lauantaina, elokuuta 17, 2013

Helsingissä tapahtuu

IMG_4116 by Anna Amnell
IMG_4116, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Pidän Helsingistä. Näistä pidetään
Lähiaikoina Helsingissä

 IMG_4125

Juuri nyt tapahtuu.. Klikkaa ja käy katsomasssa
Klikkaa hakusanaa 'Helsinki' ja katso lisää kuvia Helsingistä eri vuodenaikoina.

Miksi YLE suomentaa aina BC:n eli 'before Christ' väärin?


Vertaa myös saksalaisen museon länsimaiseen käytäntöön ja muihin kieliin: Vertaa ja huomaa, miten muissa sivistyskielissä puhutaan historian ajanjaksoista, esim englanti, saksa, ruotsi, ranska, hollanti jne. Valitse sama sivu eri kielillä ja huomaat, että käytäntö niissä vastaa suomen e.Kr ja j.Kr -lyhenteitä.

YLE väheksyy muiden kulttuurien ajanlaskuja ilmaisulla "ennen ajanlaskun alkua". Minkä ajanlaskun?
Ajanlaskuja on monta, yli 40 ja niistä useat ovat tälläkin hetkellä käytössä. On aiheellista kertoa, mitä ajanlaskua käyttää.

Onko tämä joku Pohjois-Korea? Miksi YLE suomentaa aina väärin BC:n? 


BC lauseessa : "dating back to the 10th millennium BC."[ Giulio Maglin artikkelissa] on suomeksi e.Kr. [BC= before Christ= ennen Kristusta] toisin kuin  suomettumisen aikainen eaa, joka on vähän sinnepäin kuin BCE. 


BCE voidaan lukea joko "before Common Era' tai 'before Christian Era" eli 'ennen yleistä ajanlaskua' tai 'ennen kristillistä ajanlaskua'. Sillä ei ole samaa poliittista rasitetta kuin kommunismin propagoimalla eaa:lla, joka on ainakin 1970-luvulta asti tarkoitettu kristinuskon vastustamiseksi. CE: n merkitys on ollut 1600-luvulta alkaen "Christian Era" tai "Common Era" ja sillä on myös merkitys '
Christian Era' useimmissa sanakirjoissa .

YLEn tiede- ja historiauutisia ei viitsi lukea tai katsoa. Sama koskee tiedeohjelmia, joissa on edelleen samaa eaa- ja jaa- aivopesua. Nyt se tapahtuu kaiken lisäksi kaikkien suomalaisten rahoilla.

Tästä aiheesta keskustellaan netissä, esim uusisuomi.fi


Sivistyneitä toimittajia täällä


"Mistä nämä eKr. ja jKr. tulevat?"
Jokainenhan sen tietää. Mutta tietävätkö kaikki, että nuo eaa ja jaa ovat 70-lukulaista uskonnonvastaista neuvostovaikutteista vähemmistökieltä?





perjantaina, elokuuta 16, 2013

Photo Friday: 'On the Road'

Louhisaaren puistotie by Anna Amnell
Louhisaaren puistotie, a photo by Anna Amnell on Flickr.
(a larger size) On the road to Louhisaari, the childhood home of Mannerheim.  Finland.

 (A day trip to Louhisaari, over 200 photos of the historical manor-castle)
Mannerheim (viralliset sivut/official pages in several languages)
Kuvia Louhisaaresta, jossa Mannerheim asui lapsuudessaan ja jossa asuivat monet suvut ennen Mannerheimeja.
Photo Friday: 'On the road'


Louhisaari


Louhisaari Manor House, Askainen

See a larger photo of the interior
Katso suurempaa kuvaa

Fiktion todellisuuteen heittäytyminen


Olen lukenut Gardnerin kirjoittamisen oppaita niin ahkerasti, että ne ovat hajonneet ja säilytän sivuja muovipussissa.
Kommentteja Pisara-blogiin, jossa keskustellaan fiktion totuudesta.
1.
Erittäin kiinnostava kirjoitus.
Olen joutunut pohtimaan näitä asioita monelta kannalta. Kuvaan kirjoissani myös todellisia, historiallisia henkilöitä, jotka esiintyvät fiktiivisten henkilöiden rinnalla. Heidän kuvaamisessaan koetan pysyä totuuudessa, sikäli kuin sen heistä tiedämme. Tämä johtuu siitä, että kirjoitan lähinnä lapsia, 8-13-vuotiaita varten.
Elisabet I heittää hermostuneena hovimiestä tohvelilla (=kengällään) kuten hän joskus teki. Mutta en voisi laittaa häntä tekemään sellaista, mikä olisi vastoin hänen luonnettaan tai maailmankuvaansa. En voisi laittaa historian henkilöä tekemään mitä hyvänsä. Koetan suojella hänen yksityisyytttään, vaikka hän eli 500 vuotta sitten.
Mutta hänen vaikutustaan kuvitteellisiin henkilöihin voin kuvata monin tavoin, vaikka se ei ole historiallista faktaa. Siinä siirryn faktojen ulkopuolelle. Unessakin voimme nähdä presidentin tai muun julkisen henkilön tekevän mitä hyvänsä. vrt Kekkos-unet.
Toisaalta on postmoderni filosofia, jossa totuutta ei ole olemassa, on vain mielipiteitä. Se johtaa todellisessa elämässä kaaokseen.
Fiktiivisessa maailmassa voi olla mitä hyvänsä. Siinä mielesssä kuvaamasi romaani kiinnostaa kovasti.
2.
Fiktiolla on oma totuutensa, mutta kirjailijan täytyy saada se tuntumaan todelta lukijan mielessä.

Ennen kuin aloin kirjoittaa luin poikani kurssikirjoja – hän opiskeli luovaa kirjoittamista Toronton yliopistossa. Ensimmäinen opetus, joka jäi mieleeni John Gardnerin kirjoittamisen oppaasta oli, että lukijalle täytyy syntyä "willing suspension of disbelief",  Coleridgen keksimä temi, jolla tarkoitetaan, että lukija heittäytyy vapaaehtoisesti kuvattuun fiktiiviseen todellisuuteen.  Kirjailijan tehtävä on saada lukijan luottamus, sitten kaikki sujuu ja lukija kääntää sivuja innokkaasti.
lisäys:
John Gardner, amerikkalainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja luovan kirjoittamisen opettaja, kirjallisuudessa Ph.D. Luterilaisen maanviljelijä-maallikkosaarnaajan ja opettajan poika, jonka kotona luettiin Shakespearea.  Hän kärsi elinikäistä syyllisyyttä siitä, että hänen veljensä kuoli hänen ohjatessa maanmuokkauskonetta isän farmilla. Gardner kuoli moottoripyöräonnettomuudessa 49-vuotiaana vuonna 1982. Mm Raymond Carver oli hänen oppilaansa ja on kirjoittanut esipuheet postuumisti julkaistuihin  kirjoihin  On Becoming a Novelist (1983) ja The Art of Fiction (1983)

The Paris Review -lehdessä on pitkä John Gardnerin haastattelu (1979)

(Hän on eri henkilö kuin englantilainen John Gardner, joka on kirjoittanut mm James Bondin seikkailusta Suomessa.)