Puhelinkoppi, Helsinki 2007. Kaisaniemi.
Puhelinkioski. 1990-luvulla Helsingissä oli 900 puhelinkioskia eli yleisönpuhelinta. Vuonna 2006 vielä 200.
Puhelinkoppi, Sofiankatu, Helsinki
Kirjaimet 26: -PI
Tukholma 2011, antiikkipuhelinkioski, sisällä on toimiva yleisönpuhelin.
Samanlainen on Hollolassa, mutta en löydä kuvaa siitä. Mutta löytyihän sekin ulkoisesta muistista. Ei se ole aivan samanlainen.
Puhelinkioski eli puhelinkoppi maailmalla, katso kuvia (telephone booth)
Nyt alkavat olla puhelinkopit harvinaisuuksia
VastaaPoistaMietin, että onkohan tuotakaan puhelinkoppia enää Kaisaniemessä. Tukholman Vanhan kirkon ja Helsingin Sofiankadun kopit ovat tallella, edellisessä on sisällä toimiva yleiönpuhelin.
PoistaHistorian havinaa kuvissa!
VastaaPoistaKokosin kaikki samaan paikkaan.
PoistaKatoavaa katukuvaa.
VastaaPoistaNäin on, jolleivat ne tule koristeiksi.
PoistaMuistan nuoruudessani soittaneeni puhelin kopista!
VastaaPoistaSiitä ei ole kauan, kun suomalaisissa perheissä ei ollut muuta puhelinta kuin lähistöllä oleva puhelinkoppi, jonne voitiin juosta vaikka yöpaitasillaan soittamaan, jos joku äkkiä sairastui.
PoistaKauniita ovat nuo vanhat puhelinkopit.
VastaaPoistaVanhat perinteet olivat luoneet kauneutta.
PoistaEipä sitä vielä 80-luvulla osannut ajatellakaan, että yleisöpuhelimet katoaisivat joskus... Täälläpäin tiedän kaksi (ei noin vanhaa ja kaunista, vaan muovia ja alumiinia) - yksi on pellon laidassa vähän matkan päässä ja toinen talon pihassa matkan varrella, kun ajetaan anoppilaan.
VastaaPoistaNäitä ei enää kovin useasti näekkään.
VastaaPoistaLieneeköhän niitä enää ollenkaan Helsingiss?
Poista