Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
keskiviikkona, maaliskuuta 10, 2010
Värit, muoti, kulttuuri, ulkomuoto
Tämä pashmiettan väri sopii minulle
Vaatteiden väri liittyy varmaankin moniin tekijöihin: kulttuuriin, yhteiskunnalliseen asemaan, uskontoon, muotiin. Tietenkin se liittyy myös kantajiensa ihon, hiusten ja silmien väriin, siihen mikä väri kullekin käy.
Suomi on paljolti vaaleiden, sinisilmäisten ja vaaleatukkaisten naisten maa. Kaikki eivät kuitenkaan ole tätä tyyppiä. Minun oli aikoinaan monesti vaikeaa löytää oikeanvärisiä vaatteita.
Minulla on hyvin vaalea iho, mutta tukka oli nuorena aika tumma. Tyttärelläni on varsinainen Lumikin vaalea iho ja tumma tukka -yhdistelmä.
Suomalaisten suosimat siniset vaatteet eivät ole koskaan käyneet minulle.
Kanadaan muutettuani löysin vaatekaupasta aivan toisenlaiset värit. Oli voimakkaita reheviä värejä intialaisille ja Karibian maiden naisille ja sävyjä, joita suosivat britti- tai saksalaista alkuperää olevat naiset. Niistä löytyi sopivia värejä minullekin.
Suomeen palattuani löysin parhaat vaatteet kirpputoreilta, jonne päätyvät eri maista ostetut vaatteet.
Nyt kun tukkani on muuttunut - kiitos tukkageenieni - aivan vaaleaksi, etsin uudenlaisia värejä. Jopa syvä musta käy nyt hyvin, mikä on käytännöllistä täällä pohjolassa, jossa sitä suositaan.
Meille on syntynyt monia vääriä käsityksiä menneiden aikojen muotiväreistä. Ajatellaan esimerkiksi, että rokokoo oli yhtä pastellisävyjen merta, mutta kirkas punainen oli myös suosittu, se on vaan haalistunut kokoelmien vaatteissa aikojen kuluessa, ja kirkasta väriä löytyy vain jostain saumojen sisältä. Tämän opin tukholmalaisen kustavilaisen kulttuurin seuran ollessa vierailulla Helsingissä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Minullakin on tuon värinen huivi. Muutamia vuosia sitten kävin oikein värianalyysissä. Värikartat oli siellä jaettu neljän vuodenajan mukaan. Minun sanottiin olevan kevätihminen. Vanharosa oli silloin värini, se onkin mieluisa väri vieläkin, se ei ole ollenkaan pinkki eikä barbyväri.
VastaaPoistaMusta ei minulle käy ollenkaan. Värit ovat kiintoisia.
Roosa on kaunis, lämmin ja tyylikäs väri, josta pidän paljon. Jollakin tavoin olen rakastunut roosaan ja ns. vanhaan roosaan. Minulla on mm. roosan väriset sohvat.
VastaaPoistaUnelma,
VastaaPoistaminäkin kävin värianalyysissa. Niitä värianalyysin suosittelemia värejä näkee silloin tällöin joillakin ihmisillä. Monet ovat aika harvinaisia sävyjä.
Aili,
vanhan roosan väriset sohvat kuulostavat hurmaavilta.
Me ostimme tummanpunaisen sohvan ja divaanin, sillä meillä on iso kiinalainen kaappi, joka määrää paljolti sisustusvärejä.
Pienessä asunnossa täytyy tarkkaan miettiä, mitä värejä käyttää.