Koulutuksesta on muutakin kuin taloudellista hyötyä. Kielitaito avaa ovia maailmalle, voi lukea lehtiä, kirjoja ja nettiä muillakin kielillä, tietää mitä muualla ajatellaan ja voi muuttaa muualle, jos Suomesta ei töitä löydy. Tulee taloudellistakin hyötyä, sillä kirjat ovat muilla kielillä halvempia, työpaikka ulkomailla antaa mahdollisuuden parempaan elämään. Kielitaidottomus, huono koulutus - ja asuntolaina- sitovat "turpeeseen". Koulutus auttaa ihmistä tajuamaan omat lahjansa. Koulutus vapauttaa.
Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kielitaito ei helppoa, kääntäjille paremmat palkat.
VastaaPoistaParhaiten oppii lapsena. Teni-ikäisenäkin oppii, jos vaikka vaihto-oppilaana. Koulussa oppii hyvän perustan kielelle. Sitä voi täydentää omalla harrastuksella ja oleskelulla kyseisessä maassa, jos haluaa paremman kielitaidon.
PoistaSuomalaiset kieltäytyvät puhumasta ruotsia, vaikka lukeneet koulussa. En tunne ketään täällä joka puhii ranskaa, vaikka koulussa oppinut perustan kielelle. Koulussa ei opi hyvää perustaa kielelle.
VastaaPoistaOppii perustan, jolla voi lukea lehtiä tai tenttikirjoja. Siltä pohjalta voi oppia oleskellessa sujuvan kielitaidon. Harvoin sekä suullisesti että kirjallisesti täydellisen.
PoistaNykyajan kieltenopetus on tasokasta.:)
Puhumista oppii vain erittäin tehokkaalla kouluopetuksella ja esimerkiksi suggestopedisilla kursseilla. Parasta on lapsena aloitettu opetus tai asuminen lapsesta tai teini-ikäisestä asti kyseisessä maassa.
Jotkut sanovat oppineensa hyvän ääntämsen TV:tä katsomalla tai kuuntelemalla kielikasetteja jatkuvasti autoa ajaessaan.
Mutta eihän kielitaidon tarvitse olla täydelline, Tärkeintä on mihin itse pyrkii. Ehkä lukemaan, ehkä kommunikoiman matkoilla. Eräs aikuisoppilaani oli ollut vasta muutaman kerran tunneilla ja olin treenannut tervehdyksiä ym. Matkalta tullessaan hän sanoi pärjänneensä hyvin. Eihän ihmiset puhu pitkiä lauseita satunnaisten tapaamisten yhteydessä. Vain tervehdykset, ilmeet, eleet, hymy tärkeitä.
Puhumista ei ole koskaan (??) opetettu suomalaisissa kouluissa...
VastaaPoistaAivan, puhumista ei ole koskaan opeteltu riittävästi kouluissa. Itse olen pannut merkille, että suomalaiset ovat hyviä kirjoittamaan vierasta kieltä mutta puhuminen on lähes kaikille se suurin ongelma. Kielikoulutus pitäisi järjestää siten, että opiskelijat kommunikoi vain vieraalla kielellä. Aluksi se aina tuntuu mahdottomalta mutta varmasti lähtee myöhemmin sujumaan!
VastaaPoistaOppilaiden ääntäminen pitäisi laittaa kuntoon heti alussa. Suomalainen ääntää soinnilliset äänteet, kuten vaikkapa, esim b, d ja g, liian kovina. Se vaikuttaa oudolta ja aiheuttaa jopa väärinkäsityksiä.
PoistaPuhumista oppii parhaiten asumalla kyseisessä maassa tai puhumalla sitä syntyperäisten puhujien kanssa. Kielikoulutuksessa pitäisi käyttää mahdollisimman paljon syntyperäisiä henkilöitä vaikkapa opetusavustajina tai niissä tulevissa (?) iltapäiväkerhoissa.