rakkautta on monenlaista. Valentine's day sisältää koko skaalan kiihkeästä romanttisesta rakkaudesta lähimmäisen rakkauteen ja vielä pitemmälle vai sanoisimmeko syvemmälle. Suomessa on tapana latistaa kulttuurinilmiöitä tai jopa pyrkiä poistamaan niitä kokonaan. Muodostuu suomalainen versio, jossa menetetään paljon.

keskiviikkona, helmikuuta 13, 2008

Sateisen päivän taivas


IMG_1766
Originally uploaded by amnellanna

helmikuussa.

Dramaattisia tekstiviestejä

Luulin jo, että kännykkäni on rikki. Minulle lähetetyt tekstiviestit eivät tulleet perille. Sitten huomasin, että olin tallentanut liikaa saamiani viestejä. Mutta millaisia viestejä!

"Kaikki suomalaiset evakuoidaan. Saavumme Helsinkiin huomenaamulla." 27.12.2004. Viesti Sri Lankasta.

Olimme vastassa lentoasemalla. Samassa koneessa kuin omaisemme tuli ihmisiä uima-asussa huopa harteillaan, iho naarmuilla ja mustelmilla ja lapsia ilman vanhempia. Kirkon kriisijoukot olivat auttamassa. Poikani ja miniäni olivat päässeet säikähdyksellä. He olivat olleet korkealla vuoristossa siihen aikaan, kun tsunami tuli. Loma keskeytyi, sillä hotelli, johon heidän oli määrä mennä seuraavaksi viikoksi, oli joutunut veden valtaan. Turistit lähetettiin tieltä pois. Oli tärkeämpiä asioita kuin turismi.

Sri Lankasta tullut ensimmäinen lyhyt, keskenjäänyt puhelu oli säikähdyttänyt meidät tosissaan: "Jakartassa on ollut maajäristys. Vesi nousee tänne asti. Olemme turvassa."

Uutinen tsunamista oli tullut Sri Lankassa matkaileville Jakartasta. Samaan aikaan Australiassa retkeilemässä ollut sukulainen, joka koti oli silloin Indonesiassa, ei tiennyt asiasta mitään, vaan lähetti viestin:

"Hyvää Boxing Daytä. Täällä Tapaninpäivä näyttää sujuvan shoppailun merkeissä." 26.12.".

Luettuani lisää tallessa olevia viestejä, päätin kirjoittaa vihdoinkin muistiin tärkeimmät niistä. Luonnoksistani eli omista viesteistä jääneistä kopioista, löytyi tämä viesti, jonka olin lähettänyt Mayanmarissa matkalla olevalle sukulaiselleni:

"Terveisiä 'sukujuhlasta', jollaiset mummon [vähää vaille 97-vuotiaana kuolleen äitini] hautajaisista tuli. Muisteltiin ja naurettiin paljon. Ikonigalleria-kabinetti oli upea. Seinät täynnä 1600-1700 -lukujen ikoneita 'luovutetulta alueelta'. Muistopäydällä myös NN:n kuvia. Kaksi muistoalbumia, NN:n ja mummon. Sama tarjoilu. Samat kynttilänjalat. " (Iisalmen Evakkokeskuksessa)

Siinä välissä oli myös viestejä siitä, mitä pitäisi tehdä Jakartan tulvassa vaurioituneille huonekaluille [ne korjattiín].

Perheen ja sukulaisten kesken oli vaihdettu viestejä säästä, pienistä ja suurista sairauksista, häistä ja hautajaisista. Useimmat viestit on tullut kuitenkin pyyhittyä pois. Nyt olen päättänyt kirjoittaa muistiin mahdollisimman paljon sellaisia tekstiviestejä, joilla on arvoa suku- ja henkilöhistorian kannalta.

Pidin pitkään tätäkin viestiä kännykässä:

"Venetsiassa oli upea ilma, hyvää ruokaa ja kaunista taidetta. Ainoa mitä ei löytynyt, oli kännykkälaturi."

Meillä nykyajan ihmisillä ei ole enää tapana kirjoittaa pitkiä kirjeitä, joita kirjoiteltiin ennen aikaan sukulaisten ja ystävien kesken, mutta onhan meillä tekstiviestit. Ehkä ne voidaan tulevaisuudessa siirtää heti muistiin omaan tietokoneeseen. Vai voidaanko jo? Onko tulevaisuus jo nyt - siinäkin asiassa?