Kommentti blogiin, jossa kirjailija päättää ryhtyä sydämettömäksi kirjojensa henkilöitä kohtaan.
Tämä on hyvin kiinnostava aihe. Mitähän Sinun henkilöillesi pitäisi tapahtua jotta se olisi tarpeeksi "sydämetöntä"?
Jopa joku lapsilukijakin on moittinut minua siitä, että kirjojeni henkilöiden elämä on "helppoa". Se on ällistyttänyt minua, sillä yhden päähenkilön äiti kuolee, pikkuveli kuolee, isä menettää virkansa ja karkotetaan maaasta, alaikäinen serkku rakastuu anarkistiin, jota uhkaa kuolemantuomio jne. Tai 80 cm pitkä 13-vuotias kidnapataan, kuljetetaan pimeässä laivanruumassa ja pidetään vangittuna.
Mitä nykyajan lukija odottaa? Katsovatko lapsetkin julmia, jopa sadistisia elokuvia, joissa joku psykopaatti tai robotti rääkkää ihmisiä ja nämä menevät palasiksi?
Kuva: Matti Amnellin kuvitusta kirjaan Kyynärän mittainen tyttö: Lucian ryöstö.
2.
Hieno esimerkki elokuvasta/alkujaan nuortenkirjasta, jossa kirjan henkilöt kokevat kovan kohtalon on Poika raidallisessa pyjamassa. Aihe oli kulunut, melkeinpä kliiseemäinen, katsoja tiesi, mitä tapahtui, mutta vastakohtien asettelu oli uusi. Viaton lapsi, joka ei tajunnut tilannetta, elää "paholaisen kämmenellä" (= keskitysleirin naapurina), ja paha voittaa täysin yllättävällä ja julmalla tavalla. Näin koin elokuvan, kirjaa en ole lukenut.
Voltairen Candide ilmestyi vuonna 1759, joten ei julmuudet mitenkään uutta, eikä robottien tuomaa.
VastaaPoistaCandide oli harvinaisuus, aikuisten kirja, jota harvat lukivat. Kansansadutkin olivat ennen aikuisten satuja. Kirjakin voi aiheuttaa tragedioita. Nuoren Wertherin kärsimykset aiheutti itsemurha-aallon.
VastaaPoistaNyt julmuuksia on joka paikassa, kirjoissa, sarjakuvissa, peleissä, TV:ssä ja elokuvissa, ja nyt niitä ohjelmia katsovat myös lapset. Ehkä jotkut turtuvat niihin, eivätkä edes huomaanjatkuvaa väkivaltaa, mikä ei liene sekään kovin hauska asia.