Näytetään tekstit, joissa on tunniste kielitaito. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kielitaito. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, kesäkuuta 12, 2016

Kiitos, Alexander Stubb!

a blue balloon

Kiitos, Alexander Stubb! Iloa elämään ja menestystä Suomessa tai maailmalla.

Kun äänestin Alexander Stubbin ensimmäisen kerran Europarlamenttiin, halusin jonkun, joka pystyy puhumaan meidän puolestamme koko maailman edessä.

Alexander Stubb on aurinkoinen, lahjakas, kielitaitoinen, kansainvälisesti edustava suomalainen, joka pitää erittäin hyvää huolta kunnostaan.

Jos shortsit, urheilu ja iloisuus pudottavat lahjakkaan poliitikon suomalaisesta poliittisesta puolueesta, ei sellainen puolue enää kiinnosta. Kokoomus antoi ovelan median narrata itseään ja menetti lahjakkaan poliitikon. Siihenhän media on pyrkinyt, kokoomuksen hajottamiseen. Menestystä Alexander Stubbille toivoen!

P.S. Jokainen tietää, että Euroopassa on ollut suuria ongelmia, jotka ovat vaikeuttaneet myös suomalaisten elämää ja vaikeuttavat edelleen. Ongelmat eivät ole ohi.


Lisäys: Suomessa on koulukiusaamiseen verrattavissa oleva epäsuosioon joutuneiden poliitikkojen häpäiseminen puoluekannasta riippumatta: Vanhanen, Ahtisaari, Lipponen jne. Sitä ei ole mukava katsella, ja se tekee politiikan vastenmieliseksi. Puuttuu toisen ihmisen kunnioittaminen ja asiallisuus.

lauantaina, tammikuuta 26, 2013

Kommentti: Koulutus vapauttaa henkisesti

IMG_2102
Koulutuksesta on muutakin kuin taloudellista hyötyä. Kielitaito avaa ovia maailmalle, voi lukea lehtiä, kirjoja ja nettiä muillakin kielillä, tietää mitä muualla ajatellaan ja voi muuttaa muualle, jos Suomesta ei töitä löydy. Tulee taloudellistakin hyötyä, sillä kirjat ovat muilla kielillä halvempia, työpaikka ulkomailla antaa mahdollisuuden parempaan elämään. Kielitaidottomus, huono koulutus - ja asuntolaina- sitovat "turpeeseen". Koulutus auttaa ihmistä tajuamaan omat lahjansa. Koulutus vapauttaa.

perjantaina, kesäkuuta 01, 2012

Arki


Arki, originally uploaded by Anna Amnell.
Kotona odotti arki. Poikamme oli laittanut täsmällisenä henkilönä sanomalehdet järjestykseen meidän luettaviksi - ja laskut myös.

Oli helpottavaa olla ummikkona lomalla. Sai olla välillä täysin tietämättömänä maailmalla vallitsevista ongelmista. Loppuaikana aloimme kuunnella netistä uutiset. Tällä kertaa emme lukeneet ulkolaisia lehtiäkään. Junissa jaelttiin vain tsekinkielisiä lehtiä.

Vieraat kielet eivät ole vahvin asia niissä maissa. Varmaankin siellä osataan venäjää, mutta ei paljon ollenkaan englantia, saksaakin vähän. Kielitaidottomuus on erittäin huono asia turismin kannalta. Edes museoiden oppaat tai muut virkailijat eivät osaa vieraita keiliä. Ainoat tapaammmae kielitaitoiset olivat apteekkarit. Mikähän lienee syy siihen?

Valokuvien järjestely on ensimmäinen työni täällä kotona. Niitä on paljon. Niistä tulee olemaan paljon iloa, kun niitä voi katsella ja muistella matkaa.

sunnuntaina, syyskuuta 14, 2008

Suomalainen tarvitsee kielitaitoa

HBL:n eroava päätoimittaja Max Arhippainen muistaa myös meitä suomenkielisiä lukijoitaan jäähyväiskirjoituksessaan. Hän sanoo, että ruotsinkieliset ovat kuin jäälautta, joka on pienenemässä ja pienenemässä. Sen ympärillä on yhä kasvava määrä sohjoa, joka on osittain sulavaa lauttaa ja osittain ympäröivää vettä. Vesi ja jää ovat kuitenkin samaa elementtiä. Metafora: ero ruotsinkielisten ja muiden ruotsía osaavien suomalaisten välillä ei ole suuri. Siksi ruotsinkielisyyden Suomessa tulee olla inklusiivista ei ekslusiivista.

Tämän epävirallisen käännöksen jälkeen alkutekstiä:

"Runt den hårda kärnan av flaket finns en växande issörja. Sörjan är både en del av isen och en del av det omkringflytande vattnet.
Vatten och is är i grunden samma element. Också på den punkten fungerar metaforen - skillnaden mellan det finska och det finlandssvenska är i grunden inte så stor. "

Lue koko pääkirjoitus:
Max Arhippainen: Ett återbesök på isfaket. HBL/Pääkirjoitus 4-9-2008)

Meidän suomenkielisten on pakko osata ruotsia, ainakin niiden meistä, jotka joutuvat perehtymään historiaan ja kulttuurihistoriaan. Suurin osa historiastamme on tallennettu ruotsiksi.

Meidän pienten kieliryhmien edustajien tulisi opiskella mahdollisimman monia kieliä. Ennen luettiin meilläkin oppikouluissa suomen lisäksi ainakin neljää kieltä: ruotsia, saksaa, englantia, ranskaa tai latinaa.

Jotkut oppivat kieliä erittäin helposti kuten lapsuudenystäväni, joka puhuu kuutta kieltä. Tyttäreni on tullut onneksi kummiinsa ja puhuu sujuvasti suomea, englantia, ranskaa, espanjaa, saksaa ja kiinaa. Hän oppi espanjan ja saksan kanadalaisessa koululaitoksessa, jossa oppilas voi halutessaan opiskella lukiossa useita kieliä. Toinen pojistani oppi siellä koulussa englannin lisäksi ranskaa ja kiinaa, toinen erikoistui matematiikkaan ja valitsi vain pakollisen toisen kotimaisen eli ranskan kurssin. Kielilinjat takaisin myös suomalaisiiin kouluihin!