Arkkipiispan vaali on palauttanut mieleeni Amerikan presidentinvaalit. Kysyin mielessäni ja tässä blogissakin USA:n presidentinvaaleja ennen: Uskaltavatkohan amerikkalaiset valita niin älykkään miehen presidentiksi? Uskalsivat.
Miikka Ruokanen on huippuälykäs ja erittäin sivistynyt kuten Obama. Hän on myös loistava puhuja ja esiintyjä samoin kuin Obama ja kaiken lisäksi harvinaisen kielitaitoinen. Molemmat ovat käyneet koulua ja opiskelleet useissa maissa ja ovat kansainvälisesti suuntautuneita. Kumpikaan ei ole oppineisuudestaan huolimatta kuitenkaan tiukkapipo. Ruokanen lukee Aku Ankkaa ja kuuntelee metsäradiota.
On eräs asia, josta ei ole paljon puhuttu arkkipiispan vaalin aikana. Miikka Ruokanen jäi täysorvoksi jo lapsena, hän oli 3-vuotias kun hänen isänsä kuoli ja 13-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Heitä oli kolme veljestä, poikia ei viety kuitenkaan lastenkotiin kuten usein käy tällaisissa traagisissa tapauksissa, vaan he saivat hoitajan ja luvan asua omassa kodissaan. Barack Obamahan oli myös orpo ja isovanhempien kasvattama.
Kuva on Miikka Ruokasen kotisivuilta
Mäkinen voitti piispanvaalin toisella kierroksella vastaehdokkaansa Miikka Ruokasen äänin 593-582. Täpärä voitto, vain 11 ääntä.
Eniten voitti Helsingin Yliopisto, jonne Ruokanen jäi professoriksi.
Äänestäisin häntä jos voisin, tai toisinsanoen saisin äänestää.
VastaaPoistaSamat sanat. Hyvin pieni joukko äänestää maahan arkkipiispan.
VastaaPoistaEi ole minullakaan äänioikeutta.
VastaaPoistaOlen kovasti hämmästellyt kuitenkin sitä pikkuilkeilyn ryöppyä, minkä uhriksi Miikka Ruokanen on eräissä kirkollisten ihmisten verkostoissa joutunut. Samalla olen miettinyt, mitä satoa sellainen nälvintä vastaisuudessa tuottaa: jos Ruokasesta tulee arkkipiispa, on moni kirkonvastainen henkilö saanut kirkon ihmisiltä kaikenlaista ainesta nakertaa kirkkoa
Jos Mäkisestä puolestaan tulee arkkipiispa, kirkon kehitys lienee ennustettavissa sen pohjalta, miten Mäkinen tähän saakka on piispana toiminut.
Tämän päivän HBL oli muuten ottanut myös Ruokasen intellektuaalisuuden keskeiseksi teemaksi häntä esitellesssään. Se onkin tärkeä tekijä, kun kirkko elää hyvin vaikeaa vaihetta.
VastaaPoistaHBL:llä on ollut tasapuoliset ja asialliset esittelyt kummastakin ehdokkaasta. Niin oli muuten Helsingin Sanomillakin. Sellainen vaikutelma tulee ainakin näin jälkeenpäin mieleen.
Helsinkiläisenä en tunne itse lainkaan Mäkistä, ja hänen lausuntonsa lehdistössä ovat olleet ylenpalttisen varovaisia.
Kysehän on hengellisen ja teologisen johtajan valinnasta, hänen pitäisi näyttää selkeästi suuntaa. On kyse kristillisestä kirkosta ja sen johtajasta.
Aikuinen ihminen säilyy yleensä henkisesti samanlaisena vuodesta toiseen. Mäkisestä ei ole kuulunut tähän saakka julkisuudessa lähes mitään. Sama tyyli varmaankin jatkuisi arkkipiispanakin. Hän voisi olla hyvä kirkolliskokouksen, piispainkokouksen ja kirkkohallituksen puheenjohtaja.
Mutta kirkon henkinen ja hengellinen johtaja saattaisi silloin olla aivan joku muu, josta emme tiedä mitään. Se olisi arvaamaton tekijä.
Valtatyhjiötähän ei koskaan ole. Joku ottaa aina vallan ja näyttää suntaa.